Suomalaisten seleeninsaanti on suositusten mukaista

Suomessa on lisätty seleeniä lannoitteisiin vuodesta 1984 alkaen. Seleenilannoitus on osoittautunut toimivaksi ja turvalliseksi tavaksi vaikuttaa kansanterveyteen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin.

─ Seleenin saanti on ollut hyvällä ja turvallisella tasolla koko seleenilannoituksen ajan, ja 2010-luvulla saanti on ollut noin 0,08 mg/vrk/10 megajoulea ja ihmisen veren seerumin seleenipitoisuus noin 1,5 µmol/litra. Ylimääräisien seleenilisien käyttöön ei ole tarvetta, kertoo erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta (Luke).

Uusimmat tulokset on julkaistu marraskuussa 2022. Seleenipitoisuuksia mitataan elintarvikkeista, rehuista ja väestön veren seerumista. Seurantaa tehdään yhteistyössä Luken, Ruokaviraston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston sekä Suomen ympäristökeskuksen kesken.

Eläinperäisten tuotteiden seleenipitoisuudet kasvaneet viime vuosina

Viljojen ja viljatuotteiden keskimääräiset seleenipitoisuudet ovat pysyneet lähellä asetettua tavoitearvoa, noin 0.1 mg kg^-1kuiva-ainetta. Vaihtelu on kuitenkin suurta.

Eläinperäisten tuotteiden seleenipitoisuudet ovat kasvaneet noin 25 prosenttia vuoden 2017 jälkeen. Taustalla ovat todennäköisesti muutokset kaupallisten rehujen koostumuksessa ja käytössä. Myös tuottajien tietoisuus seleenin merkityksestä eläinten tuotantoon ja terveyteen on lisääntynyt, ja siksi rehuannoksen seleenipitoisuuteen kiinnitetään enemmän huomiota. Rehujen seleenipitoisuuksia tulisi tiloilla kuitenkin analysoida aika ajoin, jotta vältytään yliannostukselta.

Seleenilannoituksen vaikutuksia maaperään ja vesistöön seurataan säännöllisesti

Yleensä vain noin 10 prosenttia lannoiteseleenistä siirtyy kasveihin. Positiivisesta seleenitaseesta huolimatta liukoisen, kasveille käyttökelpoisen seleenin määrän kasvua maaperässä ei ole havaittu.

Lannoiteseleeni muuttuu kasvukauden aikana niukkaliukoisiksi yhdisteiksi ja sitoutuu maaperään. Nykyisin pyrkimyksenä on vähentää epäorgaanisten lannoitteiden käyttöä ja kierrättää ravinteita tehokkaasti. Ravinnerikkaista sivuvirroista valmistetut kierrätyslannoitteet ovat uusissa tutkimuksissa osoittautuneet heikoiksi seleeninlähteiksi.

─ Tämän vuoksi satojen seleenitasoja tulisi seurata systemaattisesti, Hietaniemi kertoo.

Seleenilannoituksen  vaikutuksia vesistöjen veden seleenipitoisuuksiin on toistaiseksi ollut vaikea arvioida. Seleeniä kuitenkin seurataan nykyään laajasti ja käytettävä analytiikka on paranemassa. Lannoitteiden vastuullinen käyttö ja Suomen ilmasto- ja ympäristöolosuhteet vähentävät riskiä seleenin kertymiseen ja huuhtoutumiseen vesistöihin.

Seleeni on tärkeä ihmisten ja eläinten kasvulle ja hyvinvoinnille

Ennen kuin lannoitteisiin aloitettiin lisäämään seleeniä, tuotantoeläimillä todettiin seleenipuutossairauksia. Kotimaisten elintarvikkeiden seleenipitoisuudet olivat myös hyvin pieniä ja kansalaisten seleenisaanti selvästi alle suositusten. Seleenilannoitus on korjannut tilanteen.