Metsien vuotuinen kasvu laski tuoreimmassa valtakunnan metsien inventoinnissa

Tulokset valtakunnan metsien 13. inventoinnin kahdesta ensimmäisestä mittausvuodesta (2019–2020) ovat valmistuneet. Tuoreimpien mittausten mukaan puuston määrä on edelleen lisääntynyt, mutta hitaammin kuin aikaisemmin. Puuston kasvu on puolestaan pienentynyt. Kasvu on vähentynyt männyllä, ja kasvun vähennys näkyy erityisesti Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa puuston kokonaiskasvu on pysynyt ennallaan, sillä kuusen kasvun lisäys on kompensoinut männyn kasvun vähenemistä.

Valtakunnan metsien 13. inventoinnin eli VMI13:n tuoreimpien tulosten (2019–2020) mukaan puuston määrä Suomessa on 2,505 miljardia kuutiometriä, joka on 30 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin VMI12:ssa (2014–2018).

Arvio puuston vuotuisesta kasvusta on nyt 103,5 miljoonaa kuutiometriä, joka on 4,3 miljoonaa kuutiometriä vähemmän kuin VMI12:n kasvuarvio. Puuston kasvua mitataan inventointivuosia edeltävältä viideltä vuodelta. Näin VMI13:n kasvutulos kuvaa puuston kasvua vuosina 2014–2020 ja VMI12:n kasvutulos vuosia 2009–2018.

Männyn keskimääräinen kasvuindeksi oli VMI12:n kasvunmittausjaksolla selkeästi tavanomaista korkeammalla tasolla, ja se on VMI13:n kasvunmittausjaksolla laskenut. Kasvuindeksi kertoo ympäristötekijöiden, kuten sään, tuhojen ja puiden kukinnan sekä siementuotannon, vaikutuksesta kasvuun.

Pohjois-Suomen metsien kasvun pienenemisen taustalla on myös se, että suuri osa metsistä on jo ohittanut ikävaiheen, jossa puuston kasvu on nopeinta.

─ Puuston kasvun tasaantumista on osattu odottaa, mutta tarvitaan lisätutkimusta männyn kasvun alenemisen syistä, kun kasvukauden pituus tai lämpösumma ei ole kehittynyt kasvun kannalta huonoon suuntaan, kertoo valtakunnan metsien inventointeja johtava Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Puuston vuotuinen poistuma, joka sisältää sekä hakkuut että luontaisen poistuman, oli 83 % kasvusta ajanjaksolla 2014─2020.

Kaikki VMI:n tulokset ovat otantaan perustuvia, joten tuloksiin sisältyy otannasta aiheutuvaa vaihtelua. Kasvutuloksen pieneneminen on niin selvä, että otantavirhe ei sitä selitä.

Metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeän kuolleen puun määrä on edelleen lisääntynyt Etelä-Suomessa. Kuollutta puuta on Etelä-Suomessa nyt keskimäärin 4,9 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla.

Pohjois-Suomessa sekä suojelualueilla että talousmetsissä aiemmin havaittu kuolleen puun määrän väheneminen on pysähtynyt. Pohjois-Suomessa kuollutta puuta on keskimäärin 7,7 kuutiometriä hehtaarilla.

VMI:ssä on seurattu metsien aluskasvillisuuden muutoksia 1950-luvulla, 1980-luvlla ja 1990-luvulla. Kesällä 2021 aloitettiin viimeksi 25 vuotta sitten inventoitujen 3 000 otoskoealan aluskasvillisuuden peittävyyksien inventointi. Maastoinventoinnit jatkuvat myös kesän 2022. Keväällä 2022 on odotettavissa alustavia tuloksia ensimmäisen kesän inventoinnin pohjalta.

─ Viimeisimmän mittauksen jälkeen metsä- ja suoluonnossa on tapahtunut mittavia muutoksia aiemmin tehtyjen soiden ojitusten, metsänhoidon käytäntöjen muuttumisen ja ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämän vuoksi tarvitsemme ajantasaista tietoa myös aluskasvillisuudesta, kertoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Lukesta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta, kun Suomessa aloitettiin metsien tilan seuranta tilastotieteellisellä koko maan kattavalla otantamenetelmällä, valtakunnan metsien inventoinnilla (VMI).

Luonnonvarakeskus juhlisti VMI:n satavuotista taivalta 19.10.2021 järjestetyllä webinaarilla. Webinaarissa esiteltiin tuoreimmat VMI-pohjaiset tilastot metsistä, tuotiin esille VMI:n tuottamia pitkiä aikasarjoja metsien kehityksestä, esiteltiin skenaariolaskelmia puuntuotantomahdollisuuksista sekä kerrottiin maanlaajuisen metsäkasvillisuusinventoinnin toistamisesta 25 vuoden tauon jälkeen.