Siirry pääsisältöön

Uudet kuivikemateriaalit ja monipuolisemmat proteiinilähteet parantavat siipikarjatuotannon kestävyyttä Suomessa ja globaalisti

Taggar:

Luken tutkimuksen tavoitteena on tukea kotimaista siipikarjantuotantoa sekä parantaa siipikarjatuotannon kestävyyttä niin talouden ja tuottavuuden kuin ympäristökuormituksen ja eläinten hyvinvoinnin osalta. Viime aikoina Lukessa on tutkittu erityisesti broilerinlihantuotannon kestävyyttä Suomessa ja globaalisti.

Kestävämpää tuotantoa ympäristöystävällisillä kuivikemateriaaleilla

Suomessa on perinteisesti käytetty turvetta broilerien kuivikkeena. Turpeen kielteisten ympäristövaikutusten johdosta tarve löytää korvaavia ympäristöystävällisempiä kuivikemateriaaleja on kiireellinen.

Kuivike ei ole tärkeä ainoastaan vedensidonnan vuoksi, vaan se vaikuttaa myös eläimen mahdollisuuteen toteuttaa luonnollista käyttäytymistä. Lisäksi se muokkaa eläimen ruoansulatuskanavan mikrobikantaa. Kuivikemateriaalien ominaisuudet ovatkin yhteydessä niin tuotantovasteeseen, ruhon laatuun, eläimen terveyteen kuin käyttäytymiseenkin.

Alustavissa tutkimustuloksissa on löydetty lupaavia vaihtoehtoja turpeelle kuivikemateriaalina. Muun muassa rahkasammal on osoittautunut kuivikeominaisuuksiltaan yhtä hyväksi kuin turve. Tutkimus mahdollistaa kestävämmän broilerinlihantuotannon tarjoamalla tietoa ympäristöystävällisistä kuivikemateriaaleista sekä broileriteollisuudelle että kuivikkeita tuottavalle teollisuudelle.

Proteiinilähteiden monipuolistamisella kohti kestävämpää siipikarjantuotantoa

Lisääntynyt kysyntä on kasvattanut merkittävästi broilerinlihan tuotantoa Suomessa. Broilerien ruokinnassa siirtyminen tuontisoijasta uusiin proteiinilähteisiin on yksi kestävän tuotannon edellytyksistä. Vaihtoehtoisia proteiininlähteitä ovat EU:n hyväksymät hydrolysoidut eläinproteiinit, hyönteiset sekä kotimaiset kasviperäiset valkuaisainelähteet, kuten palkokasvit ja nurmiproteiini.

Tutkimustulokset osoittavat, että soijaa voidaan broilerien rehussa osittain korvata Suomessa kasvatettavilla palkokasveilla, kuten härkäpavulla ja herneellä, sekä rypsi- ja hyönteisproteiinilla vaikuttamatta broilerien kasvuun ja terveyteen. Hankkeessa tehtyjen aminohappojen sulavuuskokeiden tulosten avulla voidaan tarkentaa broilerien rehujen koostamista ja sitä kautta vähentää ravintoaineiden eritystä sekä parantaa taloudellista tuloksellisuutta.  

Rehukomponenttien ravintoaineiden ja aminohappojen sulavuus sekä ravitsemukselliset arvot ovat keskeinen osa tuotannon kokonaiskestävyyttä sekä eläimen kasvua ja hyvinvointia. Lukessa tehtävä eläinten ravitsemustutkimus tuottaa tietoa sekä broileriteollisuudelle että rehuteollisuudelle vaihtoehtoisista proteiinilähteistä sekä niiden hyödynnettävyydestä. Tutkimustulokset kannustavat lisäksi viljelemään palkokasveja ja kehittämään uusia palkokasvilajikkeita. Lukessa elinkaarianalyysit sekä laatuanalyysit lihan rakenteesta ja ravitsemuksellisesta laadusta ovat myös tärkeä osa siipikarjatutkimusta.

Luonnonvarakeskus mahdollistaa lisäarvon kasvattamisen siipikarjantuotantoketjussa

Luonnonvarakeskuksen siipikarjatutkimus mahdollistaa luonnonvarojen kestävämmän hyödyntämisen, rehukustannusten vähentämisen sekä pienemmän ravinteiden erittymisen maaperään ja vesivaroihin. Tulokset auttavat myös parantamaan broilerintuotannon omavaraisuutta Suomessa sekä säästämään siipikarjantuotannossa ihmisten ravinnoksi sopivan rehun käyttöä.

”On ollut valtavan hienoa tarjota asiakkaillemme ratkaisuja, jotka voivat lisätä heidän liiketoimintansa kannattavuutta ja tietää, että tällaiset ratkaisut voivat osaltaan lisätä siipikarjanlihatuotannon kestävyyttä ja omavaraisuutta,” sanoo erikoistutkija Gabriel Da Silva Viana. 

Soijaa voidaan broilerien rehussa osittain korvata Suomessa kasvatettavilla palkokasveilla, kuten härkäpavulla ja herneellä.