Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan

1) Tausta ja tavoitteet
Tavoitteena on tarkastella kierrätysravinteiden kokonaismäärää, kuinka paljon niillä voidaan korvata kaupallisten lannoitteiden käyttöä ja miten kierrätysravinteiden käyttöä lisättäessä ravinnevarastojen väliset suhteet ja kokonaismäärät muuttuvat ja mitä vesistötoimenpiteitä voidaan soveltaa rinnakkain valuma-aluetoimien kanssa. Kiertotalouden ja veden välisistä kytkennöistä tarvitaan siten kokonaisvaltaista, monitieteisesti tuotettua tietoa joka vastaa näihin kysymyksiin. Tutkimuksen tavoitteet ovat:

•tuottaa nykyisin hajallaan olevat maatalouden ympäristövaikutuksia ja hoitokalastuksia kuvaavat mittaus- ja havaintoaineistot avoimeen käyttöön
•arvioida ympäristökorvausjärjestelmän toimenpiteiden nykyiset vaikutukset ja kokonaispotentiaali maatalouden kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen
•arvioida mahdollisuudet täydentää tai korvata edellä mainittuja valuma-aluetoimenpiteitä tehostamalla hoitokalastusta
•arvioida kierrätysravinteiden aiheuttamaa muutosta ja sen vaikutusta vesistökuormitukseen pilottialueilla
•yleistää saadut tulokset ja kuvata tulosten perusteella kiertotalouden mahdollisuudet uutena toimintatapana

2) Toteutus
Luken osuus pääasiassa WP2:ssa: Ravinteiden kierto valuma-alueilla ja vesistöissä – aineistojen kokoaminen
Pitkäaikaisten aineistojen yhdistäminen liittää eri skaaloissa tapahtuvat ilmiöt ja niiden kokonaisvaihtelut samanaikaiseen tarkasteluun. Aineistojen yhdistäminen on ravinnevirtojen luonteen ja vaihtelun ymmärtämiseksi hyvin tarpeellista. Toisaalta tämä on tarpeen mallien kehitystyölle ja eri skaaloissa toimivien mallien ketjuttamiselle. Koska nykyään aineistot ovat hajallaan eri laitosten tietokannoissa tai yksittäisten tutkijoiden hallussa, on erittäin tärkeää koota aineistot yhteen, jolloin niiden käyttöarvo jatkossa on paljon suurempi kuin nykytilanteessa. Aineistojen yhdistäminen on osa kokonaisvaltaista tarkastelua ravinteiden kierrosta valuma- ja vesistöalueilla. Ilman tätä kiertotalouden ja vesiekologian välisten yhteyksien ymmärtämien ei ole mahdollista.

Koekenttien, valuma-alueiden ja vesistöalueiden aineistoista kootaan jokaiselle kohteelle erikseen vuosi- ja vuodenaikaistiedosto, joka sisältää valunnan, valuntapainotteiset pitoisuudet, kiintoaine- ja ravinnekuormituksen, viljelykäytännöt (koekentillä), sadantatiedot ja alueiden ominaisuuksia kuvaavat tiedot jne. Tiedoista lasketaan keskimääräisiä vuodenaikojen ja vuositason tunnuslukuja pitoisuuksista ja kuormituksesta sekä niiden vaihtelusta. Ko. tavalla strukturoidun aineiston tietoa voidaan käyttää erilaisten skenaarioiden vaikutusarvioinnissa.