Siirry pääsisältöön

Maisema-arvokauppa toimii, mutta vaatii alueen toimijoilta vahvaa sitoutumista

Uutinen 7.12.2021

Kuusamossa on kokeiltu maisema-arvokauppaa, jossa ylläpidetään ja hoidetaan metsämaisemia vapaaehtoisten lahjoitusten avulla. Tavoitteena on edistää matkailulle tärkeiden maisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä alueella. Maisemahyvityksiä kerättiin syksyllä 2020 kolmen kuukauden ajan yksityisten metsänomistajien omistamiin arvokkaisiin metsäkohteisiin. Matkailuyritysten ja metsänomistajien suhtautuminen maisema-arvokauppaan oli myönteistä, eniten maisemahyvityksiä saatiin matkailijoilta.

Kyseessä on ensimmäinen laajamittainen kokeilu Suomessa metsien monimuotoisuus- ja maisema-arvojen turvamiseksi, joka rahoitetaan matkailijoilta ja matkailusektorilta kerättyjen lahjoitusten avulla.

Alueen matkailuyritykset suhtautuivat maisema-arvokauppaan pääosin myönteisesti.

– Maisema-arvokaupan arvioitiin edistävän Kuusamon kestävän matkailun tavoitteita ja parantavan tärkeiden luontomaisemien säilymistä. Lisäksi yrittäjät arvioivat maisema-arvokaupan edistävän myös sosiaalista kestävyyttä siirtämällä matkailun tuomia tuloja myös metsänomistajille, kertoo tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Myös metsänomistajat ja metsäomistajien edunvalvojatahot ovat pääosin nähneet maisema-arvokaupan mallin toivottuna. Kuusamossa 80 prosenttia metsistä on yksityisomistuksessa. Maisema-arvokauppa tarjoaa metsänomistajille uuden vaihtoehdon saada tuloa metsistään, ja se voi tukea myös maanomistajan omia tavoitteita maiseman ja luonnon vaalimisesta.

Kohteiden valinta pohjautui tutkittuun tietoon

Metsäkohteet valittiin huomiomalla uudistuskypsien metsien maisemallinen arvo, luonnon monimuotoisuus ja metsän rooli hiilivarastona. Valinnassa hyödynnettiin lähtötietoina aiemmin Lukessa tehtyä maiseman herkkyyskarttaa, luonnon monimuotoisuutta kuvaavaa Zonation-luokitusta sekä puustoon sitoutuvan hiilen määrää.

Suomen metsäkeskuksen metsävara- ja luontotiedoista poimittiin kohteet, jotka sijaitsivat suojeluohjelmien ulkopuolella maisemallisesti keskeisissä uudistuskypsissä metsissä.

– Alueet olivat myös sidosryhmien esille tuomia keskeisiä kohteita Rukalla sekä matkailuteiden ja Karhunkierroksen retkeilyreitin varsilla, kertoo asiakasneuvoja Risto Mulari Suomen metsäkeskuksesta.

Kuusamon pilotissa jaettiin tietoa ja testattiin toimintamalli

Mukaan lähteneiden metsänomistajien kanssa tehtiin 10 vuoden sopimus maisema- ja luontoarvojen säilyttämisestä. Kohteet sijaitsevat muutaman kilometrin päässä Rukan matkailukeskuksen pohjoispuolella. Niiden lähellä on suosittu hiihtoreitti, ja kohde näkyy Valtavaaran laella kulkevalta retkeilyreitiltä.

Maisemahyvityskokeilun markkinointikampanja lisäsi merkittävästi yleistä tietoisuutta maisema-arvokaupasta, sen tuomista mahdollisuuksista sekä laajemmin maisemien ja muiden luontoarvojen merkityksestä. Vaikka vapaaehtoisten maksujen keräystuotto jäi melko vähäiseksi tavoitteeseen nähden, kerättyjen varojen avulla saatiin ensimmäiset alueet toiminnan piiriin.

Maisemahyvityskeräyksen toteuttamiseen ja tuloksiin vaikuttivat Suomen rahankeräyslain sekä koronapandemian tuomat rajoitukset. Maisemahyvityksinä voitiin kerätä korkeintaan 10 000 euroa kolmen kuukauden aikana. Jatkuvaa keräystä varten toimijana pitäisi olla yleishyödyllinen organisaatio, mutta tällaista toimijaa ei kokeiluun saatu mukaan. Koronapandemian vuoksi ei myöskään päästy testaamaan ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostusta ja halukkuutta osallistua lahjoituksiin.

Maisema-arvokaupan malli kehitettiin yhteistyössä

Maisema-arvokauppaa suunniteltiin paikallisten sidosryhmien kanssa. Työ oli osa kansainvälistä SINCERE-hanketta, jossa on kehitetty metsien maisema-, virkistys- ja luontoarvoja säilyttäviä toimintamalleja eri puolilla Eurooppaa. Suomessa maisema-arvokaupan kehittämisestä ja pilotoinnista vastasivat Luke, Suomen metsäkeskus ja Ruka-Kuusamo Matkailu ry.

Alueelliset toimijat pääsivät vaikuttamaan toteutukseen tilaisuuksissa, joihin kutsuttiin laaja joukko metsänomistajien, matkailuyrittäjien, paikallisen elinkeinoelämän, yhdistysten sekä julkisen sektorin edustajia. Matkailuyrittäjien näkemyksiä maisema-arvokaupasta kartoitettiin myös haastatteluin.

Vapaaehtoisten maksujen keräämisestä vastasi paikallisesti Ruka-Kuusamo Matkailu ry.

Maisemahyvityskampanja käynnistyi sosiaalisen median kampanjalla, ja aihe herätti keskustelua myös kansallisessa mediassa.