Valtakunnan metsien inventointia (VMI) 100 vuotta

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) on metsien ja metsävarojen seurantajärjestelmä, joka tuottaa tietoa alueittaisista ja koko maan metsävaroista, maankäytöstä ja metsien omistussuhteista, metsien terveydentilasta, metsien monimuotoisuudesta sekä metsien hiilivaroista ja niiden muutoksista.

Tervetuloa tutustumaan Valtakunnan metsien inventointiin ja sen 100-vuotiseen taipaleeseen!

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) 100 vuoden aikajanalla

Luonnonvarakeskus (aiemmin Metsäntutkimuslaitos) on seurannut Suomen metsien tilaa Valtakunnan metsien inventoinneilla 1920-luvulta lähtien.

Tutustu VMI:n vaiheisiin videon välityksellä.

Blogisarja juhlavuoden kunniaksi alkaa: VMI-tiedon avulla kestävää metsätaloutta

Metsien tila ja puun riittävyys olivat jo 1800-luvulla Suomen suurruhtinaskunnan päättäjien huolen aiheena. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla tehtiin useita selvityksiä ja asiantuntija-arvioita metsien tilasta, mutta nämä selvitykset tiedettiin puutteellisiksi. Jo 1910-luvulla tehtiin tutkimuksia siitä, miten metsien puuston määrä ja tila voitaisiin selvittää mittaamalla. Visaisin ongelma inventoinnissa oli sen luotettavuuden tilastotieteellinen arviointi.  

 

 

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) palkittiin Suomen Metsäyhdistyksen ansioplaketilla

Suomen Metsäyhdistys luovutti 4.2.2021 maailmanlaajuisestikin ainutlaatuiselle ja mittavalle työlle ansioplaketin. VMI tuottaa laajalti avointa tietoa Suomen metsistä ja metsävaroista niin poliittista päätöksentekoa kuin käytännön toimijoita varten, huomionosoituksen myöntöperusteissa todettiin.

Kuvassa Luken johtava tutkija Kari T. Korhonen vastaanottamassa ansioplakettia Suomen Metsäyhdistyksen toiminnanjohtaja Kirsi Joensuulta.

 

 

 

Valtakunnan metsien inventointi (VMI) juhlii satavuotista taivaltaan vuonna 2021

Valtakunnan metsien inventoinnin ensimmäiset maastotyöt aloitettiin vuonna 1921. Taustalla oli huoli maamme metsien tilasta ja puuvarojen riittävyydestä. Sittemmin VMI:n tuottama tilastotieto metsistä on osoittautunut niin arvokkaaksi, että inventointeja on toistettu noin 10 vuoden välein. Tällä hetkellä meneillään on 13. VMI.

Maastomittauksia VMI:n alkuvuosina 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Luke/Yrjö Ilvessalon kokoelma.

 

 

 

 

 

 

Viimeisimmät arviot metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksista maakunnittain

Suurin ylläpidettävissä oleva aines- ja energiapuun hakkuukertymä on arvion mukaan 80,5 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta vuodessa lähimmälle 10-vuotiskaudelle. Arvio on koko maan tasolla 3,5 miljoonaa kuutiometriä pienempi kuin vuosi sitten julkistettu arvio.

Operaatio Mustikka

Aluskasvillisuus on tärkeä osa pohjoista metsää. Operaatio Mustikka tutkii, mitä metsän aluskasvillisuudelle kuuluu 2020-luvulla: ovatko kasvilajien esiintymisalueet muuttuneet ja onko lajien runsauksissa tapahtunut muutoksia.

Muutokset kertovat luonnon monimuotoisuuden tilasta sekä metsätalouden ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Ajantasaista tietoa tarvitaan, sillä edellisestä koko Suomen kattavasta metsäkasvien inventoinnista on kulunut 25 vuotta.

 

 

 

Monipuolista metsävaratietoa

Luonnonvarakeskuksen Metsävarat ja metsäsuunnittelu -sivuilla kerrotaan lisää Suomen metsävaroista, hakkuumahdollisuuksista, inventoinnin ja suunnittelun menetelmistä, metsävarakartoista ja kuntatilastoista sekä maankäyttöpäätösten vaikutuksista puuntuotantoon.