Kalan ulkomaankauppa -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut RKTL.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Kalan ulkomaankauppa -tilastossa esitetään ihmisravinnoksi ja muuhun käyttöön tarkoitetun kalan ja kalavalmisteiden ulkomaankaupan määrä ja arvo tuoteryhmittäin ja maittain.
Kalan ulkomaankauppa -tilaston tietoja käytetään monissa eri yhteyksissä kalatalouden, kalanjalostuksen, kalakaupan, hallinnon, tutkimuksen, edunvalvonnan ja kansainvälisen yhteistyön piirissä sekä arvioitaessa kalan ja eri kalatuotteiden kulutusta ja merkitystä ravintona.
Kalan ulkomaankauppatilastossa kalaan ja kala tuotteisiin sisältyvät kansainvälisen käytännön mukaan myös mäti, äyriäiset ja nilviäiset sekä niistä valmistetut tuotteet.
1.2. Käsitteet ja luokitukset
Tuonnissa alkuperämaaksi katsotaan maa, jossa tavara on tuotettu tai valmistettu. Joskus alkuperämaa voi olla myös lähetysmaa. Mikäli tavara on valmistettu kahdessa tai useammassa maassa, alkuperämaaksi katsotaan maa, jossa viimeisin merkittävä käsittely on tapahtunut. Viennissä ilmoitetaan viimeisin tiedossa oleva määrämaa.
Tuoteryhmät perustuvat ulkomaankaupassa käytettäviin CN-nimikkeisiin (https://tulli.fi/tilastot/cn-nimikkeisto). Tässä tilastossa tuotteet esitetään tuoteryhmien sisällä kalalajeittain, jos laji on pääteltävissä tuotenimikkeestä. Suuresta osasta CN-tuotenimikkeitä kalalajia ei saada selville. Esimerkiksi sillin ja silakan tuontia tai vientiä ei CN-nimikkeistön perusteella saada eroteltua. Kirjolohella ei aikaisemmin ole ollut omia nimikkeitä, mutta vuodesta 2003 alkaen 0302, 0303 ja 0304-ryhmistä voidaan erottaa kirjolohi.
Tuonti- ja vientimäärät esitetään tuotepainoina. Tuotepainolla tarkoitetaan kalaerän tai kalatuotteen painoa maahantuonti- tai maastavientihetkellä pakkausmateriaali pois lukien.
Tuontiarvot ovat CIF-arvoja ja vientiarvot FOB-arvoja. CIF-arvo (cost, insurance and freight) tarkoittaa ulkomaankaupassa hintaa, joka sisältää tuotteen varsinaisen hinnan lisäksi vakuutuksen ja rahdin. FOB-arvoon (free on board) sisältyvät tuotteen hinnan lisäksi kuljetus-, lastaus- ja muut toimituskustannukset (esim. vakuutus) Suomen rajalle asti. Mukana ei siten ole esimerkiksi arvonlisäveroa tai EU:n ulkopuolisesta tuonnista maksettavaa tullia.
Vientiluvut sisältävät jälleenviennin. Jälleenvienti tarkoittaa tavaroita, jotka on jälleenmyyty ulkomaille samassa kunnossa ja samanlaisina kuin ne olivat maahan tuotaessa. Jälleenvientimääriä ja -arvoja ei ole ulkomaankaupassa tilastoitu erikseen, vaan ne sisältyvät kokonaisvientilukuihin.
Suomen kautta tapahtunut transito- eli kauttakuljetuskauppa ja palautustavara eivät sisälly tässä tilastossa esitettyihin lukuihin.
