Siirry pääsisältöön

Kadonnutta hiilinielua etsimässä

Blogi 27.6.2022 Aleksi Lehtonen

Maankäyttösektori oli vuonna 2021 hiilen lähde. Tuore kasvihuonekaasuinventaarion pikaennakkotieto tuo haasteita Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteelle. Aikajakson 1990–2020 aikana maankäyttösektori on ollut hiilinielu, eli hiiltä on kertynyt enemmän kasvillisuuteen ja maaperään kuin sitä on poistunut ilmakehään. Nyt ensimmäistä kertaa vuodesta 1990 alkaneen raportointihistorian aikana maankäyttösektorilla peltojen päästöt ovat suuremmat kuin metsien hiilinielu.

Maankäyttösektorin päästöt ja nielut koostuvat metsä-, viljelys- ja ruohikkomaasta, kosteikoista, rakennetusta maasta ja muusta maasta. Suomessa metsät ovat olleet merkittävä hiilinielu.  Metsien kasvu on aiemmin lisääntynyt enemmän tai yhtä paljon kuin puuston käyttö on kasvanut. Näin metsien hiilinielu on joko kasvanut tai pysynyt likimain ennallaan, toki vaihdellen vuosittain.

Uusimpien Valtakunnan metsien inventointitulosten mukaan vuonna 2021 Suomen metsien kasvuarvio oli pienentynyt ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Tällä hetkellä ei voida enää uutisoida metsien kasvusta, joka on kasvanut aikaisempaan kasvuarvion verrattuna metsien käytöstä huolimatta.

Metsien hiilinielun suurin yksittäinen osa on puuston biomassa. Vuonna 2021 puuston poistuma (hakkuut, luonnonpoistuma ja hukkapuu) oli poikkeuksellisen suuri ja samanaikaisesti metsien kasvu väheni aikaisempaan kasvuun verrattuna. Tämä yhdistelmä oli kohtalokas, koska metsien nielu pieneni merkittävästi, ja yhdessä turvepeltojen maaperäpäästöjen kanssa se käänsi maankäyttösektorin hiilinielun lähteeksi.

Metsien hakkuut suuria viime vuosina

Viitteitä siitä, että alueellisesti hakkuut ovat olleet poikkeuksellisen suuret, on nähtävissä MELA-tulospalvelusta. Palvelun arvion mukaan aikajaksolla 2016–2025 nykyisen suuruisina jatkuvien hakkuiden skenaario tuottaa suuremman kokonaispoistuman kuin suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän skenaario useille maakunnille.

Suomen hiilinielutavoitteiden kannalta toteutunut hakkuutaso on kestämätön. Metsälain muutos mahdollisti päätehakkuun tekemisen entistä aiemmin: näin on myös tehty, metsiä on hakattu nuorempina ja usein vielä hyvässä kasvuvaiheessa. Tilastojen mukaan suurimmat hakkuusäästöt löytyvät pohjoisista maakunnista, ja merkittävä osa näistä alueista on Metsähallituksen hallinnassa. Numeroiden valossa Suomi on siirtynyt kasvavien hakkuiden ja nielujen aikakaudesta tilanteeseen, jossa tasapainotellaan metsien kasvun, hakkuumäärien ja nielutavoitteiden välillä.

Metsien hiilinielun kehitykseen vaikuttaa teollisuuden puunkäyttö ja sen myötä vaihteleva puun kysyntä, joka ohjaa hakkuumääriä. Jos metsäteollisuuden tuottaman hyvinvoinnin ylläpitäminen perustuu kasvavaan puunkäyttöön ja jalostusasteen lasku edelleen jatkuu, on hiilineutraaliustavoitteen tarvitsemaa metsien hiilinielua vaikea saavuttaa. 

Mitä voidaan tehdä?

Nyt käyttöön on otettava parhaat päästövähennyskeinot ja lisättävä maankäyttösektorin ilmastotoimien kunnianhimoa nykyisestä. Metsien kasvun lisäämiseen tulisi panostaa ja turvemaiden maaperäpäästöihin tulisi puuttua aktiivisesti.

Ilmastopaneeli on arvioinut, että Suomessa tulisi olla noin 21 Mt CO2 ekv. hiilinielu maankäyttösektorilla, jotta kansalliset hiilineutraalisuustavoitteet saavutetaan (Seppälä ym. 2022).

