Lihantuotanto-tilaston laatuseloste
Tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Tike.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan neuvoston asetus 1165/2008 sisältää teurastettujen eläinten tilastointia koskevia velvoitteita.
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Tilasto sisältää kuukausi- ja vuositasolla tietoja teurastamoissa teurastettujen naudan-, sian-, siipikarjan-, lampaan-, vuohen- ja hevosten ruhojen kappale- ja kilomääristä sekä keskimääräisistä ruhopainoista. Lisäksi tilasto sisältää kuukausitasolla tietoja naudan- ja sianlihan pakkasvarastoista.
Vuositasolla tilasto sisältää tiedot naudan-, sian- ja lampaanlihan tuotannosta kunnittain ja ELY-keskuksittain. Naudanlihan tuotanto esitetään myös tukialueittain.
Vuositasolla julkaistaan tietoja myös luomulihantuotannosta ja maatilateurastuksista.
Tilaston tietoja käyttävät muun muassa hallinto, tutkimus, maa- ja elintarvikealan yritykset, tuottajajärjestöt ja neuvonta. Kansainvälisesti tietoja käyttävät muun muassa EU:n tilastovirasto Eurostat sekä FAO.
1.2. Käsitteet
Teurastettujen eläinten ruhojen kilo- ja kappalemäärät sisältävät teurastamoiden tuottajilta ostamat teuraseläimet, teurastamon omasta tuotannostaan teurastamat eläimet, teurastamon tuottajille suorittamat rahtiteurastukset sekä tuottajapalautukset. Teurasmäärät eivät sisällä lihantarkastuksessa hylättyjä ruhoja eikä hylätyn lihan määrää.
Liharotuiset naudat: Nauta luokitellaan liharotuisiin, jos sen emä on merkitty emolehmäksi nautarekisteriin.
Sikojen teurastusmääriin sisältyy myös ulkomaille teurastettavaksi viedyt siat, jotka on kasvatettu Suomessa.
Teurastusmäärät maatiloilla sisältävät eläimet, joiden liha on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikkeena.
1.3. Luokitukset
Teurastamoissa teurastettujen eläinten ruhojen kappale- ja kilomäärät sekä keskiruhopainot esitetään seuraavalla luokittelulla koko maan tasolla:
Naudat: Lehmät, sonnit yli 12 kk, hiehot yli 12 kk, naudat yli 8 – 12 kk sekä naudat 8 kk ja alle. Lisäksi emolehmien ja liharotuisten nautojen teurastusmäärät esitetään tilastossa vuodesta 2020 lähtien.
Vuoteen 2019 asti naudat luokiteltiin tilastossa painoon perustuvan luokittelun mukaan: Lehmät, hiehot teuraspaino 130 kg ja yli, sonnit teuraspaino 130 kg ja yli, mullit teuraspaino 80 -129 kg ja vasikat teuraspaino alle 80 kg
Siat: Emakot, karjut ja lihasiat
Siipikarja: Kalkkunat, broilerit, broileriemot ja muu siipikarja
Lampaat: Karitsat ja muut lampaat
Vuohet
Hevoset
Luomueläinten teurastukset tilastoidaan luokissa: naudat, siat, siipikarja ja lampaat.
Maatiloilla tapahtuneet teurastukset tilastoidaan luokissa: naudat, siat ja lampaat.
Tiedot alueittaisesta naudan-, sian- ja lampaanlihantuotannosta julkaistaan kunnittain ja ELY-keskuksittain. Naudanlihan osalta tiedot julkaistaan lisäksi tukialueittain. Alueluokitus perustuu maatilan talouskeskuksen sijaintikunnan perusteella määräytyviin alueisiin.
1.4. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Tilasto kuvaa lihantuotantomäärien, teurastettujen eläinten lukumäärien ja keskimääräisten ruhopainojen kehitystä.
Tiedonkeruun piiriin kuuluvat teurastamot ovat Ruokaviraston hyväksymiä teurastamoja tai kunnan elintarvikeviranomaisen hyväksymiä pienteurastamoja. Tiedonkeruun ulkopuolella on joitakin pienteurastamoita. Luomuteurastusten osalta tiedot kerätään luomueläimiä teurastavilta teurastamoilta.
