Kalan tuottajahinta -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut RKTL.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus jäsenmaissa tapahtuvan kalatuotteiden maihinnousua koskevien tilastotietojen toimittamisesta (EY No 1921/2006) sekä kalatalouden EU-tiedonkeruuohjelma (EU 2017/1004) edellyttävät tiedonkeruuta kalastajahinnoista.

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista sekä kalatalouden EU-tiedonkeruun varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Kalan tuottajahinnat -tilastossa esitetään ammattikalastajille Suomen rannikkoalueella maksetut kalanhinnat tilastointivuoden aikana. Tiedot esitetään lajeittain, kokoluokittain, kuukausittain ja alueittain. Lisäksi esitetään sisävesistä kalastetun muikun sekä koko maassa kasvatetun kirjolohen ja siian tuottajahinnat kuukausittain.  Tietoja käytetään mm. kalatalouden alkutuotannon arvon määrittämisessä sekä taloudellisissa seurannoissa ja tutkimuksissa. Tuottajahinta esitetään ilman arvonlisäveroa.

1.2.  Käsitteet ja luokitukset

Tilastossa silakasta käytettävät nimitykset on soveltaen yhdenmukaistettu eurooppalaisen käytännön mukaisiksi. Elintarvikesilakka käsittää sekä kotimaan markkinoille että vientiin ihmisravinnoksi menevän silakan ja teollisuussilakka muun kuin ihmisravinnoksi menevän silakan. Suomessa teollisuussilakka menee kalankasvatukseen ja turkiseläinten rehuksi.

Vuodesta 2021 alkaen tilastossa silakan kokoluokitus on muutettu vastaamaan EU Neuvoston asetusta (EY) N:o 2406/96:

• Silakka 3, 9 - 11 kpl/kg
• Silakka 4b, 12 - 27 kpl/kg (59ᵒ30′ eteläpuolelta)
• Silakka 4c, 12 - 17 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)
• Silakka 5, 18 - 32 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)
• Silakka 6, 33 - 44 kpl/kg (59ᵒ30′ pohjoispuolelta)
• Silakka 7a, 28 - 44 kpl/kg (Viron tai Latvian vesiltä)
• Silakka 7b, 45 - 70 kpl/kg (Viron tai Latvian vesiltä)

Vuoteen 2021 asti käytössä ollut silakan kokoluokitus perustui asetukseen tuoreen kalan käsittelystä ennen kulutukseen tai jalostettavaksi toimittamista 25.5.1984/410 (kumottu 1.1.2016). Vuoteen 2021 asti käytössä ollut kokoluokitus on seuraava:

• Silakka 000, 8-11 kpl/kg
• Silakka 00, 12-17 kpl/kg
• Silakka 0, 18-24 kpl/kg
• Silakka I, 25-32 kpl/kg
• Silakka II, 33-44 kpl/kg
• Silakka III, 45-60 kpl/kg

Muiden lajien osalta kokoluokkakohtaiset hinnat esitetään siialle ja ahvenelle. Lohen osalta kokoluokkakohtaiset hinnat esitetään vuoteen 2021 asti.

Merialueen kalojen hinnat esitetään viideltä alueelta: neljältä rannikkoalueelta sekä Ahvenanmaalta.  Rannikkoalueet esitetään ELY-keskusten (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten) kalatalousyksiköiden ennen vuotta 2015 voimassa olleen aluejaon mukaisesti, kuitenkin niin että Lapin ja Kainuun samoin kuin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueet esitetään yhdessä. Muikusta esitetään myös sisävesialueella maksettu hinta vuoteen 2018 asti.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Tilastossa seurataan ammattikalastajille ja kalanviljelijöille maksettuja kalanhintoja. Tiedonantajiksi on valikoitu suurimmat rannikkoalueelta kalaa ostavat yritykset, jotka on poimittu elinkeinokalatalouden keskusrekisteristä. Tilastossa hinnat esitetään ilman arvonlisäveroa. Kasvatetun kirjolohen ja siian hinnat ovat Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n keräämiä ja ne perustuvat kalanviljelijöiden ilmoituksiin.

1.4. Käyttäjien näkökulman huomiointi

Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä. Tilastoa pyritään kehittämään myös niin, että se huomioi toimialan rakenteen muutoksia. Huolehditaan, että tilastojen sisältö ja tietojen käytettävyys täyttävät kansainvälisten tilastojen tarpeet.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1. Tutkimusmenetelmä

Vuoden 1995 alusta lähtien saaliskiintiöillä säädeltyjen lajien ensimmäisillä kaupallisilla ostajilla on ollut EU-velvoite ostoilmoituksen tekemiseksi (Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009 ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011). Ostoilmoitus tehdään kustakin kalaerästä ELY-keskukselle tai Ahvenanmaan maakuntahallitukselle 48 tunnin sisällä ostotapahtumasta. Ostoilmoitukset tallennetaan valtakunnalliseen elinkeinokalatalouden keskusrekisteriin. Suomessa kiintiöityjä lajeja ovat lohi, silakka, kilohaili ja turska. Näiden lajien hintatiedot lasketaan tehdyistä ostoilmoituksista. Kyseessä on periaatteessa kokonaisotanta, jonka perusjoukon muodostavat kalatukut.

Muiden kuin kiintiöityjen lajien hintatiedot lasketaan otoksena 20 – 30  yrityksen ostotiedoista. Kultakin rannikkoalueelta on mukana vähintään kolmen yrityksen tiedot. Kasvatetun kirjolohen ja siian hinnat ovat Suomen Kalankasvattajaliitto ry:n keräämiä ja ne perustuvat kalanviljelijöiden ilmoituksiin.

