Vesilintujen parilaskenta lähestyy
Vesilintujen laskentakausi on jälleen alkamassa heti jäiden lähdön jälkeen. Vesilintulaskennat tehdään vuodesta toiseen samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilintulajit. Laskentoja tekevät samalla menetelmällä lintuharrastajat ja metsästäjät.
Toukokuussa lasketaan vesilintuparit kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähdön jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Heinäkuussa lasketaan samoilla laskentapisteillä poikueet.
Laskentoja on tehty vuodesta 1986 alkaen. Niiden päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea.
Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista.
Monien vesilintujen kannat ovat merkittävästi pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Laskentojen merkitys muutosten seuraamisessa ja syiden ymmärtämisessä on keskeinen.
Uusia laskijoita tarvitaan seurannan kattavuuden parantamiseksi
Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa tavallisesti vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useampia pisteitä. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle.
Aineiston alueellista edustavuutta pyritään aktiivisesti parantamaan ja mukaan kaivataankin uusia innokkaita laskijoita. Tämän siivittämiseksi vesilintuseuranta on laatinut kartan, jonka avulla voi tarkastella, missä on sellaisia vanhoja pisteitä, joiden laskentoja voisi käynnistää uudelleen, ja toisaalta, mihin olisi hyvä perustaa uusia laskentakohteita.
Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen kehityksestä ja tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot. Laskentatietoja käytetään myös tutkimushankkeissa, joissa selvitetään miten kosteikkojen hoito ja rakennetut kosteikot auttavat vesilintuja.
Lisätietoa vesilintuseurannasta:
Luke: vesilinnut@luke.fi
Luomus: linnustonseuranta@luomus.fi
