Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto on yhteenveto sisävesien kaupallisen kalastuksen saaliista ja saaliin arvosta. Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilastossa esitetään sisävesialueen kaupallisten kalastajien lukumäärät, kaupallisen kalastuksen saalis ja saaliin arvo lajeittain ja alueittain sekä saalis pyydyksittäin ja kuukausittain.
Sisävesialueen kalastustilastoja käytetään seurattaessa kalastuksen kehitystä ja kalakantojen tilaa. Tietoja tarvitaan myös arvioitaessa esimerkiksi kalatalouden yhteiskunnallista merkitystä, kalastusyritysten taloudellista tilaa tai ympäristömuutosten vaikutuksia kalatalouteen. Sisävesialueen kaupallinen kalastustilasto sisältyy myös FAO:n tilasto-ohjelmaan.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Kaupalliseksi kalastajaksi katsotaan tässä tilastossa myyntitarkoituksessa kalastanut henkilö, joka kuuluu Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Ely-keskus) ylläpitämään kaupallisten kalastajien rekisteriin.
Saalistilasto esitetään kansainvälisen käytännön mukaisesti nimellissaaliina. Nimellissaalis tarkoittaa saalista, jonka kalastaja tuo maihin. Se tilastoidaan perkaamattomana eli elopainona. Nimellissaaliiseen ei kuulu poisheitetty kala.
Tulokset esitetään käyttäen vuoden 2014 lopussa voimassa ollutta Ely-keskusten kalatalousyksiköiden aluejakoa. Saalis ilmoitetaan pyyntialueen mukaan ja kalastajamäärä kalastajan kotipaikan mukaan.
Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilaston perusjoukko muodostuu kaupallisten kalastajien rekisteriin kuuluvista kalastajista. Kaupallisten kalastajien rekisteriin rekisteröidään luonnolliset henkilöt (henkilö tai toiminimi) ja oikeushenkilöt (osakeyhtiö, kommandiittiyhtiö tai avoin yhtiö), jotka saavat liikevaihtoa itse kalastamansa tai lukuunsa kalastetun kala- tai rapusaaliin tai niistä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä. Sisävesialueella muut kuin kaupalliset kalastajat eivät saa harjoittaa kalastamansa saaliin ensimyyntiä lukuun ottamatta suoraan lopulliselle kuluttajalle satunnaisesti myytävää vähäistä kala- tai rapuerää. Kaupallisiksi kalastajiksi ei kuitenkaan lueta kalastukseen osallistuvia perheenjäseniä tai palkattua työvoimaa, elleivät he ole ilmoittautuneet rekisteriin. Lisäksi rekisterissä saattaa olla myös kalastusopastoimintaa harjoittavia henkilöitä ja vapaa-ajankalastajia, jotka kalastavat kaupalliseen kalastukseen tarkoitetuilla pyydyksillä tai pyydysmäärillä.
Saaliin arvo on laskettu vastaajilta kysyttyjen lajikohtaisten vuosikeskihintojen perusteella. Lohi ja taimen myydään perattuna ja myös saaliin arvo ilmoitetaan yleensä perattuna. Se muutetaan kokonaisen kalan hinnaksi ns. muuntokertoimella, joka lohella ja taimenella on 1,11. Kun tilastossa on esitetty aiempien vuosien arvoja, ne on muutettu kyseisen vuoden hintatasoon kuluttajahintaindeksiä käyttäen. Saaliin arvo on laskettu vastaajien ilmoittamien lajikohtaisten keskihintojen perusteella ilman arvonlisäveroa.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Vuoden 2016 alussa voimaan tullut kalastuslaki (379/2015) velvoittaa kaupallisen kalastajan pitämään muualla kuin merialueella tapahtuvasta kalastuksestaan päiväkirjaa ja vähintään kerran kalenterivuodessa ilmoittamaan pyytämänsä ja lukuunsa pyydetyt saaliit Luonnonvarakeskukselle.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Tilastosta hankitaan aktiivisesti palautetta tilaston käyttäjiltä. Myös muuta saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Huolehditaan, että tilastojen sisältö ja tietojen käytettävyys täyttävät kansainvälisten tilastojen tarpeet.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto on kokonaistutkimus, jonka perusjoukkona on vuodesta 2016 lähtien Varsinais-Suomen Ely-keskuksen ylläpitämässä kaupallisten kalastajien rekisterissä olevat toimijat. Kyselylomakkeet lähetetään vastaajille tilastointivuoden alussa. Saalis-, hinta-, ja työllisyystiedot voi ilmoittaa Luonnonvarakeskukselle myös sähköisen sovelluksen välityksellä. Saalistietonsa palauttamatta jättäneille kalastajille tehdään puhelinhaastatteluja.
