Siirry pääsisältöön

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedot vahvistavat: maankäyttösektori päästölähde vuonna 2021, metsät pysyivät edelleen nettonieluna

Seurantajulkistus 14.12.2022

Luonnonvarakeskuksen (Luke) toukokuussa julkaisemien pikaennakkotietojen mukaan maankäyttösektori (LULUCF) oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde. Tänään julkaistujen, tarkentuneiden ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori varmistui päästölähteeksi. Metsät säilyivät edelleen nettonieluna. Tärkeimmät syyt muutokseen ovat runsaat hakkuut ja puuston kasvun heikentyminen.

Kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotiedoissa maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous -sektorin (LULUCF) päästöksi vuonna 2021 tarkentui 0,9 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (toukokuun pikaennakoissa 2,1). Metsien nettonielu oli -8,4 milj. t CO2-ekv. (pikaennakoissa -6,7). Vuonna 2021 metsänielu oli 59 prosenttia pienempi kuin vuonna 2020.

Tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttivat maankäyttösektorin kääntymiseen ja pysymiseen päästölähteenä:

  • Runsaat hakkuut. Vuonna 2021 hakkuukertymä oli 76,3 milj. kuutiometriä. Hakkuut lisääntyivät 11 prosenttia vuodesta 2020.
  • Puuston kasvun aleneminen. Valtakunnan metsien inventoinnin mukaan puuston kasvu on alentunut 108 milj. kuutiometristä (VMI12) 103 milj. kuutiometriin (VMI13).
  • Metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Syynä uusi laskentamenetelmä, joka huomioi lämpötilan vaikutuksen turpeen ja karikkeen hajoamiseen.

Vaikka metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöt lisääntyivät, metsien nielu oli suurempi kuin pikaennakon tiedoissa. Tämä johtuu siitä, että tarkentuneiden tietojen mukaan puustobiomassan kasvu ei ole alentunut niin paljon kuin pikaennakon laskennassa oletettiin.

Maataloussektorin päästöt pienenivät prosentin vuodesta 2020

Maataloussektorin nettopäästö vuonna 2021 oli 6,3 milj. t CO2-ekv. Päästöt vähentyivät noin prosentin vuodesta 2020. Tähän vaikutti etenkin huono sato, joka vähensi peltoon jääneistä kasvintähteistä peräisin olevia dityppioksidipäästöjä. Myös nautojen ja sikojen lukumäärän pieni vähentyminen alensi päästöjä. 

Ennakkotiedoissa käytössä tarkentuneet lähtöaineistot, myös laskentamenetelmiä kehitetty

Kevään pikaennakkotietojen ja edellisen inventaarion jälkeen kasvihuonekaasuinventaariossa käytettävät lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja laskentamenetelmiä on kehitetty tutkimustiedon lisääntyessä. Uudelleenlaskennan myötä tulokset tarkentuvat ja muuttuvat. Nyt tehty uudelleenlaskenta koko aikasarjan osalta (vuodesta 1990 lähtien) varmisti, että maankäyttösektori ei ole ollut aiemmin päästölähde. 

Tärkeimmät laskentamenetelmien kehitykset:

  • Metsämaan ojitettujen turvemaiden maaperän ja karikkeen hiilidioksidipäästöjen laskentaan on otettu käyttöön uusi tarkempi menetelmä (ks. teksti alla).  
  • Puustobiomassan koko aikasarja (vuodesta 1990 lähtien) on uudelleenlaskettu valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) kasvunlaskentaan toteutettujen muutosten seurauksena.
  • Maatalousmailta huuhtoutuvan typen määrän laskentaan on otettu käyttöön kansallinen mallinnukseen perustuva arvio koko aikasarjalle.

Nyt annetut ennakkotiedot toimitetaan tammikuussa 2023 EU:lle, minkä jälkeen laskentoja vielä tarkistetaan. Lopulliset tulokset Suomi toimittaa huhtikuussa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Toukokuussa 2023 annetaan seuraava pikaennakko, jossa on mukana ensimmäinen arvio vuoden 2022 päästötilanteesta.

Ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöihin uusi laskentamenetelmä – huomioi ilmaston lämpenemisen vaikutukset

Ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidipäästöjen laskentamenetelmä on uudistettu. Uusi menetelmä tuottaa vuodelle 2021 koko Suomen ojitetuille suometsille 4,7 miljoonaa tonnia suuremman maaperän hiilidioksidipäästön kuin vanha menetelmä. Ero johtuu pääasiassa siitä, että vanhassa menetelmässä turpeen ja karikkeen hajoamisen oletettiin olevan vakio, kun taas uusi menetelmä ottaa huomioon ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvan turpeen ja karikkeen nopeamman hajoamisen.

