Siirry pääsisältöön

Puun kulkuvirrat -tilaston dokumentaatio

Laaturaportti 30.6.2022

Tilaston kuvaus

Tilaston yleiskuvaus

Puun kulkuvirrat tilastossa kuvataan käyttö- ja massataseen avulla puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa eri lähteistä, käyttöä teollisuudessa ja energian tuotannossa sekä puuaineksen virtoja raaka-aineista tuotteiksi. Lisäksi esitetään tietoja puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupasta puun kuiva-ainetonneina.

Luokitukset

Metsäteollisuus jaetaan Toimialaluokitus 2008:n mukaisesti puutuoteteollisuuteen (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuuteen (TOL 2008: 17). Tulosten esittämisessä käytetään pääryhmiä yksityiskohtaisempaa toimialajakoa. Ulkomaankaupassa sovelletaan EU:n yhdistettyä tavaranimikkeistöä (Combined Nomenclature, CN).

Kattavuus

Tilasto kattaa puun tarjonnan ja käytön Suomessa.

Tilastolliset käsitteet ja määritelmät

Käyttötase

Käyttötaseessa kootaan yhteen taulukkoon vuosittaiset tiedot puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjonnasta, ulkomaankaupasta, käytöstä ja tuotannosta toimialoittain ja tuoteryhmittäin. Taseessa seurataan puuraaka-aineen käyttöä, jalostamista välituotteiksi ja lopputuotteiksi, tuotteiden loppukulutusta, jalostuksessa syntyvien sivutuotteiden käyttöä raaka-aineena tai energialähteenä sekä metsäteollisuustuotteiden tuotantoa.

Laskennassa käytetään Luken laatimia tilastoja hakkuukertymästä, metsäteollisuuden ulkomaankaupasta sekä puun käytöstä metsäteollisuudessa ja energian tuotannossa. Tilastot jäteliemistä perustuvat Tilastokeskuksen energiatilastoihin. Tiedot metsäteollisuustuotteiden tuotannosta sekä keräyspaperista ja -kartongista tuottaa Metsäteollisuus ry. 

Tukki-, kuitu- ja energia-/polttopuu sekä metsäteollisuuden sivutuote- ja kierrätyspuu, sahatavara, vaneri ja lastulevy ilmoitetaan tuhansina kiintokuutiometreinä. Kuitulevy, puumassat, paperi ja kartonki, keräyspaperi ja -kartonki ja jäteliemet tilastoidaan tuhansina tonneina.

Käyttötaseessa perustarjonta (kotimaassa käytettävissä oleva määrä puuta tai metsäteollisuustuotteita) lasketaan näennäiskulutuksena: tuotanto + tuonti – vienti. Myös varastomuutokset tulisi ottaa huomioon, mutta tällaisia tietoja ei ole käytettävissä.

Käyttö jaetaan metsäteollisuuden raaka-ainekäyttöön kotimaassa ja muuhun käyttöön. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Muuta käyttöä on muillakin toimialoilla, kuten maataloudessa ja liikenteessä, mutta näitä puueriä ei tilastoida erikseen.

Metsäteollisuuden päätoimialat ovat Toimialaluokitus 2008:n mukaisesti puutuoteteollisuus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2008: 17). Puutuoteteollisuuden alajako on: saha-, vaneri-, lastulevy-, kuitulevy- ja muu puutuoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan jaetaan massateollisuuteen (mekaaniset massat ja sellu) sekä paperin ja kartongin valmistukseen.

Massatase

Massataseessa metsäteollisuuden raaka-aineet ja tuotteet muunnetaan yhteiseen mittayksikköön, puun kuiva-ainetonneiksi, ja seurataan puuaineksen sitoutumista metsäteollisuuden raakapuuhun, välituotteisiin, lopputuotteisiin, polttoaineisiin ja jätteisiin.

Massataseen kuiva-ainekertoimet perustuvat Tilastokeskuksen aiemmin metsätilinpidossa käyttämiin kertoimiin, joita Luke on tarkistanut ja tarvittaessa korjannut uusimpaan tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuen. Puun ja puutuoteteollisuuden massatasekertoimet perustuvat lähinnä Luken selvityksiin, ja massa- ja paperiteollisuuden kertoimien päälähteenä on Aalto-yliopiston Biotuotteiden ja biotekniikan laitos. Massatase on laskettu yksityiskohtaisella tuotetasolla, mutta tietokannassa tulokset esitetään karkeammalla tasolla päätuoteryhmittäin.

Kuiva-ainekertoimet löytyvät erillisestä liitteestä.

Massataseessa puuraaka-aineen perustarjonta jaetaan raaka- ja jätepuuhun, puumassojen tuontiin sekä keräyspaperiin ja -kartonkiin. Kierrätyspuu, jonka käyttö oli 1,1 milj. m³ vuonna 2017, kuuluu energiapuuhun. Metsäteollisuuden sivutuotepuu on haketta ja jätepuuta (pelletit ja muu jätepuu).