Puhelinhaastatteluaineistoa käytetään varsinaisten vastausten lisäksi arvioitaessa aktiivisten kalastajien lukumääriä kalastajaryhmittäin ja kalatalousyksiköittäin. Ositusperusteena kalastajamäärien estimoinnissa käytetään jakoa kahteen kalastajaryhmään saaliiden arvon perusteella. Kalastajat, joiden itse pyytämän kalan tai siitä jalostettujen kalastustuotteiden myynnistä kolmen viimeksi kuluneen tilikauden aikana kertyneen liikevaihdon keskiarvo ylittää 10 000 euroa, muodostavat niin sanotun I-ryhmän. Muut kalastajat kuuluvat II-ryhmään. Ositteiden sisällä oletetaan, että vastaamattomissa kalastaneiden osuus on sama kuin puhelinhaastatteluihin vastanneissa. Saadut painot kalibroidaan lisäksi rekisteröityjen kalastajien määriin eri kalastajaryhmissä kalatalousyksiköittäin vastaajan asuinpaikan mukaisesti.
Ilmoitetut saaliit laajennetaan koskemaan saatuja kalastajamääriä käyttäen ositeperusteena kalastajaryhmää ja kalibroiden painot saatuihin aktiivisten kalastajien estimaatteihin Ely-keskusten kalatalousyksiköittäin.
Kehikkoperusjoukon koko (N) eli kaupallisten kalastajien rekisterissä olevien toimijoiden lukumäärä ja saalisilmoituksen Luonnonvarakeskukseen toimittaneiden toimijoiden määrä (n) vaihtelee vuosittain (Taulukko 1).
Taulukko 1. Kehikkoperusjoukon koko (N) ja saalisilmoituksen Luonnonvarakeskukseen toimittaneiden toimijoiden määrä (n) kalastajaryhmittäin.
1-ryhmä 2-ryhmä Yhteensä Vuosi N n N n N n 2016 296 200 1470 678 1766 878 2017 296 192 1470 636 1766 828 2018 318 209 1617 786 1935 995 2019 374 216 1784 728 2158 944202035321514997541852969
Kalastajien muodostamat yhteisyritykset käsitellään laskennassa kalastajakohtaisesti. Ilmoitetut yhteissaaliit jaetaan kullekin osakkaalle erikseen ennen laskentaa.
Tilastoinnissa kalastukseen on sisällytetty myös kaupallisten kalastajien harjoittama ns. hoitokalastus. Hoitokalastus on tehopyyntiä, jolla pyritään kalaston rakenteen muutokseen etenkin särkikaloja vähentämällä. Hoitokalastuksen saaliilla ei yleensä ole suurta kaupallista arvoa. Ravustuksesta arvioissa on mukana vain se osuus, jonka rekisteröityneet kaupalliset kalastajat ravustavat. Tuntematon osuus myyntiin pyydetyistä ravuista jää tämän tilaston ulkopuolelle.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Tilaston luotettavuuden kannalta olisi tärkeää, että kaikki tiedonantajat raportoisivat kalastusta koskevat tiedot lain edellyttämällä tavalla. I-ryhmän kalastajien vastausaste oli noin 60 % vuosina 2016 ja 2017, kun II-ryhmän kalastajien osalta se oli noin 40 %. Vuonna 2018 toteutettiin puhelinhaastattelu, johon valikoitiin otos II-ryhmän kalastajia ja kaikki I-ryhmän kalastajat. Heiltä tiedusteltiin kalastivatko ja myivätkö he saalistaan vuosina 2016 ja 2017.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Virheet korjataan tilastotietokantoihin ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Kaupallinen kalastus sisävesillä -tilasto julkaistaan vuodesta 2016 alkaen joka vuosi tilastointivuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä.
Tilaston julkistamisajankohdasta tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa osoitteessa: stat.luke.fi/julkistamiskalenteri.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Tilastointimenetelmä muuttui vuonna 2016 kalastuslain uudistuksen seurauksena. Vuoteen 2014 saakka Luonnonvarakeskus keräsi tilastoinnissa tarvittavat tiedot sisävesialueen ammattikalastajilta valtakunnallisena postikyselynä sekä puhelinhaastatteluin. Tilastoaineistoa ei kerätty vuonna 2015.
