Siirry pääsisältöön

Luonnonvara-alojen toimijoiden sopeutumisosaamista on vahvistettava

Blogi
|
30.8.2022
|
Niina Kautto
|
Jaana Sorvali
|
Maarit Mäki

Ilmaston lämpenemisen vaikutukset koskettavat luonnonvara-alojen toimijoita maanviljelijöistä kalastajiin ja metsänomistajiin. He tarvitsevat konkreettista tietoa ja uudenlaista osaamista, jotta voivat sekä sopeutua ilmastonmuutoksen moninaisiin vaikutuksiin että turvata luonnonvarojen kestävän käytön. Luonnonvarakeskuksen OSASOPU-hanke tukee sopeutumisosaamisen kehittämistä ja muuttuvan ilmaston edellyttämien uusien ratkaisujen käyttöönottoa luonnonvara-aloilla.

Ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin luonnonvara-aloihin

Ilmaston muuttuminen näkyy ja tuntuu jo Suomessa, ja sen haitalliset vaikutukset tulevat voimistumaan tulevaisuudessa. Jotta luonnonvarojen kestävä käyttö ja elinkeinojen elinvoimaisuus voitaisiin turvata, ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on sopeuduttava suunnitelmallisesti ja ennakoivasti. Ilmastonmuutokseen sopeutumisella tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla ennaltaehkäistään ja vähennetään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja niihin liittyviä riskejä sekä varaudutaan ja sopeudutaan niihin. Sopeutumisen toimien avulla voidaan myös hyötyä ilmastonmuutoksen tuomista mahdollisuuksista.

Luonnonvaroista riippuvaiset alat ovat erityisen herkkiä ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja äärimmäisille sääilmiöille. Vaikka maatalouden toimijoiden on täytynyt sopeutua vaihteleviin säätiloihin ja muuttuneeseen ilmastoon ennenkin, käynnissä oleva ilmastonmuutos aiheuttaa niille lisähaasteita. Ilmaston lämpeneminen lisää myös metsätalouden riskejä, vaikka Suomen metsien terveydentila onkin toistaiseksi pysynyt pääosin hyvänä.

Luonnonvara-aloihin kohdistuvia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ovat muun muassa:

  • maataloudessa sadannan ja lämpötilojen muutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuvat myrskyt, tulvat ja kuivuus sekä uudet taudit ja tuholaiset
  • metsätaloudessa tuuli- ja lumituhot, kuivuus ja metsäpaloriski sekä tauti- ja tuholaispaineen lisääntyminen
  • porotaloudessa sääolosuhteiden muutoksista johtuvat vaikutukset porojen ravinnonsaantiin, ravinnon laatuun ja hyvinvointiin sekä loiset ja taudit
  • kalataloudessa vesien lämmetessä kylmän veden lajien kärsiminen, vieraslajit ja taudit, vesien rehevöityminen
  • riistataloudessa lumisuuden ja jäätilanteen muutoksista johtuvat vaikutukset riistalajikantoihin ja niiden elinympäristöihin sekä tulokas- ja vieraslajit.
Metsäpalojen riski lisääntyy ilmaston lämmetessä ja kuivuuden lisääntyessä. Kuva: iStock

Toimijat tarvitsevat räätälöityä tietoa ja uutta osaamista sopeutuakseen

Sopeutumisen toimien edistymiselle on tunnistettu viimeaikaisissa selvityksissä ja strategia-arvioinneissa useita tietoon ja osaamiseen liittyviä esteitä. Tieto voi olla puutteellista, epävarmaa tai ristiriitaista ja sen leviämisessä on haasteita. Lisäksi tiedon soveltaminen käytäntöön koetaan vaikeaksi.

Sopeutumiseen liittyvää osaamista voidaan kehittää vahvistamalla toimijoiden tietoja ja taitoja  esimerkiksi koulutusten, neuvontapalvelujen, teknisen avun, verkostoitumisen sekä tietojen ja kokemuksien vaihdon kautta.

Luonnonvara-aloilla toimii useita neuvontaa ja koulutusta tarjoavaa organisaatiota, jotka tavoittavat laajasti asiantuntijoita ja käytännön toimijoita. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvän koulutuksen tarjonta on kuitenkin eri luonnonvara-aloilla hyvin erilaisessa vaiheessa. Sopeutumisosaamiseen liittyviä sisältöjä on tarjolla paljonkin esimerkiksi maataloussektorilla erilaisten hankkeiden, ProAgrian, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK), Baltic Sea Action Groupin (BSAG) sekä jatkojalostajien järjestämien seminaarien ja tapahtumien muodossa. Useilla sektoreilla näitä sisältöjä ei kuitenkaan ole tarjolla lainkaan. Sopeutumisosaamisen kehittämiseen tarvitaan koordinaatiota ja selkeyttämistä kaikilla luonnonvara-aloilla, koska tällä hetkellä neuvonta- ja koulutustarjonta on paljolti hajanaista ja satunnaista.  

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osaamistarpeet (OSASOPU) -hanke selkiyttää sopeutumisen edellyttämiä osaamis- ja koulutustarpeita luonnonvara-aloilla. Hankkeen tavoitteena on tuottaa arvio keskeisistä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävistä osaamistarpeista sekä ehdotus sopeutumisosaamisen sisällyttämiseksi osaksi olemassa olevien neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden toimintaa.

Kasvituholaisten tunnistamis- ja torjuntakoulutusta peltoympäristössä. Kuva: Jaana Sorvali

OSASOPU tukee sopeutumisosaamisen kehittämistä

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnittelussa tapahtuu tällä hetkellä paljon. Uuden kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman (KISS2030) valmistelu on käynnissä, ja se tulee voimaan vuoden 2023 alusta. Luonnonvara-alojen osaamistarpeita kokoava arvio tukee KISS2030-valmistelua sekä nykyisen sopeutumissuunnitelman toimeenpanoa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan sopeutumisen toimintaohjelma on myös paraikaa valmistelussa. OSASOPU-hanke myötävaikuttaa sen osaamisen ja neuvonnan kehittämisen tavoitteen toteutumiseen. Lisäksi sopeutumispolitiikan kansallinen arviointihanke KOKOSOPU on nostanut esille osaamisen vahvistamisen tarpeen eri toimialoilla. Hankkeen juuri ilmestynyttä raporttia on työstetty rinta rinnan OSASOPU-hankkeen kanssa.

Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuudessa on mukana useita sopeutumista ja riskienhallintaa edistäviä hankkeita. OSASOPU-hanke tarkastelee niitä erityisesti sopeutumisosaamisen näkökulmasta ja linkittää niissä syntyvää tietoa käytännön toimijoiden käyttöön.

OSASOPU-hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö ja sen toteutuksesta vastaa Luonnonvarakeskus. Hankkeen tavoitteena on tuottaa arvio keskeisistä ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävistä luonnonvara-alojen osaamistarpeista sekä ehdotus tarpeisiin vastaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.