Ravintotasetilaston laatuseloste
Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Ravintotase on FAO:n jaottelun mukaan tehty taseen muotoinen Suomea koskeva kokonaislaskelma, joka lähtee ravinnon tuotannosta ja päätyy ravinnon kulutukseen. Kalenterivuosittaisessa laskelmassa selvitetään eri ravintoaineiden tuotanto, varastomuutokset, vienti- ja tuontimäärät sekä kotimainen käyttö. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen siemenkäyttöön (peltokasvit), rehukäyttöön, elintarviketeollisuuden käyttöön, muun teollisuuden käyttöön ja ruokakäyttöön. Laskelman tavoitteena on selvittää ravinnon kulku tuotannosta aina kulutukseen asti ja toisaalta se on eräs keino laskea kulutus, ellei sitä ole kulutusportaassa tilastoitu.
Ravintotaseen tietoja hyödynnetään mm. seuraaviin tarkoituksiin: FAO:n ravintotase (Food Balance Sheets), OECD:n kulutustilastot, yhteispohjoismaiset projektit sekä kotimaassa mm. maatalouden kokonaislaskelmaan, erilaisiin kulutus- ja tuotantotilastoihin, ennusteiden laatimiseen ja huoltovarmuuslaskelmiin.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Ruoka (brutto) on viljojen ruokakäyttö jyväpainoksi laskettuna.
Ruoka (netto) on viljojen ruokakäyttö jauhopainoksi laskettuna.
Viljan kulutusluvut henkeä kohti on ilmoitettu jauhopainoksi laskettuna.
Liha on ilmoitettu luullisena eli ruholihana, joka sisältää luut, sidekudoksen ja jänteet. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10-30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
Kala on ilmoitettu filepainona.
Tilaston tiedot esitetään koko maan tasolla.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Ravintotase sisältää 12 elintarvikeryhmää (viljat, peruna, sokeri, palkokasvit, vihannekset, hedelmät ja marjat, liha, kananmuna, kala, maitotuotteet, rasvat sekä juomat). Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön. Ruokakäytön perusteella lasketaan elintarvikkeiden keskimääräiset kulutusluvut henkeä kohti.
Ravintotaseen tiedot perustuvat pääasiassa Luonnonvarakeskuksen ja Tullin tilastoihin.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Ravintotase on kokonaislaskelma, jonka tiedot kootaan eri tietolähteistä. Tärkeimpiä lähteitä ovat Luonnonvarakeskuksen tuotanto- ja satotilastot, maatilatutkimukset, kalan kulutus- ja metsästystilastot sekä Tullin ulkomaankauppatilastot. Elintarvikkeiden kulutusmäärät lasketaan pääosin lähtien niiden tuotantotilastoista. Kotimainen käyttö saadaan tällöin vähentämällä kotimaisesta tuotannosta vientimäärät ja lisäämällä siihen tuontimäärät. Lisäksi huomioidaan varaston muutokset niistä elintarvikkeista, joista ne on mahdollista saada.
Joissakin tuotteissa tuotanto arvioidaan lähtien kulutuksesta. Silloin kotimainen käyttö saadaan summana ruoka-, elintarviketeollisuus-, muu teollisuus-, siemen- ja rehukäytöstä. Ruoan nettokulutus on sama kuin bruttokulutus kaikilla muilla tuotteilla paitsi viljoilla, joilla bruttokulutus on kulutus jyväpainona ja nettokulutus kulutus jauhopainona. Elintarvikkeiden kulutus henkeä kohden saadaan jakamalla ruoan nettokulutus tarkasteluvuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Laskentatavasta johtuen ravintotaseisiin perustuvat elintarvikkeiden kulutuslaskelmat eivät kerro ruoankulutuksen tarkkaa määrää. Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska mm. varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Ravintotaseiden avulla voidaan kuitenkin seurata elintarvikkeiden kulutustrendejä pitemmiltä ajanjaksoilta, koska taseen laskentatapa ja tietolähteet pysyvät lähes samoina vuodesta toiseen.
2.3. Virheiden oikaisumenettely
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Tilaston ennakkotiedot julkaistaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden kesäkuussa ja lopulliset tiedot seuraavan vuoden ennakkotietojen julkaisemisen yhteydessä.
Tietojen julkistamisajankohdat ilmoitetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: https://www.luke.fi/fi/julkistamiskalenteri.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia tilaston kotisivulla esitettävän aikasarjan osalta. Vertailtavuuteen vaikuttavat muutokset on mainittu aikasarjataulukon viitteissä.
Ravintotaseita on laadittu vuodesta 1949/50 alkaen. Vuoteen 1968/69 saakka taseen tiedot koskivat satovuotta (1.7.–30.6.). Vuodesta 1970 lähtien viiteajanjaksona on käytetty kalenterivuotta.
Tilastoitavat tuotteet ovat tilastoinnin alkuvuosista jonkin verran muuttuneet tuotevalikoiman laajentuessa. Joitakin tuotteita on viime vuosina jouduttu jättämään pois, koska tarvittavia tietoja ei ole ollut enää saatavissa.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tiedot julkistetaan Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla https://www.luke.fi/fi/tilastot/ravintotase
Tietoja on julkaistu lisäksi Maatilatilastollisessa vuosikirjassa. Vuosien 1990–2009 tiedot on julkaistu Tiken Ravintotase-julkaisussa. Sitä edeltävät tiedot on julkaistu Maatalouden taloudellisen tutkimuslaitoksen (MTTL) julkaisusarjassa.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.