Siirry pääsisältöön

Kiinteiden puupolttoaineiden kulutus kääntyi laskuun – metsähakkeen poltto kasvussa

Uutinen 22.3.2023

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennakkotietojen mukaan vuonna 2022 kiinteitä puupolttoaineita kului lämpö- ja voimalaitoksissa sekä puun pienpoltossa kaikkiaan 30 miljoonaa kuutiometriä eli 60 terawattituntia. Määrä väheni edellisvuodesta kaksi terawattituntia.

Kiinteistä puupolttoaineista poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa 22,8 miljoonaa kuutiometriä, joka tarkoittaa energiasisältönä 44,7 terawattituntia. Määrä laski edellisvuodesta viisi prosenttia.

– Vaikka Venäjän energiatuonnin päättyminen ja muiden laitospolttoaineiden hinnan nouseminen kasvattikin kotimaisten puupolttoaineiden kysyntää, lämmöntuotannon tarve oli alhaisempi ja metsäteollisuustuotannon supistuminen laski poltettavan sivutuotepuun saatavuutta, toteaa yliaktuaari Tuomas Niinistö Lukesta.

Myös pientalot ja maatilat käyttävät runsaasti polttopuuta. Puun energiakäytöstä 6,9 miljoonaa kuutiometriä eli 15,3 terawattituntia oli erilaista puun pienpolttoa pientaloissa ja maatiloilla. Tiedot perustuvat otantatutkimukseen lämmityskaudelta 2016/2017 ja ne päivittyvät myöhemmin kevään 2023 aikana.

Metsähakkeen kulutus kasvoi edelleen

Energiamarkkinoilla tapahtuneet muutokset näkyvät erityisesti metsähakkeen eli suoraan metsästä hankitun ja haketettuna poltettavaksi päätyvän puun kulutuksessa. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana yleistynyt ja kasvanut lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen kulutus vakiintui 2010-luvulla noin 7–8 miljoonan kuutiometrin vuositasolle. Vuonna 2021 kulutus kääntyi kuitenkin jälleen nousuun, kun metsähaketta kului lämpö- ja voimalaitoksissa 9,5 miljoonaa kuutiometriä.

Vuonna 2022 kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskulutuksen vähentymisestä huolimatta metsähaketta poltettiin lämpö- ja voimalaitoksissa enemmän kuin koskaan aiemmin, kaikkiaan 10,2 miljoonaa kuutiometriä.

– Metsähakkeen kulutus nousi yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa eli suuremmissa CHP-laitoksissa. Näissä laitoksissa poltettiin 6,6 miljoonaa kuutiometriä metsähaketta. Pelkässä lämmöntuotannossa metsähakkeen kulutus kääntyi jopa lievään laskuun, Niinistö kertoo.

Lämpö- ja voimalaitosten ohella metsähaketta kuluu 0,6 miljoonaa kuutiometriä myös puun pienpoltossa eli esimerkiksi maatilojen hakelämpölaitoksissa. Lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pienkäytössä metsähaketta kului kaikkiaan 10,8 miljoonaa kuutiometriä vuonna 2022.

Kuva: Lauri Sikanen, Luke

Valtaosa metsähakkeesta syntyy pienpuusta

Lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeesta yli 60 prosenttia eli 6,4 miljoonaa kuutiometriä valmistettiin pienpuusta eli karsitusta rangasta, kokopuusta ja kuitupuusta.

– Viimeisen vuoden ajan on näyttänyt siltä, että energiapuun kasvanut kysyntä ohjaa myös metsäteollisuuden jalostukseen soveltuvaa puuta polttoon. Jos puu on ostettu ja korjattu energiapuuna, ainespuuksi kelpaavan puun osuutta ei pysty kerätystä tilastotiedosta päättelemään, Niinistö muistuttaa.

Uudistushakkuualoilta kerättyjä hakkuutähteitä paloi metsähakkeena kolme miljoonaa kuutiometriä. Järeää puuta, joka on varsin tyypillisesti lahonnutta tukkipuuta, päätyi polttoon 0,6 miljoonaa kuutiometriä ja kantoja 0,3 miljoonaa kuutiometriä.

Metsäteollisuuden sivutuotteet ovat tärkeä energianlähde

Metsähakkeen kasvaneesta osuudesta huolimatta lähes puolet lämpö- ja voimalaitoksissa poltetuista kiinteistä puupolttoaineista oli erilaisia metsäteollisuuden sivutuotteita. Metsäteollisuustuotteista syntyy kullekin tuotteelle ominainen määrä sivuvirtoja. Tästä syystä sivutuotteiden energiakäyttö seuraa tiiviisti metsäteollisuuden tuotantomääriä. Metsäteollisuuden tuotannon supistuttua myös sen sivutuotteiden poltto väheni edellisvuodesta 15 prosenttia yltäen 10,9 miljoonaan kuutiometriin.

Sivutuotepuusta suurin osa oli kuorta, jota paloi 6,4 miljoonaa kuutiometriä. Teollisuuden puutähdehake, erilaiset purut ja muut erittelemättömät puutähteet kattoivat käytöstä 4,5 miljoonaa kuutiometriä.

Metsähakkeen ja metsäteollisuuden kiinteän sivutuotepuun ohella kiinteisiin puupolttoaineisiin lukeutuvat kierrätyspuu ja puupelletit, joita kului yhteensä 1,6 miljoonaa kuutiometriä.

Kiinteiden puupolttoaineiden ohella erittäin merkittävä energian lähde on selluteollisuuden sivutuotteena sýntyvä mustalipeä.

Tietoa tilastosta

Tilasto kattaa pelkästään kiinteiden puupolttoaineiden vuotuisen kulutuksen. Lisäksi puuenergiaan lukeutuvat metsäteollisuuden jäteliemet, kuten mustalipeä. Niiden kulutuksen tilastoimisesta ja tietojen julkaisemisesta vastaa Tilastokeskus.

Kiinteiden puupolttoaineiden käyttöä koskevat tiedot kerätään lämpö- ja voimalaitoksilta kerran vuodessa. Puun pienpolttoa kuvaavat luvut perustuvat erilliseen otantatutkimukseen. Tässä esitetyt tiedot ovat ennakkotietoja, ja lopullinen tilasto julkaistaan syksyllä 2023.