Siirry pääsisältöön

Lohiasetuksen uudistuksella vähäisiä vaikutuksia lohikantojen tilaan

Uutinen 22.9.2022
Joessa kutualueilleen nousevia lohia. Kuva: Panu Orell / Luke

Vuonna 2017 voimaan tullut uudistettu lohiasetus avasi päätoimisille kaupallisille kalastajille mahdollisuuden kalastaa lohta rajoitetusti yhdellä rysällä alkukesän aikana Pohjanlahdella Suomen rannikolla. Tämä on aikaistanut lohen rannikkokalastuksen aloitusta 1–2 viikkoa vuodesta riippuen.

− Luonnonvarakeskuksen (Luke) väliarvion mukaan uudistettu asetus on hieman lisännyt aikaisin kudulle vaeltaviin lohiin kohdistuvaa kalastuskuolevuutta. Pohjanlahden luonnonlohikantojemme tila on kuitenkin pysynyt hyvänä, kertoo tutkija Tapani Pakarinen Lukesta.

Aikaisin vaeltaviin lohiin kohdistuvan kalastuksen painopisteen hienoinen siirtyminen jokialueelta merelle päin on hiukan vähentänyt jokeen aikaisin nousevien lohien määrää verrattuna siihen, jos asetusmuutosta ei olisi ollut (vuosittain Tornionjoella enintään 2800 ja Simojoella enintään 120 yksilöllä). Vastaavasti myöhemmin vaeltavien, keskimääräisesti pienempien, lohien määrä jokialueilla on hieman kasvanut. Rannikkoalueemme pidentyneestä kalastuskaudesta huolimatta lohenkalastuksen kokonaispyyntiponnistus on pysynyt ennallaan Pohjanlahdella. Kalastuskauden alussa alkukesällä lohesta saatava korkeampi hinta on kasvattanut merialueen kalastajien saaliistaan saamaa tuloa.

Siian rysäkalastus on lohiasetuksesta riippumatta vähentynyt, mikä on todennäköisesti vähentänyt siikarysistä takaisin mereen vapautettujen lohien määrää ja tästä johtuvaa kuolevuutta.

Tornion- ja Simojoen lohikantojen tila hyvä

Tornion- ja Simojoen lohikantojen tilan arvioidaan olevan hyvä, eikä kantojen kalastusta ole tarpeellista vähentää.

− Luonnonlohikantojen nykytilan valossa biologisia esteitä ei ole ammattikalastuksen sallimiselle rajoitetusti kutuvaelluksen aikana. On huomattava, että myös Ruotsin kalastus Pohjanlahdella ja määräykset siellä vaikuttavat luonnonlohikantojen, erityisesti Tornionjoen lohikannan, tilaan, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.  

Saalisvarmuus Tornionjoella on säilynyt hyvänä Itämeren alueen lohen merikalastuksen vähenemisen ja Tornionjoen vaelluspoikastuotannon kasvun ansiosta, ja kalastajamäärät ovat vuodesta 2018 lähtien kasvaneet. Vuonna 2021 Tornionjokeen nousi kudulle ja sieltä saatiin lähes yhtä paljon lohia kuin ennätysvuosina 2014 ja 2016. 

Nyt valmistunut raportti on väliarvio uudistetun lohiasetuksen vaikutuksista ja Luonnonvarakeskus tulee arvioimaan uudistetun lohiasetuksen vaikutuksia seuraavan kerran vuonna 2024 julkaistavassa raportissa, jossa tarkastellaan lohenkalastuksia ja lohikantoihin tilaa vuosina 2017–2023.