Siirry pääsisältöön

COP27 Egyptissä muistutti ilmastotoimien kiireellisestä toimeenpanosta

Blogi
|
22.11.2022
|
Hanna Kekkonen

COP27 -ilmastokonferenssi järjestettiin 6.–18. marraskuuta Egyptissä, Sharm El-Sheikissä. Konferenssissa YK:n ilmastosopimuksen osapuolet kokoontuvat yhteen toteuttamaan toimia, joilla pyritään saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen ja yleissopimuksen mukaiset yhteiset ilmastotavoitteet.

Tapahtumissa Hiilestä kiinni -hankkeiden suomalaistutkijat keskustelevat ruokajärjestelmien muutoksesta keskittyen turvemaiden ilmastokestävään käyttöön. Lukesta mukana ovat tutkijat Hanna Kekkonen ja Hem Raj Bhattarai . Hanna ja Hem kertovat kokoustunnelmistaan blogeissaan. Hemin englanninkielisen blogin pääset lukemaan tästä linkistä.

Millaiset odotukset sinulla oli COP27:n suhteen?

Odotin että neuvottelijat ja päätöksentekijät osallistuisivat myös tarjolla olevaan ohjelmaan ja tilaisuuksiin aktiivisesti. Minulla oli mielikuva, että ohjelmat olisivat väylä saada tärkeitä viestejä eteenpäin myös päätöksentekijöille. Neuvottelujen osalta odotin kunnianhimoisempaa lopputulosta, vaikka ehkä hiukan aavistinkin, että lopputulos tulee olemaan laiha.

Osuivatko odotuksesi oikeaan?

Todellisuudessa varsinaiset neuvottelijat elivät omassa hyvin kiireisessä kuplassaan. Tarjotut sivutapahtumat ja paviljongit olivat ikään kuin messut varsinaisten neuvottelujen kyljessä ja täynnä mielenkiintoista ohjelmaa. Vaikutti että moni neuvottelija ei ehtinyt niihin osallistua juuri lainkaan, minkä ymmärtää hyvin sillä neuvottelut saattoivat kestää pitkälle yöhönkin. Toisaalta kuulolla oli paljon asiantuntijoita ilmastoteeman ympäriltä ympäri maailman ja kaikilta eri aloilta (energia, maatalous, teknologia…) joiden vaikuttamismahdollisuudet ovat todennäköisesti paremmat kuin varsinaisten neuvottelijoiden, sillä itse neuvottelut ovat varsin teknistä sanamuotojen ja pykälien vääntöä. Tärkeimmät keskustelut käytiinkin usein luentojen ja salien ulkopuolella. Sen sijaan ikävä kyllä itse neuvotteluissa päädyttiin lopulta laihaan sopuun.

Päästiinkö COP27:ssa tavoitteisiin tai lähestyttiinkö niitä?

Osallistuimme lauantaina Suomen huoneessa neuvottelujen välikatsaukseen. Tavoitteita oli asetettu muun muassa mitigaation, sopeutumisen, vahinkojen ja menetysten sekä rahoituksen osalta, jotka kukin teema pitivät sisällään monta omaa teknistä yksityiskohtaansa. Näiden lisäksi Suomi halusi korostaa Pariisin sopimuksen ja Glasgow Climate Pact´n toimeenpanon etenemistä ilman viivytyksiä sekä tieteen keskeisyyttä ja huomioimista päätöksenteossa.

Osa asioista oli saatu ensimmäisen niin sanotun teknisen viikon aikana sovittua, mutta osa jäi vielä avoimeksi toiselle viikolle. Joissakin kohdissa ennakoitiin lopputuloksen siirtyvän laihaan sopuun, kuten lopulta kävikin. Yksi iso kysymys oli jo ensimmäisellä viikolla rahasto, josta päästiin näennäiseen sopuun.

Muista asioista neuvottelijoilla oli tuntuma, että muut asiat saataisiin toisen viikon puoliväliin mennessä ratkaistua. Laajoissa teemoissa tavoitteiden yhteensovittaminen maailmanlaajuisesti on ymmärrettävästi haastavaa.

Miksi olit mukana COP27:ssa?

Saimme kutsun esittelemään Hiilestä Kiinni-rahoitusohjelmalla rahoitettuja hankkeita sekä itse rahoitusohjelmaa Maa- ja metsätalousministeriöstä. Hiilestä Kiinni-rahoitusohjelma on uniikki rahoituskokonaisuus, jolla rahoitetaan hyvin erilaisia hankkeita, joiden kaikkien päämäärä on sama: edistää Suomen hiilineutraaliustavoitteita. Kutsuissa oli haluttu painottaa myös nuorten tutkijoiden osallisuutta.

Mitä esittelitte siellä? Mitkä olivat oman esityksesi pääviestit?

Omalta osaltani esiinnyin viljeltyjen turvemaiden päästövähennystoimien näkökulmasta, ja lähdin edustamaan TURINA-hanketta jossa jalkautetaan kosteikkoviljelyä Suomeen.

Lauantain ohjelman pääviestini oli, että tutkimusta ja kokonaisvaltaiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi, sillä jotta toimia saadaan jalkautettua käytäntöön toimeenpanijoille (kuten viljelijöille) täytyy selventää, miksi toimia on tärkeää tehdä (syyt). Kun tietopohjaan perustuvat syyt on saatu konkreettisesti selkeytettyä, seuraava kysymys viljelijöiltä kuuluu ”miten” (voimme estää/varaudumme/voimme vaikuttaa). Myös tähän meidän täytyy olla valmiita vastaamaan. Tämä on itseasiassa hyvin laaja viesti. 