Nautojen ja lampaiden teurastusmäärät saadaan hallinnollisista eläinrekistereistä.
Tiedot maatiloilla tapahtuneista teurastuksista kysytään noin joka kolmas vuosi viljelijöiltä otantatutkimuksella. Otoksen poiminnan perusjoukkoon kuuluvat maatalous- ja puutarhayritysrekisterissä olevat tilat. Rekisteri sisältää kaikki ne maatalous- ja puutarhatuotantoa harjoittavat tilat, joiden taloudellinen koko ylittää rekisterin alarajan 2000 €. Tuotto lasketaan SO-menetelmällä, jonka tarkempi menetelmäkuvaus sisältyy maatalous- ja puutarhayritysten rakennetilaston laatuselosteeseen.
1.5. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastouudistuksia käsittelevien kokousten sekä kirjallisten kommentointipyyntöjen yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tilaston tutkimusmenetelmä
Tiedot kerätään teurastamoilta verkkosovelluksen kautta. Teurastamot toimittavat edellisen kuukauden tiedot Lukeen seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. Nautojen teurastusmäärät perustuvat nautarekisteristä saataviin tietoihin ja lampaiden sekä vuohien teurastusmäärät perustuvat lammas- ja vuohirekisteriin.
Tiedot naudan- ja sianlihan varastoista kysytään muutamilta suuremmilta lihanjalostajilta.
Luomuteurastukset kysytään luomueläimiä teurastavilta teurastamoilta kerran vuodessa tammi-helmikuussa.
Tiedot nautojen, sikojen ja lampaiden maatilateurastuksista perustuvat viljelijöiltä otantatutkimuksella kerättävään tietoon noin joka kolmas vuosi. Viljelijät voivat antaa kyselyn tiedot verkossa. Tiedot kerätään puhelinhaastatteluna niiltä viljelijöiltä, jotka eivät ole vastanneet verkossa. Kyselyssä kysytään vuoden aikana maatilalla teurastettujen eläinten määrät ja ruhopainot. Otoksen poiminnan perusjoukkoon kuuluvat maatalous- ja puutarhayritysrekisterissä olevat tilat. Otos ositetaan kolmeen osaan tilan maantieteellisen sijainnin, tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan, jolloin saadaan mahdollisimman edustava otos koko maasta. Vuonna 2018, jolloin otantatutkimus suoritettiin viimeksi, oli perusjoukko 47 600 tilaa. Perusjoukosta poimintakehikon muodostivat tilat, joilla oli nautoja (10 500 tilaa), sikoja (1 000 tilaa) ja lampaita (1 400 tilaa). Nautatilojen joukosta poimittiin noin 1 200 tilan otos, lammastilojen joukosta poimittiin noin 350 tilan otos ja sikatilojen joukosta noin 250 tilan otos, joilta kysyttiin tiedot maatiloilla tapahtuneista teurastuksista.
Kyselystä saadut tiedot estimoidaan käyttämällä normaalia ositetun satunnaisotannan korotuskerroinestimointia sekä suhde-estimointia. Mikäli tietojen käsittelyvaiheessa havaitaan esimerkiksi poikkeavan suuri havainto, tarkistetaan havainnon oikeellisuus. Mikäli poikkeava havainto on oikea, tila poistetaan ositteesta ja tilasta muodostetaan oma osite, jolloin poikkeava havainto ei painotu liikaa alkuperäisessä ositteessa. Vastausprosentti otantatutkimuksissa on ollut reilu 90 prosenttia.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Tietoja teurastuksista voidaan pitää suhteellisen luotettavina, sillä tiedonkeruu kattaa suuren osan teurastamoista.
Alueittaisten sianlihan tuotantomäärien luotettavuutta voi paikoin heikentää se, jos teurastamo on ilmoittanut teuraseläimet hankituksi siitä kunnasta missä teurastamo sijaitsee eikä siitä kunnasta mistä teuraseläimet ovat lähtöisin. Alueittaisten naudan- ja lampaanlihan tuotantomäärien luotettavuutta heikentää se, jos rekisterissä on puutteellisia tietoja ja esimerkiksi kaikille teurastetuille eläimille ei löydy kuntatietoa rekistereistä.