Kalojen keskihinnat lasketaan ostomäärillä painotettuina keskiarvoina. Tilastotietokannassa hinnat esitetään nimellishintoina. Tilaston pääsivulla hinnat on esitetty myös reaalihintoina muunnettuna kuluttajahintaindeksillä.

2.2. Otoskoko ja muita tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tilaston otannan kattavuus on hyvä taloudellisesti merkittävien lajien osalta. Yleisesti hintaseurannassa olleiden yritysten kalaostot ovat kattaneet Suomeen puretun silakkasaaliin määrästä yli 95 prosenttia. Ammattikalastuksen ahven-, hauki-, kuha- ja lohisaaliista tilaston otanta on kattanut yli 50 prosenttia. Kasvatetun kirjolohen ja siian tiedonkeruu kattoi valtaosan tuotantomäärästä. Muiden lajien kuten särkikalojen osalta otannan kattavuus on ollut alhaisempi.

Kiintiöimättömien lajien hintaseurannassa olevat yritykset edustavat suuria tai keskisuuria yrityksiä, joiden osuus kalakaupan kokonaismäärästä on merkittävä. Pienempien yritysten maksama hinta saattaa poiketa suurimpien yritysten maksamasta hinnasta, millä saattaa olla vaikutusta aluetason keskihintoihin. Tilaston aineisto ei sisällä kalastajien suoramyyntiä. Lohisaaliin myynnistä vuonna 2007 tehdyn erillisen selvityksen mukaan kalastajat saivat tuoreena perattuna myydystä lohesta suoramyynnissä korkeampaa hintaa kuin tukuille myytäessä. Kyseisen selvityksen mukaan suoramyynnin vaikutus lohen laskennalliseen keskihintaan oli tuolloin +13 %.

2.3. Tietosuoja

Yksikkötason tiedot suojataan tilastolain edellyttämällä tavalla siten, että alkuperäiset yksikkötason tiedot eivät ole johdettavissa. Jokainen hintatieto koostuu usean yrityksen toimittamista hintatiedoista niin, ettei minkään yksittäisen yrityksen osuus saaliin määrästä ole huomattavan suuri.

3. Tietojen julkaisu ja tietosisältö

3.1. Tietojen julkaisu

Tiedot esitetään julkaisua edeltäneeltä kalenterivuodelta. Tiedot ovat lopullisia tietoja. Tilasto julkaistaan vuosittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuna ajankohtana Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa osoitteessa stat.luke.fi

3.2. Tilastotietojen luokitukset ja vertailukelpoisuus

Kalan tuottajahintoja on kerätty otoksena kalatukkujen ostotiedoista vuodesta 1990 lähtien. Ennen vuotta 1989 hintatiedot kerättiin kalaa myyneiltä kalastajilta. Silakan hintatietoja on kerätty erikseen ihmisravinnoksi ja eläinten rehuksi menevästä silakasta sekä kokoluokittain vuodesta 1994 lähtien.

Vuoden 2004 hintatilastossa seuranta-alueiden aluejakoa muutettiin TE-keskusten (nykyisten ELY-keskusten) aluejaon mukaiseksi. Aikaisempina vuosina kalan hinnat esitettiin merialueille Perämeri, Selkämeri, Saaristomeri, Ahvenanmaa ja Suomenlahti. Aluejaon muutoksen vaikutus tuloksiin ei ollut suuri.

Kirjolohen hinta on vuodesta 2000 lähtien esitetty kasvatetulle kalalle. Kirjolohen hinta ei ole vertailukelpoinen tilastojulkaisuissa ennen vuotta 2000 esitettyihin hintoihin, koska tuolloin kirjolohen hinnat laskettiin muiden lajien tavoin kalatukkujen tiedoista ja niihin sisältyi luonnosta pyydettyä kirjolohta.

Silakan ajallisissa hintavertailuissa on huomattava nimikemuutokset, jotka tehtiin vuoden 2000 kalanhintatilastoinnin yhteydessä. Aiemmat nimikkeet teollisuussilakka ja kulutussilakka vastasivat nykyistä elintarvikesilakkaa ja rehusilakka nykyistä teollisuussilakkaa.

Vuoden 1997 tilastossa kalojen keskihinnat esitettiin ensimmäistä kertaa erikseen peratulle ja/tai perkaamattomalle kalalle. Aiempina vuosina keskihintoihin oli laskettu mukaan sekä perkaamatonta että perattua kalaa sen mukaan kuin ostoerät niitä sisälsivät. Ero tilastointitapojen välillä on pieni, koska lähes kaikki asetuksessa 410/84 mainitut kalalajit toimitetaan ostajalle perattuna ja muut kalat pääosin perkaamattomana.

Vuodesta 2021 alkaen silakan kokoluokitus on muutettu vastaamaan EU Neuvoston asetusta (EY) N:o 2406/96. Vuoteen 2021 asti käytetty kokoluokitus perustui asetukseen tuoreen kalan käsittelystä ennen kulutukseen tai jalostettavaksi toimittamista 25.5.1984/410, joka kumottiin 1.1.2016 alkaen uuden kalastuslain (KalastusL 379/2015) voimaantulon myötä.

Kokoluokkien 4c ja 00, sekä 6 ja 2 luokitukset ovat suoraan verrannollisia keskenään. Lisäksi kokoluokka 5 on verrannollinen kokoluokkiin 0 ja 1 siten, että kokoluokka 5 sisältää molemmat kokoluokat 0 ja 1.