Siirry pääsisältöön

Hiilipolku-konseptilla halutaan lisätä Puruveden alueelle metsätalouden hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta sekä vähentää vesistövaikutuksia

Blogi 16.11.2022 Liisa Ukonmaanaho Eija Pouta Katriina Soini Janne Artell
Maisema Puruvedeltä. Kuva: Luke / virtuaalipuisto.

Teetkö avohakkuun metsääsi tai valitsetko sittenkin jatkuvapeitteisen kasvatuksen? Tai ehkäpä lisäät lehtipuiden osuutta metsäpalstallasi. Sinua saattaa kiinnostaa tuhkalannoitus, kiertoajan pidentäminen tai kompensaatiomahdollisuus. Mitä nämä vaihtoehdot merkitsevät hiilensidonnan, luonnon monimuotoisuuden ja vesistökuormituksen kannalta? Miten ne vaikuttavat odottamiisi tuloihin samalla kun huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit?

Kaikki kirjoittajat: Liisa Ukonmaanaho (Luke), Eija Pouta (Luke), Katriina Soini (Luke), Janne Artell (Luke), Jaakko Juvonen (Ilmatieteen laitos) Petteri Vanninen (Luke), Aura Salmivaara (Luke), Leena Stenberg (Luke), Soili Haikarainen (Luke), Jari Hynynen (Luke), Pentti Pirinen ((Ilmatieteen laitos ) ja Heikki Tuomenvirta ((Ilmatieteen laitos).

Ilmaston muuttuessa metsien hoito on väistämättä uuden edessä. Siihen sopeutumiseen auttaa muutokseen valmistautuminen, hyvät työkalut ja oman yhteisön tuki.

Etelä-Savoon, Puruveden valuma-alueelle sijoittuvassa HIILIPOLKU-hankkeessa luodaan eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvia yhteistoiminnan käytäntöjä, jotka osallistavat ja tuuppaavat niin metsänomistajia kuin muitakin paikallisia metsätaloudentoimijoita vapaaehtoisesti metsien hiilensidontaan, vesiensuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen.

Yhdessä paikallisten asukkaisen kanssa kehitettävät, sosiaalisesti oikeudenmukaiset ja palkitsevat käytännöt syntyvät osana tutkimusta. Päämääränä on tuottaa joustava paikallislähtöinen HIILIPOLKU-konsepti, joka huomioi sekä hiilensidonnan, vesistövaikutukset (fosfori- ja typpihuuhtoumat) että luonnon monimuotoisuusvaikutukset. Konseptin soveltuvuutta arvioidaan metsäneuvonnassa valtakunnallisesti.

Alueen metsätiloille tehtävät arviot auttavat metsänomistajia metsänhoitotoimissa

Puruvesi on alueen ylpeys ja sen hyvän tilan vaaliminen yhdistää alueen asukkaita ja toimijoita. Puruveden tärkein maankäyttömuoto on metsätalous ja lisäksi alueella on jonkin verran maataloutta sekä taajama-alueita. Vesistöjen osuus valuma-alueella on 43 prosenttia. Itse Puruvesi on karu, kirkasvetinen ja ekologiselta tilaltaan erinomainen järvi, jossa kuitenkin jo huomataan rehevöitymisen oireita.

Tuotamme alueen metsänomistajalle metsätalouden erilaisiin tavoitteisiin pohjaavia ennusteita MOTTI- ja SUSI-mallien avulla. Ennusteet sisältävät mallinnettua tietoa metsän kasvusta, hiilivarastoista, sekä vesistövaikutuksista monimuotoisuusnäkökohtia unohtamatta. Ennusteissa mallinnetaan myös eri metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutuksia. Käsittelyvaihtoehtoja ovat esimerkiksi jatkuvapeitteinen kasvatus, lannoitus, lehtipuuosuuden lisääminen, kiertoajan pidentäminen ja tavanomainen metsänkäsittely nykyilmastossa ja ilmaston ääritilanteissa. Lisäksi huomioidaan taloudelliset vaikutukset.

Laskelmat tehdään ensin valuma-aluetasolle, mutta myöhemmin ne tarkennetaan asiasta kiinnostuneiden metsänomistajien metsätilojen tasolle asti.

Paikallisten kanssa tehdyn tilannekuvan pohjalta muotoillaan erilaisia metsänkäsittelyn vaihtoehtoja, joita arvioidaan tilakohtaisesti yhdessä metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Työssä selvitetään myös mahdollisuuksia ja tarvetta sosiaalisiin ja taloudellisiin kompensaatioihin, esimerkiksi hiilivaraston kasvattamiseksi. Kokemukset viedään eteenpäin asiasta kiinnostuneille metsänomistajille.

HIILIPOLKU-tutkimuksessa syvennetään OPERANDUM ja Freshabit LIFE IP-hankkeiden alueellista yhteistyötä. Yhdessä tehden ratkaisuvaihtoehtojen hyväksyttävyys paranee ja suunnitteluun ja toteutukseen osallistuneet tahot saavat hyödynnettäväkseen uutta ja arvokasta tietoa ja kokemuksia.  

HIILIPOLKU – Sopeutuva hillintä: yhteistoimin hiilen sidontaan -hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuteen. Toimenpiteillä pyritään vähentämään maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kasvihuonekaasupäästöjä ja vahvistamaan hiilinieluja ja varastoja. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat Metsäkeskus, Etelä-Savon metsänhoitoyhdistys, Etelä-Savon ELY-keskus, Metsämuseo Lusto ja Pro Puruvesi.