ILMAVA-hankkeen tulosten mukaan maankäyttösektorilla olisi mahdollisuuksia noin 10 Mt CO2 ekv. päästövähennyksiin / nielun lisäyksiin vuoteen 2035 mennessä. Tämä 10 Mt CO2 ekv. päästövähennys kattaisi vähän alle puolet vuoden 2021 nielun ja ilmastotavoitteiden välisestä erosta (Lehtonen ym. 2021).

Merkittävimmät toteutettavissa olevat keinot liittyvät turvemaiden maaperän käsittelyyn, metsäkadon ehkäisyyn ja kangasmaametsien typpilannoitukseen. Metsissä rehevien korpien siirtäminen jatkuvapeitteiseen kasvatukseen ja ojitettujen soiden tuhkalannoitus ovat lupaavia keinoja. Sekä ILMAVA- että SOMPA-hankkeen alustavien tulosten mukaan jatkuvapeitteinen kasvatus ojitetuissa suometsissä tuottaisi vuosittain noin 2 Mt CO2 ekv. suuremman hiilinielun Suomelle vuosina 2025–2035. Tämä johtuisi pääosin siitä, että kasvatustapaa vaihtamalla vältyttäisiin avohakkuualojen CO2- ja N2O- maaperäpäästöiltä (Mäkiranta ym. 2010, Korkiakoski 2021). Metsien hiilinielua voitaisiin kasvattaa myös pidentämällä kiertoaikoja, erityisesti alhaisen metsätuhoriskin kohteissa sekä Metsähallituksen hallinnoimilla alueilla.

Maatalousmailla ilmastotoimet kannattaa kohdentaa ensisijaisesti sinne, missä niillä on suurin vaikutus, eli turvemaakohteille. Maatalousmaiden käyttöä voidaan muuttaa erityisesti ruuantuotannon kannalta vähempiarvoisilla turvemaakohteilla lisäämällä sellaista nurmen viljelyä, jossa vedenpinta pidetään korkealla, metsittämällä, siirtymällä kosteikkoviljelyyn ja vettämällä. ILMAVA-hankkeen raportin mukaan näiden toimien päästövähennyspotentiaali olisi yhteensä noin 0,91 Mt CO2 ekv.                       

Lisää tutkimustietoa tarvitaan

Kasvihuonekaasuinventaarion aikasarjat muuttuvat myös jatkossa: aineistot päivittyvät ja laskentamenetelmät muuttuvat ja tarkentuvat, kun tutkimushankkeet tuottavat uutta tietoa inventaariossa käytettävän mallinnuksen tueksi. Tulevaisuudessa tarvitsemme lisää tutkimustietoa erityisesti ojitettujen soiden avohakkuukohteiden kasvihuonekaasuvaihdosta.

Ilmastonmuutos nostaa edelleen Suomen keskilämpötilaa, mikä lisää metsien kasvua ja tuo mukanaan myös kuivuutta ja metsätuhoja – tekijöitä, jotka puuttuvat nykyisin käytössä olevista puuston kasvumalleista. Jatkossa tarvitaan myös ennustemalleja, jotka huomioivat ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset kasvuun.

Kommentit

Timo Jokela
Kuvittelenlo vai mistä johtuu että näen puu/tukkikasoja kaikkialla? Meidän asuntokorttelin takametsää hakataan ja ihan hetki sitten meni tukkirekka lastaamaan.
Ollaan siis Kotkan kapungin alueella ja on varsin outoa että näitä lähimetsiä vedetään sileäksi enkä nyt puhu tästä luonnon avohakkuuraiskaamisesta?
Tietysti metsänomistaja saa hakata sääntöjen puitteissa metsiänsä mutta jotenkin outoa tämä meininki on?
Toissa keväänä vielä toukokuussa pyöri Moto tuolla yhtäaikaa poikuettaan etsivien emolintujen kanssa. Tätä ei myöskään ole helppo käsittää?
Kuvittelenko tämän metsähakkuiden lisääntymisen?
Minusta on surullista että tätä globalistien kestävän kehityksen agendaa pidetään yllä julkisten toimijoiden keskuudessa. EU vielä väittää ettei puu ole uusiutuvaa energiaa?

Terveisin,

Timo Jokela

Kotka

Terveisin,

Jokelan Timo
Kotkasta