Living Lab -yhteiskehittämisellä tehokkaampaan vieraslajien havainnointiin

Haitalliset vieraslajit leviävät kiihtyvällä tahdilla ihmisen välityksellä ja voivat vahingoittaa ympäristöä, taloutta ja terveyttä. Ratkaisevaa on, että ne tunnistetaan ajoissa. Kansainvälisen tutkimushankkeen Living Lab -yhteistyö tuo eri toimijat yhteen testaamaan ja kehittämään uudenlaisia vieraslajien havainnointimenetelmiä. Samalla tiivistetään vieraslajitoimijoiden yhteistyötä ja luodaan uusia keinoja tiedonvaihtoon. 

Haitalliset vieraslajit ovat maailmanlaajuinen ongelma

Haitalliset vieraslajit ovat yksi suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle niin Suomessa kuin maailmallakin. Ne ovat ihmisen mukana uusille alueille levinneitä lajeja, jotka pystyvät syrjäyttämään alkuperäisiä kasveja ja eläimiä ja muuttamaan ekosysteemien toimintaa pysyvästi. Haitat eivät myöskään rajoitu pelkästään luontoon. Vieraslajit voivat myös aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä maa- ja metsätaloudessa, lisätä torjunta- ja hallintakustannuksia sekä vahingoittaa infrastruktuuria. Lisäksi ne voivat vaikuttaa suoraan ihmisten tai eläinten terveyteen levittämällä tauteja ja aiheuttamalla allergioita tai iho-oireita. 

Uusien vieraslajien varhainen havainnointi ja tunnistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä – mitä nopeammin vieraslaji huomataan, sitä helpompaa ja edullisempaa on sen torjuminen ja haittojen vähentäminen. Ilmastonmuutos, kansainvälinen kauppa ja matkailu tuovat jatkuvasti uusia vieraslajeja Suomeen. Niiden havaitseminen vaatii resursseja, asiantuntemusta ja laajaa yhteistyötä. Viranomaisten ja tutkijoiden panos on tärkeä, mutta koko maan kattavaan seurantaan tarvitaan myös kansalaisten havaintoja ja uusia teknologisia ratkaisuja. 

Mitä nopeammin vieraslaji huomataan, sitä helpompaa ja edullisempaa on sen torjuminen ja haittojen vähentäminen. 

EU-rahoitteisessa OneSTOP-hankkeessa DNA:ta kerätään ilmasta eDNA-menetelmällä (ilmaDNA). Tämä mahdollistaa esimerkiksi uusien vieraslajikasvien tunnistamisen siitepölystä tai kasvitauteja aiheuttavien (vieraslaji)sienten tunnistamisen itiöistä. Hanketta varten rakennetuilla hyönteisansoilla (AMI-trap) voidaan kamerajärjestelmien ja tekoälyn avulla automaattisesti tunnistaa yöaktiivisia hyönteisiä. Autoon kiinnitettävällä kamerajärjestelmällä (CamALIEN) kuvataan ja tunnistetaan automaattisesti tienpientareiden kasvilajistoa, kuten komealupiinia ja piiskuja. Näin voidaan saada kattavampi käsitys lajien esiintymisalueista.

Image

Yhteistyöllä ja teknologialla parempaa vieraslajihavainnointia 

Osana OneSTOP-hanketta Luke perusti uuden Living Lab -verkoston, jossa keskitytään edistämään haitallisten vieraslajien hallintaa. Living Lab -toiminta tarkoittaa käytännössä yhteiskehittämistä paikan päällä; luonnossa tai muissa arjen ympäristöissä. OneSTOP perustaa viisi tällaista pilottialuetta eri puolille Eurooppaa: Suomeen, Englantiin, Belgiaan, Portugaliin ja Romaniaan. Näissä Living Labeissa tutkijat, viranomaiset, kansalaisjärjestöt, yritykset ja tavalliset kansalaiset pääsevät yhdessä testaamaan uusia havainnointimenetelmiä sekä kehittämään varhaisen havaitsemisen varoitusjärjestelmää. Käytännön kokeilut tuovat arvokasta tietoa siitä, miten työkalut toimivat todellisissa olosuhteissa ja miten niitä voisi parantaa. Samalla luodaan uusia kanavia eri toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon.

Suomen Living Labin toiminta käynnistyi elokuussa järjestetyllä ensimmäisellä työpajalla, johon osallistui edustajia tutkimuslaitoksista, valtionhallinnosta, kunnista, järjestöistä ja yrityksistä. Tilaisuudessa esiteltiin hankkeen tavoitteita sekä Living Lab -mallia. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan automatisoituun hyönteisansaan paikan päällä.

Työpajan keskusteluissa nousi vahvasti esille kaksi asiaa: tarve tiivistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja halu vahvistaa Suomen valmiuksia reagoida vieraslajien aiheuttamiin haasteisiin. Myös tulevaisuuden mahdollisuuksille annettiin tilaa. Osallistujat pohtivat esimerkiksi, miten satamien ja lentokenttien läheisyyteen sijoitettavat testilaitteet voisivat tarjota nopeaa tietoa maahan kulkeutuvista tuhohyönteisistä. Toisaalta autokameroiden hyödyntäminen Pohjois-Suomen tienvarsilla mahdollistaisi tehokkaasti haitallisten vieraslajikasvien pohjoisen suuntaan leviämisen seuraamista. Koska suuri osa havainnoista perustuu kansalaisten ilmoituksiin, nähtiin tärkeänä, että uudet menetelmät voisivat täydentää ja vahvistaa tätä tietoa.

Vuoden 2025 alussa käynnistynyt OneSTOP (OneBiosecurity Systems and Technology for People, Places and Pathways) on kansainvälinen Euroopan unionin rahoittama Horizon Europe -hanke, jonka tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisia ja vaikuttavia ratkaisuja maalla elävien haitallisten vieraslajien hallintaan. Hanke yhdistää erilaisia kehittyneitä havainnointimenetelmiä kuten automatisoituja kamerajärjestelmiä, ympäristön eDNA-analyyseja sekä kansalaistiedettä. Hanke pyrkii tehostamaan vieraslajien havaitsemista, priorisointia ja hallintaa sekä tiedon jakamista vieraslajeista ja niiden haitoista.