Tiedot lihan varastoista kattavat vain suurimpien lihanjalostajien varastot.
Teurastetut naudat luokitellaan liharotuisiin, jos niiden emä on ollut emolehmä. Tieto perustuu nautarekisteriin. Tiedon luotettavuutta heikentää se, jos nauta on esimerkiksi jostain syystä merkitty vahingossa emolehmäksi nautarekisteriin. Tällöin liharotuisiin tulee mukaan myös nautoja jotka eivät ole emolehmien jälkeläisiä.
Maatilalla teurastettujen nautojen, sikojen ja lampaiden määrät kysytään otantatutkimuksella. Otantatutkimuksella kysyttävien tietojen luotettavuutta heikentää vastauskato ja myös se, että otos ei ole paras mahdollinen joukko edustamaan toimintaa, jota harjoitetaan pienellä joukolla maatiloista.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja päivittämään korjatut tiedot tilastotaulukoihin.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Edellisen kuukauden tiedot julkaistaan pääsääntöisesti seuraavan kuukauden viimeinen päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä. Kuukausitiedot ovat ennakollisia, koska teurastusmääriin tulee jonkin verran muutoksia tilaston julkaisemisen jälkeen. Kuukausitason tietoja edellisiltä kuukausilta päivitetään tilastotaulukoihin kerran kuukaudessa. Koko vuotta koskeva tilasto julkaistaan helmikuun lopussa ja sen tiedot ovat lopullisia.
Tiedot edellisen kuukauden naudan- ja sianlihan varastoista julkaistaan seuraavan kuukauden 15. päivä tai sitä seuraavana arkipäivänä.
Tiedot luomuteurastuksista julkaistaan seuraavan vuoden helmi-maaliskuussa.
Alueittaiset tiedot naudan-, sian- ja lampaanlihan tuotannosta julkaistaan maaliskuussa.
Tilastojen julkistamisajankohdista ja niiden mahdollisista muutoksista tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: https://www.luke.fi/fi/julkistamiskalenteri
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Aikasarjat lihantuotannosta ovat pääosin vertailukelpoisia.
Nautojen teurastusmäärät tilastoitiin vuoteen 2019 asti teuraspainon mukaisissa luokissa. Vuodesta 2020 alkaen teurasnautojen luokitus on perustunut iän mukaisiin luokkiin.
Vuodesta 2017 lähtien tiedot luomulihan tuotannosta eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien tietoihin. Vuodesta 2017 lähtien luomulihan tuotanto on sisältänyt lihamäärän, joka on lähtenyt teurastamolta eteenpäin luomuna. Ennen vuotta 2017 määriin sisältyi kaikki luomueläinten teurastukset riippumatta siitä lähtikö liha teurastamolta luomuna.
Lampaiden ja vuohien teurastusmäärät ovat perustuneet lammas- ja vuohirekisteristä saataviin tietoihin vuodesta 2017 alkaen. Sitä aikaisemmin tiedot kerättiin tilastolomakkeella teurastamoilta.
Vuodesta 2008 lähtien ei ole enää tilastoitu siipikarjan kotiteurastusmääriä.
Vuoteen 2008 asti tilastoitiin erikseen ruoho- ja juottovasikat teuraspainoltaan 30–alle 80 kg sekä vasikoiden alle 30 kg teurastusmäärät. Vuodesta 2009 lähtien nämä kaksi luokkaa on yhdistetty ja tilastossa julkaistaan teurastusmäärät alle 80 kg vasikoista. Lisäksi vuodesta 2009 lähtien siipikarjan teurastusmäärät on julkaistu tilastossa luokissa kalkkunat, broilerit, broileriemot ja muu siipikarja.
