Puun kulkuvirrat -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus (Luke) 1.1.2019 lähtien. Vuoden 2014 loppuun asti tilaston tuotannosta vastasi Tilastokeskus.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Metsätilinpito on laajemman tilastokokonaisuuden – ympäristötilinpidon − osa-alue, joka käsittelee puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjontaa, kysyntää, käyttöä ja materiaalivirtoja kansantalouden toimialoilla. Metsätilinpidon rakenne ja laadintaperiaatteet ovat samat kuin kansantalouden tilinpidossa. Metsätilinpito tarjoaa metsätilastoihin perustuvan kokonaiskuvan metsätalouden ja -teollisuuden toiminnasta. Metsätilinpidon tietoja voidaan hyödyntää myös EU:n harmonisoidun metsätilinpidon laskennassa (European Forest Accounts). Nykyisessä kansallisessa metsätilinpidossa käsitellään vain fyysisiä suureita (kuutiometrit ja tonnit).
1.2. Käsitteet ja luokitukset
1.2.1. Käyttötase
Käyttötaseessa kootaan yhteen taulukkoon vuosittaiset tiedot puun ja metsäteollisuustuotteiden tarjonnasta, ulkomaankaupasta, käytöstä ja tuotannosta toimialoittain ja tuoteryhmittäin. Taseessa seurataan puuraaka-aineen käyttöä, jalostamista välituotteiksi ja lopputuotteiksi, tuotteiden loppukulutusta, jalostuksessa syntyvien sivutuotteiden käyttöä raaka-aineena tai energialähteenä sekä metsäteollisuustuotteiden tuotantoa.
Laskennassa käytetään Luken laatimia tilastoja hakkuukertymästä, metsätuotteiden tuotannosta ja ulkomaankaupasta sekä puun käytöstä metsäteollisuudessa ja energian tuotannossa. Tilastot jäteliemistä perustuvat Tilastokeskuksen energiatilastoihin. Tiedot keräyspaperista ja -kartongista tuottaa Metsäteollisuus ry.
Tukki-, kuitu- ja energia-/polttopuu sekä metsäteollisuuden sivutuote- ja kierrätyspuu, sahatavara, vaneri ja lastulevy ilmoitetaan tuhansina kiintokuutiometreinä. Kuitulevy, puumassat, paperi ja kartonki, keräyspaperi ja -kartonki ja jäteliemet tilastoidaan tuhansina tonneina.
Käyttötaseessa perustarjonta (kotimaassa käytettävissä oleva määrä puuta tai metsäteollisuustuotteita) lasketaan näennäiskulutuksena: tuotanto + tuonti – vienti. Myös varastomuutokset tulisi ottaa huomioon, mutta tällaisia tietoja ei ole käytettävissä.
Käyttö jaetaan metsäteollisuuden raaka-ainekäyttöön kotimaassa ja muuhun käyttöön. Näistä jälkimmäinen tarkoittaa lähinnä puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa sekä pientaloissa. Muuta käyttöä on muillakin toimialoilla, kuten maataloudessa ja liikenteessä, mutta näitä puueriä ei tilastoida erikseen.
Metsäteollisuuden päätoimialat ovat Toimialaluokitus 2008:n mukaisesti puutuoteteollisuus (TOL 2008: 16) ja massa- ja paperiteollisuus (TOL 2008: 17). Puutuoteteollisuuden alajako on: saha-, vaneri-, lastulevy-, kuitulevy- ja muu puutuoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuus puolestaan jaetaan massateollisuuteen (mekaaniset massat ja sellu) sekä paperin ja kartongin valmistukseen.
1.2.2 Massatase
Massataseessa metsäteollisuuden raaka-aineet ja tuotteet muunnetaan yhteiseen mittayksikköön, puun kuiva-ainetonniksi, ja seurataan puuaineksen sitoutumista metsäteollisuuden raakapuuhun, välituotteisiin, lopputuotteisiin, polttoaineisiin ja jätteisiin.