1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat
Alkuperäisiä tilastotietoja säilytetään Tullihallituksessa. Tullin tilastotiedoista voi tehdä yksityiskohtaisia hakuja maksuttoman ULJAS-internetpalvelun kautta http://uljas.tulli.fi/
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1. Tutkimusmenetelmä
Ulkomaankaupan tilastotiedot kerätään Euroopan unionissa (EU) kahdella eri järjestelmällä. Tilastotiedot kaupasta EU:n ulkopuolisten ns. kolmansien maiden kanssa (ulkokauppa) saadaan tullausjärjestelmästä. Tiedot jäsenmaiden välisestä kaupasta (sisäkauppa) kerätään erillisen menettelyn avulla, jota kutsutaan INTRASTAT-järjestelmäksi.
EU:n jäsenmaiden välisessä kaupassa siirryttiin sisämarkkinoihin vuonna 1993: tavarat liikkuvat vapaasti yhteisön sisällä. Aikaisemman tulli-ilmoituksen korvaa EU:n säätämiin asetuksiin perustuva sisäkaupan Intrastat-tilastoilmoitus. Sillä kerätään tilastotiedot sisäkauppaa käyviltä tiedonantovelvollisilta yrityksiltä ja yhteisöiltä (EU:n sisäkaupan perusasetus nro 3330/91). Intrastat-järjestelmä on kytketty arvonlisäverojärjestelmään. Järjestelmän avulla ylläpidetään rekisteriä tiedonantovelvollisista. Lisäksi järjestelmästä saatavia yrityskohtaisia sisäkaupan kokonaisarvotietoja käytetään tarkistetietoina. Niitä käytetään myös arvioitaessa tiedonantovelvollisuudesta vapautettujen yritysten sisäkaupan kokonaisarvoa.
Tiedonantovelvolliset yritykset ja yhteisöt määritellään vuosittain maakohtaisesti vuosituonnin ja ‑viennin arvon perusteella. Tuonnin ja viennin arvorajat vaihtelevat maittain.
2.2. Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Kun suomalaiset kalastusalukset purkavat saaliinsa ulkomaisiin satamiin tai ulkomaiset alukset Suomen satamiin, tiedonantokäytäntö on periaatteessa sama kuin muussa ulkomaankaupassa. Käytännössä tämä osuus saaliista ei yleensä näy ulkomaankauppatilastoissa.
Kaikesta EU:n ulkopuolisesta kaupasta tehdään tulli-ilmoitus, arvorajoja ei käytetä. Euroopan talousalueeseen kuuluvien EFTA-maiden (Norja, Islanti ja Lichtenstein) ja EU:n välillä on tulliraja. Sisäkaupan tilastoilmoituksiin liittyy epävarmuutta varsinkin kalatuotteiden käyttömuodoista.
Poikkeamat eri maiden tilastoissa johtuvat pääasiassa ilmoitusvelvollisuuden erilaisuudesta (arvorajat) eri EU-maissa. Eroja saattaa syntyä esimerkiksi silloin, jos suuri ulkomailla sijaitseva yritys toimittaa tavaraa Suomeen sellaisille yrityksille, jotka eivät ole ilmoitusvelvollisia. Tällöin tavarat ilmoitetaan vientimaassa, mutta ei Suomessa. Erot saattavat johtua myös siitä, että tuotteet ja tiedot rekisteröidään eri tavoin eri maissa. Tiedostoihin ottamisen ajankohtakin voi vaihdella: vuoden tai kuukauden vaihteessa tavaraerä saatetaan tilastoida eri maissa eri vuoteen tai kuukauteen. Valuuttakurssien vaihtelu saattaa aiheuttaa pieniä eroavaisuuksia arvoissa.
Arviot kalan ulkomaankaupasta ovat todennäköisesti jonkin verran aliarvioitu. Tämä johtuu siitä, että pienten, tiedonantovelvollisuudesta sisäkaupassa vapautettujen yritysten ulkomaankaupasta tehdään nimikkeettömät tuonti- ja vientitiedostot. Niistä ei ole toistaiseksi mahdollista eritellä kalaa ja kalatuotteita. Tiedonantovelvollisuudesta vapautetun ulkomaankaupan arvon osuus on Suomessa noin kaksi prosenttia sisäkaupan kokonaisarvosta. Kalakaupassa tiedonantovelvollisuudesta vapautettujen osuudesta ei ole saatavissa tietoja. Osuus voi olla yritysten pienen koon vuoksi jonkin verran suurempi kuin ulkomaankaupassa yleensä. Toisaalta tiedonantovelvolliset yritykset Suomessa noudattavat Tullihallituksen mukaan hyvin ilmoitusvelvollisuuttaan.
