Siirry pääsisältöön

Kevätvehnällä paikattiin syysvehnän talvituhoja

Uutinen
|
20.6.2022
Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Käytössä olevan maatalousmaan ala on Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2022 ennakkotilaston mukaan vajaat 2,3 miljoonaa hehtaaria. Suurin kasvu kohdistui kevätvehnän, kauran ja herneen aloihin. Ohra-alan väheneminen jatkui ja on tänä vuonna pienin 50 vuoteen.  

Käytössä oleva maatalousmaa 2022 -ennakkotilasto kertoo, mitä pelloille kylvettiin keväällä 2022. Tilasto sisältää nyt myös alueittaiset ennakkotiedot.

– Peltoala näyttäisi olevan hieman normaalivuotta enemmän painottunut varsinaisille satokasveille, joiden aloissa on havaittavissa kasvua. Samaan aikaan kesannon ala on kääntynyt laskuun, Luken yliaktuaari Irene Rosokivi toteaa.

Kuva: Eeva Vaahtera / Luke.

Syysvehnän tuhoutuneita kylvöjä korvattiin kevätvehnällä

Syysvehnän ala, 36 000 hehtaaria, laski yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Syksyn 2021 ennakollisen tilaston mukaan syysvehnää kylvettiin ennätykselliset 105 500 hehtaaria. Kylvöistä kuitenkin tuhoutui paikoitellen suurin osa. Pahimmat tuhot näyttävät kasvulohkotietojen perusteella olevan Varsinais-Suomessa, jossa syysvehnän ala laski edellisvuodesta lähes 26 000 hehtaarilla.

Kevätvehnän ala puolestaan kasvoi tänä keväänä lähes 33 000 hehtaarilla 195 000 hehtaariin. Kevätvehnän ala on viimeksi ollut näin suuri vuonna 2016. Alan kasvu painottui voimakkaasti syysvehnän kylvöissä epäonniseen Varsinais-Suomeen, jossa vehnän kylvöala kasvoi yli 20 000 hehtaarilla.

Ohran kylvöala laski eniten Uudellamaalla ja Pirkanmaalla

Ohran kokonaiskylvöala pieneni kuluvana keväänä neljä prosenttia eli lähes 19 000 hehtaarilla. Ohra-ala on pienin vuoden 1971 jälkeen. Alueellisesti ohra-ala pieneni eniten Uudellamaalla (- 11 %) ja Pirkanmaalla (-10 %). Muutokset ohran kylvöalassa kohdistuivat melko tasaisesti sekä rehuohraan että mallasohraan. Rehuohran kylvöala oli 363 000 hehtaaria ja mallasohran 66 000 hehtaaria.

Kaura-ala kasvoi eniten Varsinais-Suomessa

Kauran kylvöala, 335 000 hehtaaria, nousi vajaalla 4 000 hehtaarilla. Eniten kauran viljelyala kasvoi Varsinais-Suomessa, noin 3 400 hehtaarilla. Kauran viljely on alueellisesti voimakkaasti painottunutta. Lähes kolmannes Suomen kaurasta viljeltiin Etelä-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Herneen ala kasvoi voimakkaasti – kylvöala yli 35 000 hehtaaria

Herneala kasvoi tänä keväänä ennätyksellisen paljon, noin 12 000 hehtaarilla. Kaiken kaikkiaan herneen ala on yli kolminkertaistunut viimeisen viiden vuoden aikana. Suhteellisesti eniten herneen ala kasvoi Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Suurin herneala sijoittuu Varsinais-Suomeen (8 000 hehtaaria) ja Etelä-Pohjanmaalle (5 000 hehtaaria).

Härkäpavun ala jatkoi viime vuosien tavoin laskuaan, jääden reiluun 11 000 hehtaariin. Härkäpavun viljely on voimakkaasti painottunut Varsinais-Suomeen ja Uudellemaalle, muualla alat ovat pieniä.

Rypsin ja rapsin ala yhteensä 43 000 hehtaaria

Öljykasvien alat kääntyivät vahvaan kasvuun edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Rypsin kylvöala oli lähes 34 000 hehtaaria, ja rapsin noin 9 500 hehtaaria. Rypsin viljelyalasta suurin osa sijoittui Varsinais-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Rapsin viljelyala keskittyi alueellisesti vieläkin enemmän: lähes puolet kylvöalasta sijoittui Varsinais-Suomeen.

Kesannolta alaa satokasveille

Kesantoala, 208 000 hehtaaria, pieneni noin 5 000 hehtaarilla. Suhteellisesti eniten kesannon ala pieneni Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Kokonaisuutena vaikuttaisi siltä, että peltoalaa on tänä vuonna normaalia enemmän varsinaisten satokasvien viljelyssä. Viime vuonna oli havaittavissa päinvastainen ilmiö.

Tilaston taustaa

Tilaston tiedot perustuvat tänä keväänä viljelijöiden päätukihaun yhteydessä ilmoittamiin kasvikohtaisiin viljelyaloihin. Arviolta 97 prosenttia ilmoituksista oli käytettävissä näiden ennakkotietojen julkaisemiseen mennessä.