Luke.fi- ja stat.luke.fi-sivustot ovat uudistuneet. Lue lisää
Siirry pääsisältöön

Muuttuva maailma haastaa tarkastelemaan omavaraisuutta ja huoltovarmuutta uusista näkökulmista

Blogi
|
3.5.2022
|
Tuula Jyske
|
Marketta Rinne
|
Pasi Rikkonen
|
Erkki Verkasalo
|
Johanna Kohl

Kehitettävät nurmibiojalostamokonseptit ja metsäteollisuuden sivutuotteet ovat osa ruokaturvaa tulevaisuudessa

Elämme muuttuvassa maailmassa – pandemia ja globaalit jännitteet ovat aiheuttaneet suoria ja epäsuoria muutoksia kansainväliseen kauppaan sekä materiaalivirtoihin. Raaka-aineiden ja kuljetusten hinnat ovat nousussa sekä logistiset reitit epävarmoja. Saatavuusongelmat esimerkiksi mineraalilannoitteiden suhteen haastavat ruuantuotantojärjestelmät niin kotimaassamme kuin toisella puolella maapalloa. Riippuvuuteen fossiilienergiasta ja fossiilisista tuotantopanoksista on viimeistään nyt herätty.  Mitä voimme Suomessa tehdä toisin saadaksemme omavaraisuusasteen ja kannattavuuden nousemaan kestävällä tavalla?

Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Lukessa edistämme vihreää siirtymää erilaisten biopohjaisten innovaatioiden myötä saatavuuskysymykset huomioon ottaen.

Biopohjaisilla ratkaisuilla voidaan korvata synteettisiä, fossiilisia, haitallisia tai vaikeasti kierrätettäviä vaihtoehtoja ja luoda kestävän liiketoiminnan edellytyksiä. Biomassat tuotetaan pelloilla, metsissä, vesistöissä, kasvihuoneissa tai ne syntyvät osana teollisuuden prosesseja. Mitä tehokkaammin ja täysimääräisemmin tuotetut biomassat voidaan hyödyntää korkean jalostusasteen tuotteisiin ja välttämättömyyshyödykkeisiin, sitä kokonaiskestävämpää tuotantomme on.

Tutkimuksen avulla luodaan lisäarvoa biomassoille ja avataan uutta latua myös tuotannonalat ylittäville arvoketjuille ja yhteistyölle. Tutkimme mm. kierrätyslannoitevalmisteita, biokaasuprosesseja sekä biopohjaisten kemikaalien ja biomateriaalien valmistusta ja uudenlaisia tapoja tuottaa ruokaan ja rehuihin soveltuvia ainesosia ihmisille syötäväksi kelpaamattomista raaka-aineista ja sivuvirroista. Kiinnostavia esimerkkejä kehitettävistä biopohjaisista ratkaisuista ovat myös erilaiset biohybridituotteet, kuten puu-, kasvi- ja eläintuotannon sivuvirtoja hyödyntävät pakkaus-, kosmetiikka-, rakennus-, sisustus- ja eristemateriaalit.

Kuva: Erkki Oksanen

Lunastamatonta potentiaalia uudenlaisissa biojalostamokonsepteissa

Uusia mahdollisuuksia tarjoaa myös nurmibiojalostamo, jossa tähän asti lähinnä lehmien rehuksi soveltuvasta nurmibiomassasta valmistetaan uusia tuotteita kuten proteiinijakeita, bioenergiaa, kierrätyslannoitteita ja materiaaleja. Nurmen käytön monipuolistamiselle on tarvetta: se tuottaa ilmastossamme suuren sadon, sitoo hiiltä maaperään ja tuottaa monia muita ekosysteemipalveluita. 

Erityisesti metsäteollisuuden sivuvirtoja syntyy maassamme huomattavan paljon. Niistä voidaan jalostaa uudenlaisin teknologioin ainesosia ruokaan, rehuun, kosmetiikkaan, liimoihin, pinnoitteisiin sekä erilaisiksi muiksi väli- ja lopputuotteiksi. Metsäenergiatarpeen kattamiseen ei pitkällä aikajänteellä tarvita kaikkea teollisuuden sivuvirtaa. Metsäteollisuuden sivutuotteista voidaankin jatkossa erottaa esimerkiksi lisäarvokomponentit, kuten ruuan ja rehun aineisosiksi prosessoitavat hiilihydraatit. Jäljelle jäävät kuidut voidaan myös hyödyntää, ja loppumassa ohjata esimerkiksi biokaasuprosessiin osana muuta biomassasyötettä.