Sisävesien kaikkien kaupallisten kalastajien rekisteröitymisestä tuli lain velvoittamaa vuodesta 2016 alkaen, josta lähtien käytettävissä on kattava rekisteri ensimmäistä kertaa. Kalastuslain muutoksen vuoksi kaupallisten kalastajien rekisteriin ilmoittautui uusia kalastajia, ja rekisterissä olevien kalastajien määrä kasvoi moninkertaiseksi. Vuodesta 2016 lähtien tilasto julkaistaan vuosittain.
Myös vuosina 1962 - 1996 sisävesialueen valtakunnallinen ammattikalastustilasto on laadittu vuosittain. Vuodesta 1996 alkaen tilasto on tehty joka toinen vuosi. Vuonna 1990 kalastajarekisteri tarkistettiin perusteellisesti. Tarkistuksen seurauksena rekisterissä olevien kalastajien määrä väheni vuodesta 1989. Aiemmin TE -keskusten ja nykyisin Ely -keskukset ovat ylläpitäneet sisävesien ammattikalastajarekisteriä vuodesta 1998 lähtien. Vuosina 1990 - 2006 tilasto tehtiin käyttäen samaa menetelmää. Perusjoukkona oli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen rekisteri, johon ammattikalastusrekisteriin kuuluvat sisältyivät. Menetelmässä yhdistettiin valtakunnallisen kyselyn tuloksia ja tiettyjä vesistöalueita koskevia erillisiä tutkimuksia.
Vuonna 2008 menetelmää uudistettiin siten, että perusjoukon muodostivat pelkästään Ely-keskusten rekisteriin kuuluvat kalastajat ja tiedot kerättiin yhdenmukaisesti valtakunnallisella postikyselyllä ja haastatteluilla. Myös vuosien 2010, 2012 ja 2014 tilastot on tehty tällä menetelmällä. Muutos näkyy varsinkin osa-aikaisten kalastajien määrissä, jotka vähenivät selvästi vuonna 2008. Näiden rekisteriin kuulumattomien kalastajien puuttuminen tilastoinnista voi näkyä myös joidenkin lajien saalismäärissä. Tämä muutos on ilmeisesti pienentänyt siian, taimenen ja etenkin lohen saalisarvioita. Vuodesta 2008 lähtien tilastossa on arvioitu myös rekisteröityneiden ammattikalastajien ravun ja mädin myyntiä. Näiden arvo on laskettu mukaan sisävesiammattikalastuksen kokonaisarvoon siitä lähtien. Saaliin arvon laskentaa muutettiin myös samana vuonna. Aikaisemmin arvo laskettiin käyttäen keskimääräisiä tuottajahintoja, jotka lasketaan kalatukuilta kerätyistä ostohinnoista. Vuodesta 2008 lähtien arvot on laskettu kalastajien itsensä ilmoittamien hintojen perusteella.
Vuosina 1990 - 1996 arvio laadittiin silloisen läänijaon mukaisesti. Sitä ennen tilasto laadittiin koko maata käsittäväksi tai vesistöalueittain. Vuodesta 1998 lähtien tilastossa käytetty aluejako on noudattanut työvoima- ja elinkeinokeskusten kalatalousyksikköjakoa sekä entistä läänijakoa. Vuosien 2008, 2010, 2012 ja 2014 samoin kuin vuodesta 2016 lähtien tilastoissa käytetään vuoden 2014 loppuun saakka voimassa ollutta Ely-keskusten kalatalousyksiköiden aluejakoa.
Vuoteen 2006 asti saaliit raportoitiin alueittain kalastajan kotipaikan perusteella. Vuodesta 2008 lähtien alueellinen jako on tehty saaliin pyyntialueen mukaan.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa stat.luke.fi
Aikaisemmin sisävesialueen ammattikalastustilastoja on julkaistu Suomen Kalatalous sarjassa vuosilta 1962 - 1986, SVT Ympäristö -sarjassa vuosilta 1991 - 1996 ja SVT Maa-, metsä- ja kalatalous -sarjassa vuodesta 1998 lähtien. Ammattikalastuksen aikasarjatilasto sisävesiltä vuosilta 1980 - 1998 on esitetty Kalatalous aikasarjoina -julkaisussa (SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2001:60).
Aineistoista voidaan tuottaa asiakkaan tilauksesta erillisselvityksiä perusaineiston ja tietosuojan sallimissa rajoissa. Tilaston kysely- ja laskenta-aineisto säilytetään Luonnonvarakeskuksessa.
Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.