Maanantaisen sivutapahtuman viestini oli, että tiedämme jo, että ilman turvemaiden osittaista vettämistä emme tule pääsemään tavoitteisiimme. Tästä syystä tarvitsemme uteliasta otetta tutkiaksemme eri vaihtoehtoja, kuten kosteikkoviljelyä, voisiko Suomessa olla mahdollista tuottaa hyödykkeitä ilmastosyistä vetettävillä alueilla viljelystä poistamisen sijaan ja halusin rohkaista samaan uteliaisuuteen vielä niitä toimijoita muualla maailmassa, joita aihe askarruttaa. Halusin myös nostaa HiilestäKiinni-ohjelmaa tässä esityksessä erityisesti.

Miten Suomi näkyi COP27:ssa?

Suomi näkyi tapahtumassa heikosti. Käytännössä olimme ainoat asiantuntijat, joita Suomesta kuultiin tapahtumassa varsinaisiin neuvotteluihin osallistuneiden virkamiesten ja asiantuntijoiden ohella. Koen, että pienenä maana meillä olisi kuitenkin paljon tietotaitoa jaettavaksi näinkin merkittävässä ilmastotapahtumassa. Suomella ei varsinaisten neuvottelujen kyljessä olevassa messutapahtumassa kuitenkaan ole ollut lainkaan omaa paviljonkia, vaan lauantainen esiintymisemme oli saatu sijoitettua eri toimijoiden yhteiseen Nordic Pavilioniin.

Vertailun vuoksi, Ruotsilla oma paviljonki löytyi. Omissa paviljongeissa järjestäjät saavat itse määrittää oman ohjelmatarjontansa. Tietenkin on oma lukunsa, onko neuvottelujen ohessa järjestettävä oheisohjelma tarpeellinen, mutta itse koin ammatillisesti sivutapahtumien tarjonnan varsin avartavaksi. Tapahtuma kokoaa yhteen ilmastoasiantuntijoita eri aloilta eri puolilta maailmaa, ja sain itsekin useita uusia kontakteja niin kotimaasta kuin maailmalta.

 

Hanna Kekkonen esitteli COP27-konferenssissa viljeltyjen turvemaiden päästövähennystoimia. Hanna kertoi Hiilestä Kiinni-rahoitusohjelmalla rahoitetusta TURINA-hankkeesta, jossa jalkautetaan kosteikkoviljelyä Suomeen. Kuva: Luke

Mitä uutta CoP27 toi työhösi? Miten tästä eteenpäin?

Omaan tutkimusalaani liittyen minulle välittyi viesti, että Suomessa teemme lopulta varsin pienimuotista toimintaa turvemaiden päästövähennysten eteen. Monissa muissa maissa aktiivisuus esimerkiksi vettämisen ja turvemaiden ennallistamisen suhteen oli huomattavampaa ja tavoitteet olivat merkittävästi selkeämmät, kunnianhimoisemmat ja toimeenpanoakin harjoitettiin aktiivisemmin.

Osin tämä voi johtua siitä, että monissa muissa maissa turvemaiden kuivatuksesta koituvat haitat ovat merkittävämpiä kuin meillä ja vaikuttavat näkyvästi ihmisten arkeen. Esimerkiksi trooppisilla alueilla maastopalot aiheuttavat merkittävää vaaraa, ja Keski-Euroopassa tulvat vaikuttavat monien kaupunkien asukkaiden elämään. Näiden alueiden asukkaat ja viljelijät kokevat konkreettisesti turvemaiden pitkäaikaisen viljelyksen seurauksena menetettyjen ominaisuuksien haitat, kun meillä näitä haittoja ei vielä ole ehtinyt yhtä laajamittaisesti syntyä. Tästä syystä emme kenties koe yhtä tärkeäksi kiirehtiä toimien kanssa, vaikka meidänkin päästömme vaikuttavat yhtä lailla globaaliin ilmastoon sekä paikallisiin ilmiöihin, ja vastaavia tulvimisilmiöitä tavataan meilläkin jo muun muassa jokilaaksoissa. Nämä viestit syvensivät oman työn merkittävyyttä kosteikkoviljelyn jalkauttamisen ja nyt pinnalla olevan ennallistamisasetuksen selvitystyön parissa.

Millaiset terveiset haluat kertoa päättäjille COP27:sta?

COP27 päättyi kokonaisuutena laihaan sopuun. Ymmärrettävää on, että taustalla ovat moninaiset syyt. Jostain rohkeuden toiminnalle ja toimeenpanolle täytyy kuitenkin löytyä, sillä 1,5 asteen tavoitteessa pysymiseksi päästövähennyksiä tarvitaan kiireesti kaikilla sektoreilla. Lyhyesti ja ytimekkäästi, toivoisinkin nyt rohkeutta päätöksiin ja niissä pysymiseen. Ilmastotoimiemme vaikutusta ei myöskään ole tarpeen vähätellä, vaan jokaisen maan tulisi keskittyä oman tavoitteensa toteuttamiseen. Ei kannata vilkuilla viereiselle juoksuradalle, jos naapuri tulee kaksi metriä jäljessä, ja hidastaa sen vuoksi, kun ei muutkaan juokse sen kovempaa. Kuten neuvotteluissakin todettiin, jos nyt emme panosta taloudellisesti ilmastonmuutoksen hillintään, mikään rahamäärä ei riitä korvaamaan siitä aiheutuvia haittoja. Lopuksi haluan osoittaa neuvottelijoille suuret tsemppini ja kiitokseni. Harva käsittää, millainen suoritus on paahtaa pari viikkoa toistuvasti jopa yöhön saakka pitkittyviä neuvotteluja.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.