Tehoa lantaravinteiden käyttöön Itämeren alueella

Itämeren alueen lannan ravinteiden tehokkaampi hyödyntäminen vähentäisi mereen joutuvia ravinnepäästöjä ja maatalouden riippuvuutta väkilannoitteista. Luonnonvarakeskuksen koordinoima kolmivuotinen SuMaNu-hanke (Sustainable manure and nutrient management for reduction of nutrient loss in the Baltic Sea Region) tuotti suositukset lannan ja ravinteiden tehokkaammalle hyödyntämiselle Itämeren alueella. Suosituksia hyödynnettiin Itämeren suojelukomissio HELCOMin Baltic Sea Action Plan -toimenpideohjelman uudistuksessa ja Itämeren alueen ravinteiden kierrätyksen strategiassa. Suosituksia voivat hyödyntää niin viljelijät, neuvonta, poliitikot, tutkimus kuin hallintokin.

Lanta on arvokas ravinteiden ja eloperäisen aineen lähde. Lannan tehokkaalla käytöllä voidaan minimoida siitä aiheutuvia hävikkejä.

Suomessa lannan fosfori voisi jotakuinkin kattaa kaiken fosforilannoitustarpeen. Myös muualla EU:ssa sillä voitaisiin merkittävästi korvata väkilannoitefosforia. Nykyisellään tätä ei kuitenkaan saavuteta. Lannan hyödyntämisen haasteet ovat samanlaisia Itämeren eri valtioissa. Tarvitaankin kansainvälisiä toimia Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

Kotieläintilalla päästöt tulisi minimoida koko lantaketjussa eläinten ruokinnasta lannan levitykseen. Näin turvataan myös lannan mahdollisimman suuri ravinnearvo. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. päästöjä vähentävän tekniikan käyttöä, riittävää lannan varastokapasiteettia, lannan levitysajankohdan optimointia mahdollisimman paljon kevääseen sekä lannan levitystä kasvin tarpeen mukaisesti pellon ravinnetila ja lannan ravinteet huomioiden. Mikäli lantaa jää yli oman tarpeen, tulee se luovuttaa toiselle tilalle, tarvittaessa yli kunta- ja aluerajojen.

”Tällä hetkellä käytännöt lannan käsittelyssä tiloilla vaihtelevat paljon maittain, ja lannan käsittelyn tehostamistoimenpiteet voivat vaatia kalliitakin investointeja”, toteaa hankkeen koordinaattori Minna Sarvi.

Mikäli lantaylijäämäinen kotieläintila sijaitsee keskitetyn kotieläintuotannon alueella, jossa lantafosforia muodostuu yli alueen tarpeen, tulee ylijäämälanta prosessoida kuljetettavampaan muotoon. Tämä edesauttaa lannan ravinteiden siirtoa niitä tarvitseville alueille korvaamaan väkilannoitekäyttöä. Pullonkaulana prosessoinnille on usein kannattavuus ja kehittymättömät markkinat kierrätyslannoitevalmisteille. Muutoksen saavuttaminen vaatii yhteiskunnan tukea.

Hankkeen yksi tärkeimmistä saavutuksista on, että suosituksia on hyödynnetty sekä HELCOMin Baltic Sea Action Planin uudistuksessa että Itämeren alueen ravinteiden kierrätyksen strategiassa.

”Nämä vahvistetaan loppuvuodesta 2021 ja ohjaavat HELCOMin alueellista työtä Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 asti”, Sarvi taustoittaa.

Lisäksi eri maiden hankepartnerit ovat viestineet suosituksista eri kohderyhmille. Esimerkiksi Latviassa pidetyissä tilaisuuksissa esiteltiin lannan hajalevityksen korvaavia ympäristöpäästöjä vähentäviä levitystekniikoita. Sekä Latviassa että Puolassa suosituksia on hyödynnetty myös neuvonnassa, opetuksessa ja poliittisessa vaikuttamisessa.