Prototyypeistä laboratorioissa on päästävä nopeampaan skaalaukseen teollisessa mittakaavassa, jotta uudet ratkaisut päätyvät kuluttajille. Aiemmin mm. mineraaliöljyn ja siitä valmistettavien muovien halpa hinta on hidastanut tai suorastaan estänyt biopohjaisten ratkaisuiden esiinmarssia laboratorioista markkinoille. Toinen vastaava tuote on maailmanmarkkinoilta ostettu soija, joka on tärkeä rehuraaka-aine, mutta tuttu myös omalta lautaselta. Soijaproteiinin halpa hinta on haitannut omavaraisten proteiinintuotantoratkaisujen ja valkuaiskasvien viljelyn kehittymistä.

Investoinneilla vaikutetaan tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksiin

Nykyisessä kriisitilanteessa sekä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan investointeja energia- ja ruokajärjestelmän sekä teollisuuden raaka-aine ja materiaalihuollon omavaraisuuden rakentamiseen. Monet näistä investoinneista voisivat lisätä paikallisten uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä. Tällä hetkellä esimerkiksi maatilakokoluokan biokaasulaitosinvestointeja ajaa sekä fossiilienergian ja keinolannoitteiden kallistuminen että korotettu 50 %:n investointituki vuosina 2021–2022. Hintasuhteiden muuttuminen voi vaikuttaa nopeastikin investoinnin houkuttelevuuteen. Pitkällä aikavälillä on toki tärkeää, että laskelmat on tehty erilaisilla hintaoletuksilla. Mahdollisten seuraavien energiapakotteidenkin näkökulmasta öljyn korvaaminen uusiutuvilla on järkevää maatiloilla, sillä maataloudessa sähköön, lämmittämiseen, kuivattamiseen ja liikkumiseen menee vuosittain rahaa iso summa. Sama koskee paikallista energiantuotantoa modernisointia odottavilla laitoksilla erityisesti pk-teollisuudessa.

On myös hyväksyttävä, että kestävästi tuotetut paikalliset vaihtoehdot ovat ainakin toistaiseksi kalliimpia kuin fossiilinen energia tai maailmanmarkkinoilta hankitut maataloustuotteet. Odotettavissa onkin perushyödykkeiden, kuten ruoan ja energian, hinnan nouseminen. Toisaalta kiertotaloudessa myös raha kiertää paikallisesti, ja kestävä tuotanto parantaa tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Tämä edellyttää paikallisten teollisten ja tuotannollisten ekosysteemien kehittämistä.

Rohkeutta ja yhteistyötä

Maailmasta tulee kestävämpi ratkaisu kerrallaan. Muutoksia kohti kestävämpää tulevaisuutta on tehtävä suunnitellusti, tietoon pohjautuen ja rohkeasti. Suuntaamisen välttämättömyys kohti omavaraisempaa fossiilivapaata tuotantoa on selvä, ja muutosvauhtia prosessiin lykkimään tarvitaan monialainen joukko. Tarvitaan toimialarajat ylittävää yhteiskehittämistä ja erilaisia alueellisia yhteistyön malleja. Kriisitilanteet voivatkin osaltaan tuupata toimijoita ottamaan suurempia vihreitä loikkia esimerkiksi tutkimuslaitosten ja yritysten kehittämille innovaatioille.

Keskittämällä voimavarat kestävien ratkaisuiden kehittämiseen hyvällä yhteistyöllä, uusimmilla teknologioilla ja toimivilla arvoketjuilla taataan parhaimmat selviytymisen edellytykset muuttuvassa ilmastossa sekä erilaisissa maailmanpoliittisissa tilanteissa. Asiantuntemuksemme ja monipuoliset inframme, kuten biomassojen kokonaiskäytön ja liiketoimintamallien kehittämisen mahdollistavat pilottimme ovat käytettävissä uusille partnereille ja rahoittajille, jotta kehittämistyö vauhdittuisi.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
This question is for testing whether or not you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.