Luken johdolla uusia keinoja kestävään kalankasvatukseen – genomitieto hyötykäyttöön
Kalansyönnin lisääntyessä Euroopassa tarvitaan uusia keinoja kestävään kalankasvatukseen. Luonnonvarakeskuksen (Luke) johdolla eurooppalaiset kalankasvattajat, kalanrehun tuottajat ja tutkijat nostivat kalojen valintajalostuksen ja kasvatuksen uudelle tasolle liittämällä kalojen geeniperimän ja ravinnon vaikutukset toisiinsa. Viisivuotisen hankkeen tuloksena syntyneitä menetelmiä on otettu jo käyttöön eurooppalaisissa yrityksissä.
Kalansyönti lisääntyy Euroopassa kasvissyönnin rinnalla, ja samalla lisääntyy kalankasvattajien tarve vastata kysyntään yhä turvallisemmin, tehokkaammin ja mahdollisimman pienin ympäristövaikutuksin. Kalankasvatuksen kehittämisessä on auttanut ja auttaa edelleen kalojen valintajalostus. Jalostajat valitsevat kasvatettaviksi yksilöitä, joiden on todettu hyödyntävän rehua tehokkaasti kasvuun ja pysyvän terveinä.
Kestävää kalankasvatusta edistää valintajalostuksen ohella tietylle kalalajille ja tiettyihin olosuhteisiin kehitetty rehu. Kalanrehun kehittäjillä on kuitenkin vain niukasti tietoa valintajalostuksen aikaansaamista muutoksista kalalajeissa, vaikka ne vaikuttavat ravitsemukseen. Rehunkehittäjiä haastaa myös se, että kalansyönnin lisääntyessä tarvitaan lisää kalanrehua, ja siksi on löydettävä uusia kestäviä raaka-aineita.
”Valintajalostusta ja kalanrehuja on kehitetty Euroopassa hyvinkin paljon mutta erillisissä hankkeissa. Meillä oli Luken sisällä kokemusta näiden tutkimusalojen yhdistämisestä, ja nyt teimme sen suuressa mittakaavassa. Keräsimme kansainväliseen EU-rahoitteiseen AquaIMPACT-hankkeeseen ratkaistavaksi kalankasvatuksen haasteet sekä niitä ratkovat asiantuntijat 10 yrityksestä ja 12 tutkimuslaitoksesta”, kertoo hanketta luotsaava Luken johtava tutkija Antti Kause.
Uraauurtava hyppy sukupuista geeniperimään
Viisivuotinen hanke on loppusuoralla, ja Kause kertoo tavoitteiden täyttyneen.
”Kehitimme matemaattiseen malliin perustuvan menetelmän, jonka avulla rehunvalmistajat voivat ennakoida, miten ravinto vaikuttaa esimerkiksi kalan kasvuun tai terveyteen, kun kalan perimä on tiedossa. Tämä on alalla merkittävä murros.”
Uraauurtavaa AquaIMPACT-hankkeessa oli myös se, että valintajalostuksen asiantuntijat perustivat valintansa kalojen perimään eivätkä sukupuuhun, kuten on ollut tapana. Kausen mukaan perimään perustuva eli genominen valinta on jo yleistä muun muassa nautojen, sikojen, kanojen ja kasvien valintajalostuksessa ja sitä kautta tuttua työtä myös Lukessa.
”Meillä on Lukessa 25 eläin- ja kasvinjalostajaa, jotka analysoivat työkseen jalostusohjelmien genomiaineistoja. Meillä on myös 40 vuoden kokemus kalojen valintajalostuksesta ja vastuu kirjolohen kansallisesta valintajalostusohjelmasta. Näin meille oli luontevaa ottaa hankkeessa vastuu genetiikan tutkimuksesta ja valintaohjelmien menetelmien kehittämisestä.”
Tutkimustulokset hyötykäyttöön saman tien
Käytännön kokeet jaettiin eri maihin muun muassa kalalajien mukaan, joita olivat viileiden vesien kirjolohi ja lohi sekä Välimeren meriahven ja meribassi. Esimerkiksi Luken tutkijat ja suomalainen yritys kehittivät omissa vesiviljelylaitoksissaan kirjolohen vastustuskykyä.
”Osoitimme lisäksi, että valintajalostus on tuottanut tulosta silloinkin, kun valinta on perustunut sukupuuhun. Olemme onnistuneet parantamaan kirjolohen rehunkäyttökykyä noin 18 prosenttia viimeisen 25 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että jalostus on tehostanut kalankasvatusta ja vähentänyt kalankasvatuksen ravinnepäästöjä meriin.”
Vaikka AquaIMPACT-hanke keskittyi eurooppalaisiin kalalajeihin, siinä kehitettyjä laskennallisia ja genomisia menetelmiä voidaan käyttää Kausen mukaan missä tahansa. Menetelmiä on jo otettu käyttöön eurooppalaisissa yrityksissä, jotka osallistuivat hankkeeseen.
”Hankkeen ehdoton vahvuus oli se, että samat ihmiset, jotka ovat osallistuneet kehitystyöhön, pääsevät ottamaan tulokset heti käyttöönsä.”
Kuka hanketta johtaa?
Teksti: Marianna Salin