Puun käyttö jaetaan metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja ”muuhun” käyttöön, joka on pääosin puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa ja pientaloissa. Muu käyttö jakautuu edelleen metsäteollisuuden sivutuotteiden vientiin ja puujätteisiin. Jälkimmäiset tiedot on laskettu metsäteollisuustuotteiden puun käytöstä ns. ominaispuuhäviöiden perusteella. Ominaispuuhäviö on pääasiassa liuenneena ja kiintoaineena jätevedenkäsittelyyn menevää puuainesta.

Massataseen residuaali saadaan, kun toimialan raaka-aineisiin sitoutuneen puuaineksen määrästä vähennetään metsäteollisuuden tuotteisiin, polttoaineisiin ja muuhun käyttöön sitoutuneen puuaineksen määrä. Erotus koostuu varastomuutoksesta, hävikistä ja tilastovirheestä. Varastoista ei ole julkista tilastotietoa saatavissa. Massataseiden laskennan suurimpana virhelähteenä ovat kuitenkin kertoimet, joilla puun ja metsäteollisuuden tuotteiden määriä muutetaan puun kuiva-ainetonneiksi.

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Osana metsätilinpitoa tilastossa esitetään tiedot myös puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan määristä vuodesta 2000 lähtien. Kaikki tiedot esitetään tuhansina tonneina puun kuiva-ainetta. Tilastoinnissa käytetään samoja kuiva-ainekertoimia kuin massataseen laskennassa.

Ensisijainen lähde metsätuotteiden ulkomaankaupan seurantaan on Luken kuukausittain ja vuosittain laatima ”Metsäteollisuuden ulkomaankauppa” -tilasto. Metsätilinpito täydentää perustilastointia siten, että myös vienti- ja tuontimäärät ovat saatavissa samassa mittayksikössä, kuiva-ainetonneina. Esimerkiksi puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden vientimääriä voi siis laskea yhteen.

Metsätilinpidon taulukoissa käytetään samaa tuoteluokitusta kuin Luken ulkomaankauppatilastossa. Joitakin tuoteryhmiä on kuitenkin yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tuoteluokitus perustuu Euroopan unionissa käytettävään yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN).

Tilastoyksikkö

Metsätilinpidon laadinnassa käytetään Luken julkaisemia metsätilastoja mm. hakkuukertymästä, puun käytöstä (metsäteollisuus, lämpö- ja voimalaitokset ja pientalot) sekä metsäteollisuuden ulkomaankaupasta. Tiedot metsäteollisuuden jäteliemistä saadaan Tilastokeskuksen Energian hankinta ja kulutus -tilastosta. Tilastot metsäteollisuustuotteiden tuotannosta sekä keräyspaperista ja -kartongista tuottaa Metsäteollisuus ry.

Tilastot massatasetta ja metsäsektorin ulkomaankaupan tilastointia varten lasketaan kuiva-ainekertoimien avulla. Kertoimet perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja lisäksi Luken, Aalto-yliopiston, Tilastokeskuksen ja UNECE:n (Euroopan talouskomissio) asiantuntijoilta saatuihin tietoihin.

Tilaston perusjoukko

Tilasto käsittelee puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa, kysyntää, käyttöä ja materiaalivirtoja kansantalouden toimialoilla.

Mittayksikkö

Nykyisessä kansallisessa metsätilinpidossa käsitellään vain fyysisiä suureita (kuutiometrit ja tonnit).

Viiteajankohta

Kalenterivuosi

Ajallinen kattavuus

Nykyisten tilastointiperusteiden mukaan laadittua tilastoa on saatavilla Luken tilastotietokannasta vuodesta 2000 lähtien. Tilastokeskuksen aikasarjat ulottuvat vuoteen 1980 asti.

Jakelutiheys

Vuosittain

Lainsäädäntö ja muut sopimukset

Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Lisää tietoa: Tilastolainsäädäntö

Tilastollinen tietosuoja

Tietosuoja on tilastotoimen perusperiaate, johon Luonnonvarakeskus on sitoutunut, ja jolla varmistetaan tiedonantajien luovuttaman tiedon luottamuksellinen käsittely.

Lisää tietoa: Tietosuoja – Tilastot

Julkistamispolitiikka

Luonnonvarakeskuksen tilastojulkistukset julkistetaan arkipäivisin kello 9.00 Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilla. Tiedot ovat julkisia sen jälkeen, kun ne ovat päivittyneet verkkosivuille.

Julkistamiskalenteri

Tilastojen julkaisuajankohdat vahvistetaan syksyisin toiminnansuunnittelun yhteydessä. Seuraavan vuoden julkistamiskalenteri julkaistaan käyttäjille loppuvuodesta. Tilastojen julkistamiskalenteri sisältää tiedot tulevien julkistusten ajankohdista. Kalenterista on myös suorat linkit jo julkistettuihin tilastojulkistuksiin ja -julkaisuihin.

