Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman skenaariolaskelmaa päivitetty: mikäli hakkuut lisääntyvät oletetusti, tarvitaan huomattavia lisätoimia, jotta maankäyttösektori on merkittävä nettonielu vuoteen 2035 mennessä

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelun tueksi vuonna 2022 tehdyn skenaariotarkastelun jälkeen metsäsektorin toimintaympäristö ja kasvihuonekaasuinventaarion laskentamenetelmät ovat merkittävästi muuttuneet. Muutokset on huomioitu päivitetyssä skenaariotarkastelussa, jonka mukaan maankäyttösektori ei ole vuonna 2035 nettonielu vaan päästölähde. 

Kun päivitetyssä skenaariossa huomioidaan kotimaisen puun kysynnän kasvu ja uusi tarkempi arvio ojitettujen turvemaametsien maaperän hiilidioksidipäästöistä, maankäyttösektorin nettonielu on vuonna 2035 noin 23 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnia pienempi kuin alkuperäisessä skenaariossa. Samalla maankäyttösektori on muuttunut 0,5 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruiseksi päästölähteeksi.  

Nettonielun heikkeneminen alkuperäiseen skenaarioon verrattuna johtuu ennen kaikkea oletuksesta, että kotimaisen puun kysyntä, ja sitä myötä hakkuut, kasvavat. Yhdessä muiden metsävarojen laskennan lähtötietoihin tehtyjen päivitysten kanssa lisääntyvät hakkuut selittävät nettonielun pienenemisestä noin kaksi kolmasosaa. Loppu kolmannes selittyy ojitettujen turvemaametsien laskennan uudistamisen myötä kasvaneilla maaperäpäästöillä.  

Toteuttamalla ilmastosuunnitelman toimet voidaan edelleen saavuttaa tavoiteltu ilmastovaikutus, mutta toimet eivät enää ole riittäviä merkittävän nettonielun saavuttamiseksi

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteillä tavoitellaan sektorin päästöjen vähentämistä ja nielujen vahvistamista kolmella miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla vuoteen 2035 mennessä. Päivitetyssäkin skenaariossa tämä tavoite saavutetaan, ja se jopa ylittyy 1,7 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnilla, jos toimenpiteet toteutetaan suunnitellussa laajuudessa. On kuitenkin huomattava, että nykyisessä hallitusohjelmassa ei ilmastosuunnitelmaan kirjatuista toimista tueta esimerkiksi joutoalueiden metsitystä ja kosteikkoviljelyä.

Päivitetyn skenaariotarkastelun yhtenä tavoitteena oli arvioida vaihteluväli, johon maankäyttösektorin nettonielu asettuu erilaisilla kotimaisen runkopuun käyttömäärillä. Tämän vuoksi tarkastelussa laadittiin kaksi lisäskenaariota, joissa runkopuun käyttömääräarviot olivat viimeistään vuodesta 2030 lähtien 9–10 % perusskenaarion 83–84 milj. kuutiometrin käyttöä pienemmät. Lisäskenaariot osoittavat, että pienemmillä hakkuilla maankäyttösektori olisi 9–13 milj. hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen nettonielu vuonna 2035.  

Maankäyttösektorin nykytilanteessa, ja erityisesti jos hakkuutasot edelleen oletusten mukaisesti nousevat, on selvää, että merkittävän maankäyttösektorin nettonielun saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämistä tai nielujen vahvistamista huomattavasti alkuperäisen ilmastosuunnitelman toimenpiteitä enemmän.  

Kansallisen hiilineutraaliuden saavuttamiseksi maankäyttösektorin nettonielun tulee olla sitä suurempi, mitä heikommin päästöt muilla sektoreilla (energia, jäte, maatalous, teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö) vähenevät, tai kääntäen, muiden sektoreiden päästöjen tulee vähentyä sitä enemmän, mitä heikompi nettonielu maankäyttösektorilla saavutetaan. Viimeisin kaikki sektorit yhdistävä skenaariotarkastelu (HIISI) tehtiin ennen energian saatavuuteen liittyviä ongelmia ja voimakkaasti nousevia energiahyödykkeiden hintoja. Parhaillaan käynnissä olevassa PEIKKO-hankkeessa (Perusskenaariot energia- ja ilmastotoimien kokonaisuudelle kohti päästöttömyyttä) valmistellaan uusi kaikki sektorit kattava skenaariotarkastelu, jonka avulla lähdetään arvioimaan, millaisia lisätoimia eri sektoreilla tarvitaan hiilineutraalisuuden saavuttamiseksi.