2.3. Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet korjataan mahdollisimman nopeasti Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnan suositusten mukaisesti. Virheet korjataan tilastotietokantoihin ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Luke julkaisee kalan ulkomaankaupan tilastoa kuukausittain. Kuukausitilaston tiedot ovat ennakkotietoja, jotka on kerätty Tullin ULJAS- tietokannasta tietojen julkistamishetkellä. Kuukausitilasto valmistuu noin kymmenen viikon kuluttua tilastokuukauden päättymisestä. Kuukausitilaston tiedot tarkentuvat Luken tilastotietokantaan seuraavien kuukausitilastojen tuottamisen yhteydessä.
Luke päivittää kalan ulkomaankaupan kuukausitilaston tiedot lopullisiksi kerran vuodessa, syyskuussa, kun Tulli on julkaissut lopulliset tiedot. Kaikkien kuukausien lopulliset tiedot päivitetään kerralla.
Vuositilasto julkaistaan ennakollisena maaliskuussa ja lopullisena syyskuussa, kun Tulli on julkaissut lopulliset tiedot edelliseltä vuodelta.
Ennen ajankohtaa 6.4.2020 tilasto ilmestyi vain kerran vuodessa maaliskuussa ennakollisena tilastona.
Tilasto julkaistaan Luken verkkopalvelussa www.luke.fi/fi/tilastot. Tietojen julkistamisajankohdat tiedotetaan tilastojen julkistamiskalenterissa.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Suomen ulkomaankaupassa otettiin käyttöön CN-nimikkeistö (Combined Nomenclature) EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995. Nimikkeistö, jossa on 10 000 alanimikettä, pohjautuu aikaisempaan HS-luokitukseen (The Harmonized Commodity Description and Coding System). CN-nimikkeistö on olennaisesti HS-luokitusta laajempi. CN- ja HS-luokitukset ovat vertailukelpoisia kuusinumeroiseen luokitustasoon asti, mutta läheskään kaikkien kalalajien tuontia ja vientiä ei ole mahdollista selvittää. Vuonna 2012 kaloja ja kalatuotteita koskeva CN-nimikkeistö muuttui merkittävästi. Uusia nimikkeitä tuli käyttöön 321 ja vanhoja poistui 206 kappaletta. CN-nimikkeitä tarkistetaan jatkuvasti.
Ennen vuotta 1988 ulkomaankaupassa käytettiin CCCN-nimikkeistöä (Combined Customs Code Nomenclature), jossa oli runsaat 5 000 kansallista alanimikettä. CCCN-nimikkeistössä oli neljän numeron tasolla 1 000 nimikettä, jotka olivat eri maiden välillä vertailukelpoisia. Vuosina 1988–1994 oli käytössä HS-nimikkeistö. Vuoden 1988 muutos vaikeuttaa vuosien välistä vertailua. HS-nimikkeistössä oli yli 6 000 kansallista nimikettä, joista 5 000 nimikettä oli kansainvälisesti vertailukelpoisia kuusinumeroisella nimiketasolla. Monissa maissa käytetään edelleen HS-nimikkeistöä.
5. Tietojen saatavuus ja selkeys
Tilasto julkaistaan Luonnonvarakeskuksen Tilastopalvelussa osoitteessa stat.luke.fi.
Tilastoa koskeviin tietopyyntöihin vastaa Luken tilastotietopalvelu: tietopalvelu@luke.fi.
Tilaston kuvaus on saatavissa tilaston kotisivulta.