Yksityismetsätalouden liiketulos -tilaston laatuseloste

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metla.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Yksityismetsätalouden liiketulos perustuu katelaskelmaan, jossa tuloista vähennetään puuntuotannon menot. Osa tiedoista on laskettu myös suhteutettuna metsämaan pinta-alaan. Laskelmat tehdään alueittaisten tulo- ja kustannustilastojen sekä pääosin arvioitujen hallinto- ym. menojen perusteella. Alueelliset liiketulokset raportoidaan tulojen syntypaikan mukaan.

Tilastoa käytetään mm. biotaloutta koskevan päätöksenteon tukena, Kansallisen ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa, kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien sekä metsäsertifioinnin seurantaan ja tutkimusten, suunnitelmien ja ennusteiden aineistona.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Yksityismetsiin sisältyvät varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat, säätiöt ym. yhteisöt sekä muut kuin puuntuotantoa harjoittavat yritykset. Yksityismetsiin sisältyvät vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa.

Liiketulos lasketaan vähentämällä toiminnan tuloista sen saamiseksi käytetyt menot. Liiketulos on yksi ns. absoluuttisen kannattavuuden mittareista.

Alueet ovat 1990–2014 Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun 13 metsäkeskusaluetta ja Ahvenanmaan maakunta, ja vuodesta 2015 alkaen maakunnat (19).

Tuloja ovat bruttokantorahatulot ja valtion yksityismetsätalouden puuntuotantoon ja energiapuun korjuuseen myöntämät tuet.

Menot ovat puuntuotannon investoinneista (metsänhoito- ja metsänparannusinvestoinnit) ja hallinnosta ym. koituneita menoja. Metsänomistajan oman työn arvo sisältyy menoihin. Investoinnit kohdistuvat yleensä yksittäiselle metsikkökuviolle. Hallinto- ym. kulut kohdistuvat koko tilaan.

Metsämaan pinta-ala perustuu Valtakunnan metsien inventointien (VMI) tuloksiin puuntuotannon metsämaan pinta-alasta metsäkeskusalueittain ja vuodesta 2015 maakunnittain.

1.3. Tietolähteet

Tulotiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan Kantorahatulot -tilastoon ja Suomen metsäkeskuksen tilastoon valtion tukien käytöstä yksityismetsätaloudessa. Puuntuotannon investointikustannukset perustuvat Luonnonvarakeskuksen julkaisemaan Metsänhoito- ja metsänparannustyöt –tilastoon.

Hallinto ym. kulut perustuvat pääosin arvioon. Tiedot metsänhoitomaksuista saatiin vuoteen 2014 asti Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitolta. Vuodesta 2015 alkaen tiedot metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuista on saatu vain koko maan tasolla.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Yksityismetsätalouden liiketulos lasketaan vähentämällä puuntuotannon tuloista puuntuotannon investoinnit ja hallinto ym. menot. Tuloina otetaan huomioon myös valtion yksityismetsätalouden puuntuotantoon ja energiapuun korjuuseen myöntämät tuet. Vuosina 2008–2014 energiapuun korjuun tuet tilastoitiin erillään nuoren metsän hoidon tuista. Tällöin ne laskettiin suoraan tuloksi yhdessä kantorahatulojen kanssa.

Vuonna 2015 Metsänhoito- ja metsänparannustyö -tilaston tiedonkeruu uudistettiin ja otantaa laajennettiin. Uudistusten myötä metsänhoitoyhdistysten arvioihin perustuvaa metsänomistajien oman työn suoritteita ja arvoa ei enää otettu mukaan viralliseen tilastoon. Yksityismetsätalouden liiketuloslaskelmaa varten metsän uudistamiseen ja nuoren metsän hoitoon sekä metsänlannoitukseen laskettiin vuoden 2014 metsäkeskusalueittaisten työmäärien, työlajeittaisten kokonaiskustannusten ja metsämaan pinta-alojen perusteella kertoimet, joilla metsänomistajien omatoimisen työn arvo lisättiin edellä mainittuihin työlajeihin maakunnittain. Vuonna 2018 omatoimisen työn arvo oli noin 41 miljoonaa euroa.

Hallinto ym. menot sisältävät osan pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksessä mukana olleita kulujassa. Näitä ovat:

Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut. Vuoteen 2014 asti tiedot metsänhoitomaksuista saatiin Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitolta metsänhoitoyhdistyksittäin. Tiedot muutettiin metsäkeskusalueittaisiksi yksityismetsien metsämaan pinta-alojen perusteella. Vuodesta 2015 alkaen tiedot on saatu metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksuista vain koko maan tasolla. Kokonaissumma on jaettu maakunnille vuoden 2014 metsäkeskuksittaisten metsänhoitomaksujen ja metsämaan pinta-alojen perusteella. Tieto on salattava, joten sitä ei voi julkaista erillisenä. Metsänhoitoyhdistysten jäsenmaksut ovat Hallinto ym. menojen suurin erä.
Metsäteiden kunnossapitokustannukset. Kustannukset perustuvat Piiparisen (2003) julkaisuun Metsäteiden kunnossapitokustannukset Etelä-Suomen yksityismetsissä ja rakennettujen metsäteiden pituuteen vuodesta 1965 alkaen. Kustannuksia päivitetään maarakennuksen Hoito ja kunnossapito –indeksillä.
Muusta ammattiavusta maksetut palkkiot. Viimeiset tilastotiedot ammattiavun määristä on saatavissa vuodelta 2011 (Tapion vuositilastot 2011). Määrien perusteella arvioitiin metsäsuunnitelmista ja muusta ammattiavusta metsänomistajille aiheutuneet menot. Tämän jälkeen menoja on päivitetty ansiotasoindeksillä (vuonna 2018 ansiotasoindeksi, kuukausipalkkainen, maa- ja metsätalous).
Yksityismetsien hallinnon yleiskulut (esim. puhelin-, neuvottelu- ja posti- ym. kulut). Tilastotietoja ei ole saatavana. Laskentapa sama kuin metsien pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksen laskennassa 2005: Teollisuuspuun hakkuumäärä yksityismetsistä kertaa 0,17 €.
Kuntien ja seurakuntien sekä muiden yksityisluonteisten metsien hallintokulut. Tilastotietoja ei ole saatavana. Alun perin metsätalouden pinta-alaverotuksen keskimääräisvähennyksessä käytettyjä menoja on päivitetty kertoimilla (vuonna 2018 ansiotasoindeksi, kunnat, kuukausipalkkainen).
Ammattilehtien tilausmaksut ja ammattikirjallisuuden hankkimismenot. Lehtien osalta menot perustuvat laajasti metsätaloutta käsittelevien lehtien levikkiin, tilausmaksuihin ja arvioon metsänomistajien osuudesta tilaajista. Kirjojen osalta meno on arvio.
Suomen Metsäsäätiölle maksetut avustukset ja työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut. Kulut perustuvat vuonna 2009 internettietojen perusteella tehtyyn arvioon. Pieni kuluerä.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Käytettyjen tilastojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty niiden kotisivuilta löytyvissä laatuselosteissa.

Tilaston luotettavuutta heikentää se, että metsäomistajien oman työn arvosta eikä hallinto ym. kuluista ole saavissa luotettavaa tietoa. Puuntuotannossa investoinneista ja hallinnosta aiheutuvat menot ovat kuitenkin pienet verrattuna tuloihin (1999-2018 keskimäärin 16 %), joten niissä olevat epätarkkuudet eivät aiheuta suurta virhettä liiketulokseen.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Ennakkotiedot julkaistaan maaliskuussa ja lopulliset tiedot syyskuussa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tilastotietokanta on vertailukelpoinen koko ajanjaksolta. Hallinto- ym. kustannusten laskelmaan vuonna 2015 tehtyjen muutosten takia liiketulos ei ole vertailukelpoisia ennen 18.6.2015 julkaistuja tietoja. Pinta-aloihin tehtyjen korjauksien vuoksi hehtaarikohtaiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia ennen 12.3.2020 julkaistuja tietoja.

Vuonna 2015 hallinto- ym. kulujen aikasarjaa vuosille 1990–2013 muutettiin. Laskelmasta jätettiin pois arviot metsänomistajan asuinkunnan ja tilan sijaintikunnan välisistä matkakustannuksista, vakuutusmaksuista, kurssimaksuista sekä metsäkiinteistökauppojen varainsiirtoveroista. Vuosina 2004–2013 em. kustannukset olivat keskimäärin 6,0 euroa hehtaarilta. Matkakustannukset olivat selvästi suurimmat (4,6 €/ha).

Tietokannasta löytyviä hehtaarikohtaisia tuloksia on korjattu 18.3.2020. Luvut ovat muuttuneet vuodesta 1990 alkaen. Laskelmissa käytetyistä metsämaan pinta-alatiedoista on puuttunut sellaisia omistajaryhmiä, joiden tulot ja kustannukset ovat kuitenkin sisältyneet yksityismetsätalouden liiketuloslaskelmaan. Tällaisia ovat mm. sellaiset osakeyhtiöt, joiden pääasiallinen toimiala ei ole metsätalouden harjoittaminen, sekä valtion metsät, joita ei hallinnoi Metsähallitus. Samalla koko aikasarjalle laskettiin puuntuotannon metsämaan pinta-alat, aikaisemmin vuoteen 2014 asti olivat käytössä metsämaan pinta-alat. Pinta-alakorjaus pienensi 1990–2017 hehtaarikohtaisia tuloja koko maan tasolla 1,6–3,0 prosenttia verrattuna alempiin aikasarjassa julkaistuihin tietoihin. Edellä mainitun lisäksi vuoden 2018 tietoihin lisättiin niistä puuttuneet yhteismetsien pinta-alat. Korjatuilla pinta-alatiedoilla lasketut hehtaarikohtaiset tulokset alenivat 3,3 prosenttia vuonna 2018.

5. Tilastojen saatavuus ja selkeys

Tilasto on saatavilla Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta vuodesta 1990 alkaen.