Massataseen kuiva-ainekertoimet perustuvat Tilastokeskuksen aiemmin metsätilinpidossa käyttämiin kertoimiin, joita Luke on tarkistanut ja tarvittaessa korjannut uusimpaan tutkimustietoon ja asiantuntija-arvioihin perustuen. Puun ja puutuoteteollisuuden massatasekertoimet perustuvat lähinnä Luken selvityksiin, ja massa- ja paperiteollisuuden kertoimien päälähteenä on Aalto-yliopiston Biotuotteiden ja biotekniikan laitos. Massatase on laskettu yksityiskohtaisella tuotetasolla, mutta tietokannassa tulokset esitetään karkeammalla tasolla päätuoteryhmittäin.
Massataseessa puuraaka-aineen perustarjonta jaetaan raaka- ja jätepuuhun, puumassojen tuontiin sekä keräyspaperiin ja -kartonkiin. Kierrätyspuu, jonka käyttö oli 1,1 milj. m³ vuonna 2017, kuuluu energiapuuhun. Metsäteollisuuden sivutuotepuu on haketta ja jätepuuta (pelletit ja muu jätepuu).
Puun käyttö jaetaan metsäteollisuustuotteiden valmistukseen ja ”muuhun” käyttöön, joka on pääosin puun energiakäyttöä lämpö- ja voimalaitoksissa ja pientaloissa. Muu käyttö jakautuu edelleen metsäteollisuuden sivutuotteiden vientiin ja puujätteisiin. Jälkimmäiset tiedot on laskettu metsäteollisuustuotteiden puun käytöstä ns. ominaispuuhäviöiden perusteella. Ominaispuuhäviö on pääasiassa liuenneena ja kiintoaineena jätevedenkäsittelyyn menevää puuainesta.
Massataseen residuaali saadaan, kun toimialan raaka-aineisiin sitoutuneen puuaineksen määrästä vähennetään metsäteollisuuden tuotteisiin, polttoaineisiin ja muuhun käyttöön sitoutuneen puuaineksen määrä. Erotus koostuu varastomuutoksesta, hävikistä ja tilastovirheestä. Varastoista ei ole julkista tilastotietoa saatavissa. Massataseiden laskennan suurimpana virhelähteenä ovat kuitenkin kertoimet, joilla puun ja metsäteollisuuden tuotteiden määriä muutetaan puun kuiva-ainetonneiksi.
1.2.3. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa
Osana metsätilinpitoa tilastossa esitetään tiedot myös puun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankaupan määristä 2000−2017. Kaikki tiedot esitetään tuhansina tonneina puun kuiva-ainetta. Tilastoinnissa käytetään samoja kuiva-ainekertoimia kuin massataseen laskennassa.
Ensisijainen lähde metsätuotteiden ulkomaankaupan seurantaan on Luken kuukausittain ja vuosittain laatima ”Metsäteollisuuden ulkomaankauppa” -tilasto. Metsätilinpito täydentää perustilastointia siten, että myös vienti- ja tuontimäärät ovat saatavissa samassa mittayksikössä, kuiva-ainetonneina. Esimerkiksi puutuote- sekä massa- ja paperiteollisuuden vientimääriä voi siis laskea yhteen.
Metsätilinpidon taulukoissa käytetään samaa tuoteluokitusta kuin Luken ulkomaankauppatilastossa. Joitakin tuoteryhmiä on kuitenkin yhdistetty suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tuoteluokitus perustuu Euroopan unionissa käytettävään yhdistettyyn tavaranimikkeistöön (Combined Nomenclature, CN).
1.3. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Tilaston sidosryhmiltä kerätään palautetta mm. tilastotuotantoa käsittelevien kokousten ja asiakastilaisuuksien yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Kommentit otetaan huomioon metsätilinpitoa kehitettäessä.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Tilastoon ei liity erillisiä tiedonkeruita. Metsätilinpidon laadinnassa käytetään Luken julkaisemia metsätilastoja mm. hakkuukertymästä, puun teollisesta ja energiakäytöstä (lämpö- ja voimalaitokset ja pientalot) sekä metsäteollisuuden tuotannosta ja ulkomaankaupasta. Tiedot metsäteollisuuden jäteliemistä saadaan Tilastokeskuksen Energian hankinta ja kulutus -tilastosta. Tilastot keräyspaperista ja -kartongista tuottaa Metsäteollisuus ry.
