Siirry pääsisältöön

Kovia kohtia luontokadon torjuntaan

Blogi
|
23.6.2022
|
Antti Iho

Oulunkylän tekonurmikenttä on 100 metriä pitkä ja 64 leveä, juuri kansainväliset mitat täyttävä. Vaikka maatalousmaa kattaa puolet maapallon asutuskelpoisesta maapinta-alasta, sitä oli vuonna 2019 yhden maapallolaisen ruuantuotantoa varten vain noin Ogelin kentän verran: 0,62 hehtaaria. Eläintuotannon tarpeisiin tästä oli käytössä lähes 80 %. Puuroni, kahvini, vehnätortillani, hernekeittoni ja artisokanlatvani tuotetaan jäljelle jäävällä alalla, joka yltää nipin napin rangaistusalueen ulkopuolelle. Tältä etäisyydeltä jokainen vapari on vaarallinen, jopa ykkösdivarissa.

Hämmentävän pieni ala on pienentynyt entisestään, kun väkimäärä on kasvanut nykyiseen 8 miljardiin, mutta maapallo on pysynyt entisellään. Vuonna 2100 meitä lienee 11 miljardia.

Ruuantuotantohehtaarit rasittavat ympäristöä ravinnekuormituksella ja torjunta-ainejäämillä. Ennen kaikkea ne ovat vieneet tilaa alkuperäiseltä elinympäristöltä, kuten metsiltä, suolta ja savanneilta. Heikennämme elinympäristöjä ja niille ominaisia ekosysteemejä myös silloin, kun louhimme, läjitämme, muokkaamme, mätästämme ja meluamme taloudellisen toimintamme tarpeisiin.

Luonto on ajautunut sivurooliin päätöksenteossa

Ekosysteemit tuottavat meille välttämättömiä hyötyjä, joita ei vaihdeta eikä hinnoitella markkinoilla. Nämä nk. ekosysteemipalvelut voi jakaa kolmeen luokkaan. Ne ensinnäkin mahdollistavat biologiset prosessit, jotka tuottavat meille ruokaa, puuta ja kuituja. Toisekseen ne ylläpitävät puhdistus- ja materiaalinkiertoprosesseja kuten tuottavat happea eläimien hengitettäväksi ja otsonia UV-säteilyn syötäväksi. Kolmanneksi ne tuottavat kulttuurisia arvoja.

Kaikkien näiden palvelujen tuottaminen on riippuvaista luonnon monimuotoisuudesta. Se puolestaan on riippuvaista monimuotoisista ja puhtaista elinympäristöistä. Toimintamme tuhoaa elinympäristöjä ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Tämä on vaarallista. 

Intialais-brittiläinen taloustieteilijä Partha Dasgupta julkaisi vuonna 2021 tutkimusryhmänsä kanssa huomattavan raportin talouden ja biodiversiteetin kohtalonyhteydestä. Raportin ytimessä on ajatus, että vaurautemme on osittain luotu heikentämällä luontopääomaa. Tämä on ollut mahdollista, koska talousjärjestelmissä yhteiselle luonnollemme on annettu statistin osa. Sitä ei oteta huomioon päätöksenteossa. Tämä on luontokatoa kiihdyttävä avainmekanismi.

Raportti ei tyydy syntetisoimaan syitä ja seurauksia. Se myös esittää välttämättömät suunnat muutoksille. Muutoksen tulee olla yhdistelmä väestönkasvun hillintää, kulutuksen vähentämistä, kulutuksen ja ympäristöhaittojen irtikytkentää sekä ekosysteemien suojelua.

Mitä Suomen tulisi tehdä?

Ympäristöministeri Emma Kari nimitti maaliskuussa luonnonvarakeskusvetoisen työryhmän etsimään kovia kohtia muutospolulta, jota Suomen tulee seurata. Tutkimusprofessori Eija Poudan vetämä ryhmä ja ennen kaikkea sen tueksi kutsuttu kymmenjäseninen tiedepaneeli tulee selvittämään, miten Suomen talous vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen Suomessa ja maailmalla, ja miten monimuotoisuus vaikuttaa talouteemme.

Tarkastelemme erityisesti Suomen omissa käsissä olevia muutosmahdollisuuksia 1) ekosysteemien suojelussa, 2) kulutustottumuksissa, 3) tuotantoketjuissa ja kaupassa, 4) hintamekanismien ja kauppapolitiikan soveltamisessa, 5) globaalin väestönkasvun hillitsemisessä, 6) ympäristökoulutuksen tukemisessa, 7) ympäristöllisten mittareiden tuomisessa kansantaloudelliseen tilinpitoon, 8) globaalien ympäristöjulkishyödykkeiden tuottamisessa, 9) rahoitusmarkkinoiden hyödyntämisessä monimuotoisuuden suojelemisessa ja 10) kansalaisen roolin selkeyttämisessä ja  vahvistamista muutosprosessissa. Koolla on kirjava joukko eri alojen tutkijoita, joiden tutkimustaustoihin on kuitenkin aina kuulunut talous ja ympäristö.

Työryhmämme ohjaavana ajatuksena on kartoittaa, miten päätökset politiikan, talouselämän ja yksilön tasolla vaikuttavat luontokatoon ja luontokato niihin. Tätä kautta selkiytämme niitä muutospolkuja, joita kulkemalla voimme tehdä enemmän kuin oman osamme globaalin luontokadon ja siihen liittyvien pelottavien seurausten torjumisessa.

Kuva: Erkki Oksanen

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.