Siirry pääsisältöön

Päästöt alas ja panokset sopeutumiseen – tutkitun tiedon tarve on suuri

Blogi 28.2.2022 Raisa Mäkipää Johanna Buchert

Maailmanlaajuisia ilmastokestäviä ratkaisuja tarvitaan kiireellisemmin kuin aiemmin uskottiin. Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit kasvavat merkittävästi. Osa vaikutuksista on jo väistämättömiä ja suunnitellut sopeutumistoimet riittämättömiä. Ilmastonmuutos tulee merkittävästi heikentämään hyvinvointia ja bruttokansantuotetta, mutta ripeillä sopeutumistoimilla ja päästövähennyksillä, jotka mahdollistavat hiilineutraaliuden saavuttamisen, voidaan negatiivisia vaikutuksia lieventää. Ratkaisuja on ja niitä tarvitaan lisää.

Ensiarvoisen tärkeää on päästöjen hillintä, mutta siinä rinnalla kulkee jatkuvasti myös sopeutuminen, johon juuri julkaistu hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa keskittyy.

Oleellista on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen. Sopeutuminen tarkoittaa sitä, että aktiivisesti toimimme ja varaudumme väistämättömiin muutoksiin. Pyrimme lieventämään kielteisiä ja hyödyntämään positiivisia vaikutuksia.

IPCC-raportti toteaa, että Ilman tähän mennessä tehtyjä sopeutumistoimia vaikutukset olisivat olleet huomattavasti vakavampia​. Ennalta varautuminen on aina kannattavampaa kuin vahinkojen korjaaminen tai korvaaminen jälkikäteen.

IPCC:n raportit ovat tieteellinen perusta kansainväliselle ilmastopolitiikalle

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli on maailman arvovaltaisin ilmastotieteellinen organisaatio. Nyt julkaistu osaraportti on tähänastisen tutkimustiedon kokoava katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisuuksistamme sopeutua niihin.

IPCC:n kokoamat arviointiraportit, joita on julkaistu viiden vuoden välein vuodesta 1990 alkaen, muodostavat tieteellisen perustan kansainväliselle ilmastopolitiikalle. IPCC:n raportteja on hyödynnetty YK:n ilmastosopimusneuvotteluissa. Lisäksi IPCC:n erikoisraportit antavat ohjeet kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen inventoinneille, joiden tulokset raportoidaan vuosittain YK:n ilmastosopimukselle. Raporttien laatimiseen on osallistunut tuhansia tutkijoita, ja IPCC on saanut työstään vuonna 2007 Nobelin rauhanpalkinnon.

Ilmastonmuutos on iso ajuri Luken työlle

Lukessa teemme joka päivä työtä ilmastonmuutoksen vaikutusten, hillinnän ja sopeutumisen parissa. Lisäksi tuotamme vuosittain maatalouden ja maankäyttösektorin kasvihuonekaasupäästöistä ja nieluista arvion, jonka Suomi raportoi Tilastokeskuksen kokoamassa kaikki sektorit kattavassa kasvihuonekaasuinventaariossa YK:n ilmastosopimukselle.

Meillä toteutetaan satoja hankkeita, joissa tutkimme ilmastonmuutoksen hillintätoimenpiteitä maa- ja metsätaloudessa sekä etsimme ratkaisuja sektorin sopeutumiskyvyn vahvistamiseen. Pureudumme hiilensidontaan ja päästöjen vähentämiseen, monimuotoisuuden turvaamiseen ruokajärjestelmässä ja metsätaloudessa, kestävään alkutuotantoon ja kiertotalouden ratkaisuihin. Etsimme keinoja sopeutua viisaasti ja kestävästi.

Sopeutumiskeinoja on jo olemassa – yhteistyötä ja rahoitusta tarvitaan lisää

IPCC:n raportti toteaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi siten, että kaikkia yhteiskunnan osapuolia osallistetaan aktiivisesti. Toimenpiteiden tulee olla myös sosiaalisesti kestäviä. Ilmastokestävä kehitys on mahdollista, kun valtiot, yksityinen sektori ja kansalaiset työskentelevät yhdessä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden huomioiden.

On tosiasia, että sopeutumisen arvioitu hinta ja siihen käytettävissä oleva rahoitus ovat epätasapainossa. Tarvitaan uudenlaisia rahoitusmalleja ja -ratkaisuja. Yksityinen rahoitus ei ohjaudu haavoittuvimpien ja nopeita sopeutumistoimia tarvitseviin kohteisiin, joten ilmastotoimien rahoitus tulee huomioida kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja sektoreilla.

Sopeutumiskeinoja on jo olemassa eri alueilla ja sektoreilla​. Hallinnossa ja yksityisellä sektorilla tehdään entistä enemmän toimia, joiden avulla pyritään sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Tässä tutkimuksen roolina on etsiä uusia ratkaisuja ja edistää niiden käyttöönottoa.

Esimerkiksi lämpenevässä ilmastossa entistä voimakkaammin leviävän kuusenjuurikäävän aiheuttamaan tuhoriskiin sopeudutaan kehittämällä tämän sienitaudin torjuntaan uusia menetelmiä. Sopeutumiskykyä voidaan vahvistaa myös huolehtimalla lehtipuiden taimituotannosta ja hillitsemällä lehtipuita syövien hirvi- ja kaurispopulaatioiden kasvua ja kehittämällä lehtipuita sisältävien sekametsien metsänhoitotapoja.

Maataloudessa kasvukauden pitenemiseen kannattaa sopeutua jalostamalla ja testaamalla uusia, entistä satoisampia lajikkeita tai kokonaan uusia satokasveja. Samalla on varauduttava myös uusiin kasvitauteihin ja tuholaisiin ja kehitettävä niiden torjuntamenetelmiä.

Moni maatalouden sopeutumista edistävä toimenpide tarjoaa myös muita hyötyjä. Esimerkiksi hiiliviljely parantaa maan kasvukuntoa ja hillitsee ilmastonmuutosta. Satokasvilajien monipuolistaminen ja tuhojen välttäminen parantaa satovarmuutta ja viljelyn kannattavuutta ja luo uudenlaisia arvoketjuja Suomeen.

Korkeatasoisen sopeutumiseen tähtäävän tutkimustiedon tarve on suuri. Kansallisesti tuleekin varmistaa, että tutkimusrahoitusta kohdennetaan riittävästi sekä ilmastonmuutoksen torjunnan että sopeutumisen tutkimukseen. Panoksia tarvitaan paitsi varmistamaan korkeatasoinen perus- ja soveltava tutkimus, mutta myös tutkimustulosten käytäntöön jalkauttamisessa.Kirjoittajat Johanna Buchert ja Raisa Mäkipää ovat kansallisen IPCC-työryhmän jäseniä.