Vuodesta 2006 lähtien tiedot hevosten, vuohien ja lampaiden teurastuksista on kerätty useammalta teurastamolta kuin aikaisempina vuosina, joten vuodesta 2006 lähtien näiden eläinten teurastusmäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 ja aikaisempien vuosien teurastusmäärien kanssa. Lammasteurastusten osalta uusia teurastamoita tuli tiedonkeruun piiriin myös vuonna 2012.
Vuosina 2001 - 2008 nautojen teurastukset maatiloilla ovat perustuneet nautarekisteriin ja sitä aikaisempina vuosina otantatutkimukseen. Vuosina 2009, 2011 ja 2014 teurastukset maatiloilla perustuivat otantatutkimuksesta saatuun tietoon ja välivuosina arvioon.
Sikojen ja lampaiden teurastukset maatiloilla ovat perustuneet otantatutkimuksesta saatuun tietoon ja vuosina 2010, 2012, 2013, 2015 ja 2016 arvioon.
Vuodesta 2001 lähtien kappale- ja kilomäärätiedot nautojen teurastuksista teurastamoissa on saatu nautarekisteristä. Vuoteen 2001 asti nautojen teurastukset teurastamoissa kerättiin teurastamoilta kuukausittain tilastolomakkeella.
Suomessa teurasruhojen punnitusjärjestelmässä 2 %:n suuruinen kuumapainovähennys otettiin käyttöön 1.7.1995. Kuumapainovähennys tarkoittaa, että ruhon lämminpainosta vähennetään 2 % ruhoa jäähdyttäessä tapahtuvan painohäviön huomioimiseksi. Kuumapainovähennystä ei suoritettu 1.3.1990–30.6.1995 välisenä aikana. Tätä aikaisemmin, 28.2.1990 asti, oli käytössä 3 %:n suuruinen kuumapainovähennys. Tilastossa on kuumapainovähennyksen vaikutus poistettu laskennallisesti ajalla 1.1.1990–28.2.1990. Muutokset eivät koske siipikarjaa eivätkä maatiloilla tapahtuneita teurastuksia.
Alueittaiset tiedot lihantuotannosta
Nykyistä tilastoa vastaavia tietoja naudan- ja sianlihan alueittaisesta tuotannosta on saatavilla vuodesta 1997 lähtien. Muun muassa kuntaliitoksista johtuen aikasarjat eivät täysin ole vertailukelpoisia.
Vaalan kunnan tuotantomäärä on sisältynyt vuoteen 2015 asti Kainuun ELY-keskuksen tuotantomäärään. Vuodesta 2016 tuotantomäärä on sisältynyt Pohjois-Pohjnamaan ELY-keskuksen tuotantomäärään.
Pirkanmaan ja Satakunnan sekä Etelä-Savon ja Kaakkois-Suomen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia kuntaliitoksista johtuen ennen ja jälkeen vuoden 2013.
Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia kuntaliitoksesta johtuen ennen ja jälkeen vuoden 2010.
Tukialueittaisen naudanlihan tuotannon osalta tukialue on vuoteen 1999 asti määräytynyt naudan teurastamoon lähettäneen tilan talouskeskuksen sijaintikunnan päätukialueen mukaan. Vuodesta 2000 lähtien tukialue on määräytynyt naudan teurastamoon lähettäneen tilan tukialueen mukaan.
Tiedot julkaistiin aikaisemmin TE-keskuksittain. TE-keskukset lakkautettiin 31.12.2009 ja korvattiin 1.1.2010 alkaen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY-keskus). Tilaston aikasarjatietoihin TE-keskusten lakkauttamisilla ei ollut vaikutusta.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilaston tietoja julkaistaan kuukausittain ja vuosittain verkkopalvelussa osoitteessa: http://luke.fi/lihantuotanto . Kuukausittaiset tiedot ovat ennakollisia ja lopulliset tiedot julkaistaan seuraavan vuoden helmikuussa. Tietoja lihantuotannosta on saatavilla verkkosivuilla vuodesta 1960 lähtien.
Alueittaiset tiedot lihantuotannosta sisältää teurastamoissa teurastettujen nautojen, sikojen ja lampaiden ruhojen kappale- ja kilomäärät. Tiedot eivät sisällä maatiloilla tapahtuneita teurastuksia.