Ennakoiva varautuminen ilmastonmuutokseen vähentää tappioita suhteessa reaktiiviseen sopeutumiseen, jossa toimitaan vasta ensimmäisten vahinkojen jälkeen. Valtioneuvoston tilaamassa ”Kustannusarviointi ilmastonmuutokseen liittyvästä toimimattomuudesta (KUITTI)” -hankkeessa kootaan yhteen tietämys ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.
Suomen ilmastokestävyys edellyttää ennakoivaa sopeutumista. Jos ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeudutaan ennakoivasti, kertyy vuoteen 2070 mennessä noin 5–8 miljardia euroa vähemmän tappioita kuin jos sopeutuminen on reaktiivista.
Suomessa ilmastonmuutoksen suurimmat taloudelliset vaikutukset aiheutuvat toimintaolosuhteiden pysyvistä muutoksista eri toimialoille, kuten maa- ja metsätaloudelle ja matkailulle. Toimintaolosuhteiden muutoksiin vaikuttaa pääasiassa keskimääräisten lämpötilojen nousu ja sademäärien pitkän aikavälin kasvu. Suomessa ilmastonmuutos ei lisää merkittävästi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamia kustannuksia.
”Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomen kansantalouteen ovat kaiken kaikkiaan lievästi negatiivisia ainakin vuoteen 2070 asti, mutta se ei ole syy olla tekemättä sopeutumistoimia”, toteaa KUITTI-hankkeen koordinaattori, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Adriaan Perrels. ”On kuitenkin selvää, että sopeutumistoimien lisäksi myös hillintätoimilla on kiire, sillä jos ilmastonmuutoksen keikahduspisteet ylitetään, vaikutukset voivat olla maailmanlaajuisesti katastrofaalisia”, Perrels jatkaa.
Hankkeen tuottama arvio vaikutuksista sisältää kuitenkin epävarmuuksia. Esimerkiksi niin sanotut bioottiset riskit, kuten vieraslajit, taudit ja tuholaiset, voivat aiheuttaa merkittävästi tämänhetkistä arviota enemmän taloudellista haittaa Suomelle.
Ilmastonmuutos vaikuttaa joka puolella Suomea, mutta eri tavoin. Vaikutusten suuruusluokkaan vaikuttavat muun muassa alueiden toimialarakenteet.
”Vahvasti metsäsektoriin keskittyneet alueet voivat kärsiä ilmastonmuutoksesta muita voimakkaammin. Vastaavasti alueen monipuolinen toimialarakenne auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksesta aiheutuneisiin menetyksiin”, toteaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija Susanna Kujala.
Ennakoivat ja koordinoidut sopeutumistoimet edellyttävät hyvää ja helposti saatavilla olevaa tietoa mahdollisista ja toteutuneista vahingoista, kustannuksista ja ratkaisujen hyödyistä.
Näiden tietojen avoimuus on tärkeää, jotta voidaan sopeutua tehokkaasti. Toisaalta on myös tärkeää, että eri asiantuntijapalvelut pystyvät panostamaan tietopalvelujen kehittämiseen joko markkinoiden kautta tai julkisella avustuksella.
KUITTI-hankkeen tulokset tukevat osaltaan kansallisen sopeutumissuunnitelman valmistelua ja ilmasto- ja energiastrategiaa. Tutkimuksen laskelmat perustuvat tammikuussa 2022 valmistuneisiin skenaariolaskelmiin.
KUITTI-hanke toteutettiin osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Hanketta koordinoi Ilmatieteen laitos, minkä lisäksi hankkeeseen osallistuivat Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, LUT-yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti.