Tilastot massatasetta ja metsäsektorin ulkomaankaupan tilastointia varten lasketaan kuiva-ainekertoimien avulla. Kertoimet perustuvat aiheesta tehtyihin tutkimuksiin ja lisäksi Luken, Aalto-yliopiston, Tilastokeskuksen ja UNECE:n (Euroopan talouskomissio) asiantuntijoilta saatuihin tietoihin.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Metsätilinpidon perusaineistona käytettävät Luken metsätilastot täyttävät Suomen virallisen tilaston (SVT) laatukriteerit. Yksittäisten tilastojen laatimisesta ja luotettavuudesta kerrotaan tarkemmin niiden omissa laatuselosteissa.
Tärkein metsätilinpidon luotettavuuteen vaikuttava tekijä on kuiva-ainekertoimet, joiden avulla puu ja metsäteollisuustuotteet muutetaan samaan mittayksikköön, puun kuiva-ainetonneiksi. Raaka- ja jätepuun sekä puutuoteteollisuuden osalta muunnoskertoimet perustuvat pääosin aihepiiristä tehtyihin tutkimuksiin. Massa- ja paperiteollisuuden kertoimet ovat suurelta osin asiantuntija-arvioita. Massataseen kannalta tämä on olennaista, sillä paperiin ja kartonkiin sitoutuu noin viidennes Suomessa käytetyn puun kokonaismäärästä.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti, ja korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Luke julkaisee metsätilinpidon vuositiedot tilastovuotta seuraavan marraskuun aikana. Tiedot ovat lopullisia. Metsätilinpidon julkistamisajankohdasta tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Luken vuonna 2019 julkaisemat uudet metsätilinpidon aikasarjat 2000−2017 on laadittu yhtenäisillä tilastointiperiaatteilla, ja vuositiedot ovat keskenään vertailukelpoisia. Tilastokeskus on julkaissut metsätilinpitoa vuosittain vuoden 2014 loppuun asti. Tilastokeskuksen aikasarjat alkavat vuodesta 1980.
Tilastokeskuksen julkistukset: www.stat.fi/til/mettp/index.html
Luken julkaisemat tiedot poikkeavat Tilastokeskuksen aikasarjoista, mutta kokonaisuutena erot ovat pieniä. Metsätuotteiden tarjonnassa poikkeamat ovat suurempia kuin käyttöluvuissa.
Tilastoeroihin on monia syitä. Luonnonvarakeskus (ja aikaisemmin Metsäntutkimuslaitos) on jälkeenpäin korjannut joitakin metsätilaston perustietoja. Luke on myös päivittänyt massataseen laskennassa käytettäviä muunnoskertoimia uusimmilla Lukesta ja Aalto-yliopistosta saaduilla tiedoilla. Lisäksi Luke laskee tiedot aikaisempaa yksityiskohtaisemmalla tuote- ja toimialajaolla. Raaka- ja jätepuu sekä sahatavara ja vaneri lasketaan puulajeittain aikaisemman aggregoidun tiedon sijasta. Paperissa Luke käyttää erillisiä muunnoskertoimia sanomalehtipaperille sekä päällystetyille ja päällystämättömille aikakauslehti- ja hienopapereille. Lisäksi kertoimet lasketaan erikseen jokaiselle vuodelle tuoteryhmien sisäisen rakenteen muuttumisen vuoksi.
Tiedot metsäteollisuuden ulkomaankaupasta lasketaan samalla tuoteluokituksella kuin Luken laatimassa Metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilastossa.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilastot vuosilta 2000−2017 julkaistaan Luken tilastoportaalissa. Tietoja vuosilta 1980−1999 on saatavissa Tilastokeskuksesta: www.stat.fi/til/mettp/index.html
Metsätilinpitoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.