Monimuotoisuudella metsätuhoriskejä vastaan

Monimuotoisuudella metsätuhoriskejä vastaan -hankkeessa selvitetään miten metsien rakenne (esimerkiksi sekapuustoisuus, tiheys, ikäluokka ja kuolleen puun määrä), kasvupaikka ja käsittelyhistoria vaikuttavat sen monimuotoisuuteen sekä puustotuhojen riskeihin. Useat puiden tuhonaiheuttajat, niin sienet kuin hyönteiset, hyötyvät ilmastonmuutoksesta runsastumalla ja leviämällä aiempaa pohjoisemmaksi. Samalla kuumat ja kuivat kesät heikentävät puita ja niiden kykyä taistella tuholaisia vastaan. Lisäksi tietyt metsänhoitotoimenpiteet kuten metsien rakennetta yksipuolistava metsänhoito voi myös suosia hyönteis- ja sienituholaisia. Vastaavasti runsas lahopuusto ja rakenteellinen monimuotoisuus voivat pitää yllä tuholaisten kilpailijoiden sekä luontaisten vihollisten korkeampia kantoja. Lisäksi sekametsässä vain yhteen puulajiin erikoistunut tuhonaiheuttaja ei luonnollisesti voi saada aikaan koko metsää koskevaa tuhoa, sillä jäljelle jää aina sille soveltumattomat puulajit – metsän lajistollinen monimuotoisuus lisää siis paitsi metsän monimuotoisuutta, niin myös sen kestävyyttä tuhonaiheuttajia vastaan. Tämä hanke pyrkii selvittämään missä määrin: mitkä tekijät näyttäisivät altistaneen metsiä tietyille tuhonaiheuttajille ja mitkä tekijät puolestaan ovat lisänneet niiden vastustuskykyä; kuinka tämä liittyy metsien monimuotoisuuteen ja niiden käsittelyhistoriaan. Näin hanke pyrkii tuottamaan tieteellisiin menetelmiin pohjautuvia suosituksia, joiden avulla metsistä saadaan jatkossa kestävämpiä eri häiriöitä vastaan.

Hanke toteutetaan Keski-Suomen maakunnan alueella, sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Mittaukset kohteena ovat metsikkökuviot varttuneista ja uudistuskypsistä metsistä sekä kivennäis- että turvemailta. Lisäksi kuvioita tullaan mittaamaan niin seka- kuin yhden puulajin metsiköistä. Maastossa mitattavia tunnuksia ovat:

- Puuston rakenne sekä puulajijakauma

- Kasvupaikka ja maalaji sekä naapurustotieto (vierusmetsän rakenne)

- Lahopuuston määrä ja rakenne

- Lahopuustolla elävä kääpälajisto

- Sienitaudit ja hyönteisten aiheuttamat tuhot sekä abioottiset tuhot.

Lisäksi jokaiselle kuviolla lasketaan paikkatietomenetelmin sen korkeus merenpinnasta, sen ilmansuunta (mikäli rinteessä), tieto sitä vierustavista aukeista alueista sekä ilmansuunta mihin tämä aukko osoittaa, jonka lisäksi mitataan myös kuviota reunustavan aukean alueen osuuden pituus metreinä. M Samalla kartoitetaan myös uuden sienipatogeenin, havuparikkaan (Diplodia sapinea) esiintymistä koealueilla.

Kivametsä- hankkeen toteuttaa kokonaisuudessaan Luonnonvarakeskus, hankkeeseen osallistuu tutkijoita joiden erikoistumisalaa ovat mm. metsien hyönteiset, metsien sienitaudit, lahopuusto ja siinä elävä lajisto sekä metsikön monimuotoisuus ja sitä määrittävät tekijät yleensä. Hanketta rahoittaa Keski-Suomen liitto (EAKR).