Siirry pääsisältöön

Ilmastobarometri 2023: Ilmastoratkaisut nähdään mahdollisuutena parantaa kilpailukykyä ja hyvinvointia – luontokato huolestuttaa yhä enemmän

Uutinen 27.2.2023

Enemmistö suomalaisista näkee, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään satsaamalla uuteen osaamiseen ja ilmastoratkaisuihin. Luontokato on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle vakavana ympäristökriisinä ja enemmistö kansalaisista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulee etsiä ratkaisuja kokonaisuutena. Myös metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä ja kannustimia tehokkaampiin ilmastokestäviin toimenpiteisiin kaivataan.

Selvä enemmistö suomalaisista (61 %) toivoo ilmastokriisin torjuntaa seuraavan hallituskauden kärkiteemoiksi. Näin siitä huolimatta, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, hintojen nousu ja energiahuolet ovat painaneet monen kansalaisen mieltä.

Enemmistö (79 %) vastaajista on sitä mieltä, että Suomi voi parantaa kilpailukykyään panostamalla ilmastonmuutoksen hillintään esimerkiksi kehittämällä osaamista ja uusia teknologisia ratkaisuja.    

Vaikka ilmastokriisi nähdään vakavana uhkana, enemmistö suomalaisista näkee ilmastoratkaisuissa mahdollisuuksia: vastaajista 68 % on sitä mieltä, että ilmastokestävät ratkaisut parantavat ihmisten hyvinvointia Suomessa.

Ilmastotoimiin myönteisesti suhtautuvien määrä on laskenut

Vastaava kyselytutkimus toteutettiin viimeksi vuoden 2019 eduskuntavaalien alla, jolloin ilmastonmuutoksen torjuntaa pidettiin vieläkin tärkeämpänä: 70 % suomalaisista toivoi tuolloin ilmastokriisin ratkaisua hallituksen yhdeksi kärkiteemaksi. Vuonna 2019 44 % vastaajista ilmoitti äänestävänsä eduskuntavaaleissa ehdokasta, joka työskentelee aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt vastaava luku on 32 %.

Ilmastonmuutoksen ja luontokadon yhteydet tunnistetaan

  • Jopa 79 % vastaajista on sitä mieltä, että ilmastonmuutokseen ja luontokatoon tulisi etsiä ratkaisuja kokonaisuutena
  • Metsien hiilinielujen säilyttäminen nähdään edelleen tärkeänä: 71 % vastaajista toivoo, että metsien hakkuiden määriin ja hoitotapoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, jotta hiilinielut säilyvät. Laskua verrattuna vuoden 2019 tuloksiin on kuitenkin 12 prosenttiyksikköä.
  • 68 % vastaajista toivoo, että maanviljelijöitä ja metsänomistajia tulisi kannustaa aiempaa tehokkaammin ilmastokestäviin ja päästöjä vähentäviin toimenpiteisiin tukipolitiikan avulla.

Energiansäästö on kirittänyt ilmastoratkaisuja

  • 74 % vastaajista on valmiita säästämään sähkön kulutuksessa silloin, kun kysyntä on suurinta. Nousu on merkittävä, sillä vuonna 2019 luku oli 62 %.
  • 67 % vastaajista ilmoittaa, että on vähentänyt sähkön- ja lämmönkulutusta. 73 % vastaajista on puolestaan sitä mieltä, että kuntien on kiihdytettävä siirtymää kestävään, kuten tuuli- aurinko- ja vesivoimaan perustuvaan energiajärjestelmään.

Puolet suomalaisista tekee arjessaan ilmastokestäviä valintoja

  • 52 % vastaajista ilmoitti tekevänsä ilmastokestäviä valintoja ja että niiden tekeminen on helppoa. 52 % vastasi myös, että arkiympäristö tukee ilmastokestävien valintojen tekemistä.
  • 43 % kyselyyn vastaajista kertoi vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Reilu kolmannes (35 %) suomalaisista oli vähentänyt autoilua ja sen sijaan lisännyt kestävää liikkumista kuten kävelyä, pyöräilyä tai joukkoliikenteellä kulkemista. Vuonna 2019 vastaavana ajankohtana autoilua vähentäneiden luku oli selvästi korkeampi (43 %).

Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta, jolla selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta vaalien alla. Ilmastoviestinnän ohjausryhmään kuuluvat ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö, ulkoministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtioneuvoston kanslia, ELY-keskukset, Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Motiva, VTT, Suomen Akatemia, Kuntaliitto, Demos Helsinki, Sitra, Business Finland ja Opetushallitus

Lisätietoja

Tutkimuksen toteutus

Viestintäasiantuntija Laura Kotila, ympäristöministeriö p. 050 572 2280, laura.kotila@gov.fi

Tutkimusjohtaja Jaakko Hyry, Kantar p. 050 370 0939, jaakko.hyry@kantar.fi

Ilmastoratkaisut ja ilmastopolitiikka

Ympäristöneuvos Outi Honkatukia, ympäristöministeriö p. 050 341 1758, outi.honkatukia@gov.fi

Johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi, Sitra p. 0294 618 411, tuuli.hietaniemi@sitra.fi

Monimuotoisuus ja ilmasto, metsäekosysteemit ja maatalous

Professori Anne Tolvanen, Luonnonvarakeskus p. 029 532 3782, anne.tolvanen@luke.fi

Teknologiaratkaisut ja kilpailukyky

Strategiajohtaja Laura Juvonen, VTT 040 589 6263, laura.juvonen@vtt.fi

Kulutusperäiset päästöt

Erikoistutkija Marja Salo, Suomen ympäristökeskus p. 0295 251 131, marja.salo@syke.fi

Asuminen ja energiaratkaisut

Asiantuntija Päivi Suur-Uski, Motiva p. 044 300 1369, paivi.suur-uski@motiva.fi

Kestävän liikkumisen ratkaisut

Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö p. 040 015 3745, saara.jaaskelainen@gov.fi