Pääsy julkistamiskalenteriin

Julkistamiskalenteri | Luonnonvarakeskus

Relevanssi

Käyttäjätyytyväisyys

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta erityisesti tilastojen uudistamisen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen tilasto-ohjelman päivityksen yhteydessä selvitimme tilastojen käyttäjien toiveita tilastojen kehittämiseksi syksyllä 2021 ja alkuvuodesta 2022. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

Tarkkuus ja luotettavuus

Tarkkuus ja luotettavuus yleisesti

Puun kulkuvirrat -tilaston perusaineistona käytettävät Luken metsätilastot täyttävät Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerit. Yksittäisten tilastojen laatimisesta ja luotettavuudesta kerrotaan tarkemmin niiden omissa laatuselosteissa.

Tärkein Puun kulkuvirtatilaston luotettavuuteen vaikuttava tekijä on kuiva-ainekertoimet, joiden avulla puu ja metsäteollisuustuotteet muutetaan puun kuiva-ainetonneiksi. Raaka- ja jätepuun sekä puutuoteteollisuuden osalta muunnoskertoimet perustuvat pääosin aihepiiristä tehtyihin tutkimuksiin. Massa- ja paperiteollisuuden kertoimet ovat suurelta osin asiantuntija-arvioita. Massataseen kannalta tämä on olennaista, sillä paperiin ja kartonkiin sitoutuu noin viidennes Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä.

Oikea-aikaisuus, johdonmukaisuus ja vertailukelpoisuus

Oikea-aikaisuus

Luke julkaisee Puun kulkuvirrat -tilaston vuositiedot tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Tiedot ovat lopullisia.

Maantieteellinen vertailukelpoisuus

Tilaston tiedot julkaistaan koko maan tasolla.

Ajallinen vertailukelpoisuus

Luken vuonna 2019 julkaisemat uudet Puun kulkuvirtojen aikasarjat vuodesta 2000 lähtien on laadittu yhtenäisillä tilastointiperiaatteilla, ja vuositiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskus on julkaissut metsätilinpitoa vuosittain vuoden 2014 loppuun asti. Tilastokeskuksen aikasarjat alkavat vuodesta 1980.

Yhtenäisyys yli tilastoalueiden

Luken julkaisemat tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aikasarjoista, mutta kokonaisuutena erot ovat pieniä. Metsätuotteiden tarjonnassa poikkeamat ovat suurempia kuin käyttöluvuissa.

Tilastoeroihin on monia syitä. Luonnonvarakeskus (ja aikaisemmin Metsäntutkimuslaitos) on jälkeenpäin korjannut joitakin metsätilaston perustietoja. Luke on myös päivittänyt massataseen laskennassa käytettäviä muunnoskertoimia uusimmilla Lukesta ja Aalto-yliopistosta saaduilla tiedoilla. Lisäksi Luke laskee tiedot aikaisempaa yksityiskohtaisemmalla tuote- ja toimialajaolla. Raaka- ja jätepuu sekä sahatavara ja vaneri lasketaan puulajeittain aikaisemman aggregoidun tiedon sijasta. Paperissa Luke käyttää erillisiä muunnoskertoimia sanomalehtipaperille sekä päällystetyille ja päällystämättömille aikakauslehti- ja hienopapereille. Lisäksi kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle vuodelle tuoteryhmien sisäisen rakenteen muuttumisen vuoksi.

Tiedot metsäteollisuuden ulkomaankaupasta lasketaan samalla tuoteluokituksella kuin Luken laatimassa Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilastossa.

Tilastoprosessi

Lähdeaineistot

Luken metsätilastot

Tiedonkeruun tiheys

Tilastoon ei liity erillisiä tiedonkeruita.

Tiedonkeruumenetelmä

Puun kulkuvirtatilaston laadinnassa käytetään Luken julkaisemia metsätilastoja mm. hakkuukertymästä, puun käytöstä (metsäteollisuus, lämpö- ja voimalaitokset ja pientalot) sekä ulkomaankaupasta. Tiedot metsäteollisuuden jäteliemistä saadaan Tilastokeskuksen Energian hankinta ja kulutus -tilastosta. Tilastot metsäteollisuuden tuotannosta sekä keräyspaperista ja -kartongista tuottaa Metsäteollisuus ry.

Tilastot massatasetta ja metsäsektorin ulkomaankaupan tilastointia varten lasketaan kuiva-ainekertoimien avulla. Kertoimet perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja lisäksi Luken, Aalto-yliopiston, Tilastokeskuksen ja UNECE:n (Euroopan talouskomissio) asiantuntijoilta saatuihin tietoihin.