Uudella menetelmällä laskettuna Suomen ojitettujen suometsien maaperän hiilidioksidin kokonaispäästö oli 7,9 Mt (miljoonaa tonnia) CO2 vuonna 2021 (kuva 1). Etelä-Suomessa päästö oli keskimäärin 2,9 t CO2 hehtaarilta vuodessa, Pohjois-Suomessa 0,8 t CO2 hehtaarilta vuodessa. Molemmilla alueilla päästötrendi on kasvava vuosina 1990–2021 (kuva 1). Tämä selittyy sillä, että lämpenevä ilmasto kiihdyttää turpeen ja karikkeen hajoamista. Vanhan menetelmän tuottamissa tuloksissa päästötrendit olivat laskevia (kuva 2).

Kuva 1

Kuva 2 

Kun laskennassa otetaan huomioon maaperän hiilidioksidipäästön lisäksi puuston kasvusta syntyvä nielu, Etelä-Suomen ojitetut suometsät olivat 2,3 Mt CO2-päästölähde vuonna 2021, Pohjois-Suomen ojitetut suometsät puolestaan 2,5 Mt CO2-nielu.

Laskentamenetelmä hyödyntää uutta ja aiempaa laajempaa tutkimustietoa

Laskennan periaate on sama kuin vanhassa menetelmässä: maaperän hiilidioksidipäästöt arvioidaan turpeen ja karikkeen hajoamisen (vapauttaa hiiltä maaperästä hiilidioksidina ilmakehään) ja puiden ja aluskasvillisuuden karikesyötteen (tuo ilmakehän hiilidioksidista sidottua hiiltä maaperään) erotuksena.

Uusi menetelmä perustuu laajaan, ympäri Suomea kerättyyn kenttäaineistoon, jossa eri turvekangastyyppien karikesyöte ja turpeen ja karikkeen hajoaminen voidaan yhdistää tietoihin puuston pohjapinta-alasta ja kasvukauden keskilämpötilasta. Näin voidaan arvioida puuston kasvun ja ilmaston lämpenemisen vaikutukset maaperän hiilidioksidipäästöihin koko kasvihuonekaasuinventaarion aikasarjalle (vuodesta 1990 lähtien).

Uusi menetelmä ottaa huomioon maanalaisen ja maanpäällisen karikesyötteen kenttäkasvillisuudesta sekä elävistä ja kuolleista puista. Laskentamenetelmä huomioi myös hakkuutähteistä syntyvän karikesyötteen. Puiden ja varpujen hienojuurista syntyvän karikesyötteen laskenta perustuu uusiin kenttäaineistoihin. Turpeen ja karikkeen hajotusta kuvaava aineisto on kerätty 68 kenttäkohteesta, jotka kattavat eri turvekangastyypit ja niiden maantieteellisen jakauman.

Tieteellinen julkaisu menetelmästä on käsikirjoitusvaiheessa. Käsikirjoitus on ladattavissa ja luettavissa täällä: 
Preprint EGUsphere: A new method for estimating carbon dioxide emissions from drained peatland forest soils for the greenhouse gas inventory of Finland

Lisätietoja:

Ryhmäpäällikkö, erikoistutkija, Juha Mikola, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2633
Erikoistutkija Jukka Alm, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 3107
Erikoistutkija Paavo Ojanen, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, puh. 029 532 2269

Maa- ja metsätalousministeriö järjestää 21. joulukuuta tilaisuuden metsien kasvun aleneman syistä ja metsien hiilinielun vertailutason saavuttamisesta kaudella 2021–2025

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt Lukelta selvitystä metsien kasvun aleneman syistä ja siitä, miten uusimmat kasvihuonekaasuinventaarion tulokset vaikuttavat Suomen metsien vertailutason saavuttamiseen kaudella 2021–2025. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee selvitystä keskiviikkona 21.12.2022. Maa- ja metsätalousministeriö järjestää samana päivänä tilaisuuden, jossa selvitys julkistetaan. Toimittajat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuuteen voi osallistua myös etänä.

Lisätietoja tilaisuudesta maa- ja metsätalousministeriöstä johtavalta asiantuntijalta Lotta Heikkoselta, p. +358 2951 62074, sähköposti: etunimi.sukunimi@gov.fi.

Maankäyttösektorin sisällyttäminen EU:n ilmastotavoitteisiin:
https://mmm.fi/maankayttosektorin-ilmastosuunnitelma