Suomalainen ruoka maistuu joka päivä

Teen ruokaostokseni vaihtelevasti lähikaupoista ja ostoskeskusten marketeista. Enemmän voisin ostaa ruokaa suoraan tuottajilta ja toreilta, mutta kuvittelen olevani siihen liian kiireinen, vaikka todennäköisesti olen vain saamaton poikkeamaan rutiineistani. Monesta erityisesti etätyöajan huonostakin ruokailutottumuksestani huolimatta pyrin kuitenkin aina suosimaan suomalaista ja mielellään lähellä tuotettua ruokaa.

Kotimaisen ruuan ostaminen onkin nykyisin helppoa ja turvallista. Ruokakaupasta ja ravintoloista löytyy ainakin omaan makuuni tarpeeksi vaihtoehtoja ja ruokaa on riittävästi. Suomessa voin luottaa siihen, että ostamani ruoka on turvallista. Kansainvälisen vertailun mukaan Suomi on maailman ykkönen ruokaturvassa (The Global Food Security Index).

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2020 keskimäärin 144 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Suurin osa näistä tuotteista on kotimaisia.

Esimerkiksi leipäviljan, maitotuotteiden, sianlihan ja kananmunien osalta olimme käytännössä omavaraisia vuonna 2020. Suomessa ruuan omavaraisuusasteen on laskettu olevan noin 80 prosenttia, kun se esimerkiksi Ruotsissa on laskenut noin 50 prosenttiin.

Huolimatta suuresta omavaraisuusasteesta, Suomeen tuodaan selvästi enemmän maataloustuotteita kuin niitä viedään. Vuonna 2020 tuonnin arvo oli noin 5,3 miljardia euroa ja viennin arvo oli reilut 1,7 miljardia euroa. Tuontia dominoivat elintarvikejalosteet, juomat, makeiset sekä hedelmät ja marjat.

Viime vuosina kurkun omavaraisuusaste on noussut yli 90 prosenttiin kasvihuonekurkun tuotantomäärien kasvun ja tuonnin vähenemisen myötä. Tuoreen perunan kotimainen tuotanto ja kulutus on tasapainossa, mutta perunajalosteita tuodaan paljon. Marjoissa, kuten vadelma, tunnelituotanto on vahvistanut kotimaisen marjan saatavuutta alkukeväästä ja syksystä. Tuoreissa hedelmissä ollaan edelleen aika tuontiriippuvaisia, mutta kaikkeahan ei kannata eikä voida tuottaa kotimaassa.

Koronapandemian myötä kiinnostus huoltovarmuutta kohtaan on noussut uudelle tasolle. Maataloustuotteilla on merkittävä rooli kansallisessa huoltovarmuudessa. Kotimaisen ruuan tuotantoketju alkaa maatiloilta ja puutarhayrityksistä. Tilojen lukumäärän vähenemisestä huolimatta tuotannon määrä on pysynyt ennallaan johtuen tilakoon kasvamisesta. Suuremmasta tilakoosta ainakin osin johtuen palkatun työvoiman ja varsinkin ulkomaisen kausityövoiman saatavuuden merkitys on kasvanut.

Maa- ja puutarhataloudessa työskennelleet vajaat 16 000 ulkomaalaista tekivät lähes 6 prosenttia alan työstä vuonna 2016. Viime vuonna koronatilanteen takia ulkomaalaisia työskenteli maatiloilla ja puutarhayrityksissä normaalia vähemmän. Luken toteuttaman maatalouslaskennan 2020 työvoinatiedot julkistetaan syyskuun puolivälissä. Tällöin selviää, millä työpanoksella viljelijät ja muu työvoima tuottivat meille viime vuonna kotimaisen ruokamme ja kuinka paljon ulkomaalaista työvoimaa saatiin maahamme töihin.

Kotimaisen ruuan tuotantoon ja huoltovarmuuteen vaikuttavat myös säätilojen vaihtelut. Tänä syksynä tutut viljelijät kotiseudullani Kaakkois-Suomessa ovat viestittäneet viljelyhistorian huonoimmista sadoista. Esimerkiksi ruissato on jäämässä selvästi alle kotimaisen kulutuksen.

Koronapandemian ja sääolojen vaihtelusta huolimatta olen aina saanut kaupasta tarvitsemani ruuan ainakin pääosin kotimaisista raaka-aineista. Kiitos siitä kuuluu koko ruokaketjulle, joka ainakin omasta näkökulmastani toimii hyvin. Suomalainen ruoka ansaitsee oman teemapäivänsä. Suomalaisen ruuan päivää vietetään 4.9.2021. Viikko sen jälkeen kalenterissani on paikalliset lähiruokamessut.

Sivun yläreunan kuva: Niina Pitkänen.