Siirry pääsisältöön

Väitöstutkimus: Selkeät ilmastotoimet ja oman tekemisen vaikuttavuus kannustavat viljelijöitä ilmastotyöhön

Uutinen 27.4.2023

Viljelijät tekevät maatalouden tärkeät ilmastopäätökset maataloustyön arjessa. Ilmastotyön edistymisen kannalta on keskeistä, miten viljelijät kokevat ilmastonmuutoksen ja omat vaikutusmahdollisuutensa sen hillitsemisessä. YTM, FM Jaana Sorvalin väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, miten psykologia voi auttaa maatalouden ilmastotoimien vauhdittamisessa.

Ympäristöpsykologia lisää ymmärrystä käyttäytymisen taustalla

Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen haaste, ja sen ratkaiseminen edellyttää kaikkien ihmisten ja sektoreiden osallistumista. Tieteellinen näyttö ilmastonmuutoksesta on vahvaa, mutta se ei ole johtanut riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tiedon ja toiminnan epätasapainolle on esitetty monia syitä, joista osa on psykologisia.

Ympäristöpsykologia tutkii yksilöiden sekä rakennetun ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta. Sen avulla voidaan ymmärtää esimerkiksi ihmisten ilmastonmuutosta koskevia käsityksiä, tunteita ja motiiveja, jotka puolestaan vaikuttavat ympäristömyönteiseen käyttäytymiseen.

Vaikka politiikalla ja taloudella on keskeinen asema maatalouden ilmastotyön edistämisessä, lopulta viljelijät tekevät maatalouden tärkeät ilmastopäätökset maataloustyön arjessa. Tästä syystä on merkityksellistä, miten viljelijät kokevat ilmastonmuutoksen ja omat vaikutusmahdollisuutensa sen hillitsemisessä.

Vaikka viljelijöiden ilmastokäsityksiä on tutkittu laajasti eri puolilla maailmaa, on psykologinen tutkimus aiheesta vielä vähäistä. Sorvalin väitöstutkimuksessa laajennetaan ympäristöpsykologian teoreettista näkökulmaa maatalouden ilmastokysymysten tutkimukseen. Suomalaisten maanviljelijöiden ympäristömyönteistä käyttäytymistä tutkittiin kahden sosiaalipsykologisen teorian, Sternin arvo-uskomus-normiteorian ja Schwartzin arvoteorian avulla.

Erilaisia viljelijöitä ja erilaisia ilmastotoimia

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että viljelijöillä on toisistaan eroavia arvoja ja käsityksiä ilmastonmuutoksesta ja että he kokevat siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet eri tavoin. Tämä merkitsee myös sitä, että tietynlaiset kehittämistoimenpiteet tai kannustimet vauhdittavat jonkun viljelijäryhmän ilmastotoimia ja toisenlaiset sopivat paremmin motivoimaan toista ryhmää.

”Ei ole olemassa mitään yhtä samalla tavalla ajattelevaa ja toimivaa viljelijät-ryhmää. Sama kuin ajattelisi, että kaikki me Jaana-nimiset ajattelisimme kaikesta samalla tavalla. Silti yleisessä keskustelussa viljelijöiden moninaisuus usein unohtuu”, Jaana Sorvali sanoo.

Tutkimuksen mukaan suurin osa viljelijöistä ei kiistä ilmastonmuutoksen olemassaoloa, ja useat heistä jo tekevätkin ilmastotoimia omilla tiloillaan. Viljelijän oma kokemus siitä, että hän todella voi tekemällään ilmastotoimella vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen osoittautui tärkeimmäksi ympäristöystävällistä käyttäytymistä ennustavaksi tekijäksi.

Tästä syystä tutkimuksen tehtävänä on tuoda esille konkreettisia ja kiistattomia ympäristöhyötyjä tuottavia ratkaisuja. Politiikan tulee puolestaan mahdollistaa niiden käyttöönotto, jotta maatalouden ilmastotyö etenee.

Viljelijät näkevät ilmastonmuutoksessa riskien lisäksi myös mahdollisuuksia suomalaiselle maataloudelle. Mahdollisuudet liittyvät kasvukauden pidentymiseen, uusien kasvilajien ja -lajikkeiden käyttöönottoon, viljelyn laajentumiseen entistä pohjoisemmille alueille sekä hiilensidontaan.

”Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista pitäisi pystyä puhumaan haittojen rinnalla. Niistä keskusteleminen ei tarkoita hyötymistä toisten kurjuudesta vaan realistista valmistautumista tulevaisuuteen,” sanoo Sorvali.

Sorvalin väitöstutkimus perustuu kahteen suomalaiselle viljelijäväestölle suunnattuun kyselytutkimukseen, joita pohjustettiin laajoilla viljelijähaastatteluilla. Vuonna 2018 toteutettuun kaikille suomalaisille viljelijöille lähetettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 4401 viljelijää, ja vastausprosentti oli 12 %. Vuoden 2020 seurantakyselyyn saatiin 2000 vastausta eli vastausprosentti oli 45 %. Otos edusti suomalaista viljelijäväestöä melko hyvin monien eri demografisten ja tilakohtaisten muuttujien osalta molemmissa kyselyissä. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia menetelmiä.

YTM, FM Jaana Sorvali väittelee 17.5.2023 klo 15 Helsingin yliopiston maa- ja metsätaloustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Finnish farmers’ climate change perceptions: Towards a psychological understanding of pro-environmental behavior in agriculture. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa, osoitteessa Unioninkatu 34, luentosali U3032. Vastaväittäjänä on psykologian professori Susan Clayton, Woosterin yliopistosta Yhdysvalloista ja kustoksena on professori Juha Helenius.

Väitöstyö on tehty Luonnonvarakeskuksen maatalouden ilmastotyötä käsittelevissä hankkeissa, ja sen ohjaajana on toiminut Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio. Väitöskirja julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Luonnonvarat ja biotalous -julkaisusarjassa.

Väitöstä voi seurata myös etäyhteydellä Zoomissa: https://helsinki.zoom.us/j/63499254451

Zoom-tapahtumaan voi liittyä myös Webinaari ID:llä 634 9925 4451.