Luken EU-politiikkatuen ajankohtaisia teemoja – kiertotalous, kierrätyslannoitteet ja bioenergia

Euroopan talouden ja turvallisuuden epävakaa tilanne vaikuttaa myös tutkimuksen näkymiin ja tulevaisuuden painotuksiin. COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet radikaalisti huoltovarmuuden merkitystä sekä energian ja ruuan tuotannossa että koko eurooppalaisten yhteiskuntien toimivuudelle. Samaan aikaan korostuu Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja sitä tukevan Kiertotalouden toimintasuunnitelman tavoitteiden tärkeys ja niiden toimeenpanon odotetaan vauhdittuvan.  

Euroopan Komissio julkaisi toukokuussa REPowerEU-suunnitelman vastauksena energiakriisin haasteisiin. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä, joilla voidaan nopeasti vähentää EU:n tuontiriippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista, edistää vihreää siirtymää ja samalla parantaa EU:n energiajärjestelmän häiriönsietokykyä.

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa maaliskuussa 2022 todettiin, että elintarviketurvan varmistamiseksi EU:ssa ja sen ulkopuolella tarvitaan kiireellinen toimintasuunnitelma. Yhdeksi keskeiseksi kysymykseksi EU:n elintarviketurvassa on noussut EU:n vahva riippuvaisuus Venäjältä tuoduista lannoitteista. Lisäksi lannoitteiden valmistus EU:ssa on ollut hyvin riippuvaista maakaasun saatavuudesta ja hinnasta. Laajempi siirtyminen orgaanisiin kierrätyslannoitevalmisteisiin on noussut yhdeksi ratkaisuksi lannoitteiden saatavuuden ongelmiin.

Luken tutkimusjohto vieraili Brysselissä syyskuun lopulla teemana ’Kiertotalous tarjoaa lisäarvoa tuottavia työkaluja kestävään alkutuotantoon sekä huoltovarmuuteen’.

Vierailulla tavattiin virkamiehiä Komission Tutkimus ja innovointi, Energia, Maatalouden ja maaseudun kehittäminen ja Ilmastotoimet-pääosastoista. Delegaatio kävi keskusteluja myös useiden suomalaisten Euroopan Parlamentin jäsenien ja keskeisten Brysselissä toimivien organisaatioiden edustajien kanssa.

Keskustelujen keskeisimmät nostot koskivat kiertotalouden kehitysmahdollisuuksia, bioenergian hyödyntämispotentiaalia energiantuotantovalikoimassa sekä kierrätyslannoitteiden potentiaalia lannoitetuotannon murroksessa.

Luken käynnissä olevien tutkimusten mukaan kierrätyslannoitteiden avulla voidaan vähentää riippuvuutta väkilannoitetypestä, jonka energiaintensiivinen tuotanto pohjautuu maakaasun saatavuuteen. Luken koordinoimassa Lex4Bio-EU-projektissa kartoitetaan ravinnerikkaiden biomassojen alueelliset lähteet sekä lisätään tietämystä typpi- ja fosforilannoituksen tarpeesta ja niiden potentiaalisista riskeistä EU:ssa. Suomessa noin 90 prosenttia kasvien tarpeen mukaisesta fosforilannoituksesta voitaisiin tällä hetkellä kattaa erilaisilla biopohjaisilla lannoitteilla.

Kiertotalouden kehitysmahdollisuudet saivat aikaan keskustelua. Kaskadiprosessoinnin, logistiikan sekä keskitettyjen ja hajautettujen prosessointimallien kehityksen nähtiin edistävän biotalouden pää- ja sivuvirtojen lisäarvokäyttöä. Tämä edellyttää mm. alueellisia pilotointeja ja demonstrointia sekä niihin kohdistuvaa TKI-tukea ja investointeja mahdollistavaa rahoitusta. Erityisesti metsäteollisuuden biomassoja, kuten ligniiniä ja hemiselluloosaa, tulisi hyödyntää nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Matkan pääanteina kirkastimme kuvaamme vaikuttamisen kanavista komissiossa ja parlamentissa sekä vuorovaikutustavoista, jotka parhaiten palvelevat sekä tutkimusta että päätöksentekoa. Vierailu alleviivasi suoran vuorovaikutuksen tärkeyttä: päätöksenteon soisi perustua viimeisimpään tutkittuun tietoon. Suorat keskustelut virkamiesten, parlamentin jäsenten ja muiden Brysselin sidosryhmien (kuten Energiateollisuus, Kuntaliitto, MTK, EK) kanssa syvensivät olemassa olevia yhteyksiä ja avasivat myös uusia väyliä tutkitulla tiedolla vaikuttamiseen.

Tutkitulle tiedolle on selvä kysyntä. Päättäjät toivoivat tutkimussektorilta selkeitä viestejä asioihin, joita EU-päätösten valmistelussa on tärkeää huomioida. Esimerkkinä näistä luonnonvarojen käytön kokonaiskestävyyden kysymykset, regulaatiokysymykset, investointipolitiikka ja alueelliset näkökulmat.

Suomen ja Ruotsin jäsenyys laajentaa Natoa geopoliittisesti arktisella- ja Itämeren alueella. Nato-jäsenyys voi tuoda mukanaan uusia teemoja myös luonnonvarasektorille, sillä ruoka- ja energiaturvassa on myös vahva puolustuspoliittinen ulottuvuus. Tulevaisuudessa huoltovarmuus- ja puolustuspoliittiset asiat koskettavatkin yhä enemmän myös Lukessa tehtävää tutkimusta.  Monet aiheet eivät ole enää pelkästään luonnonvarasektorin kysymyksiä, ja näin Luken pohjoisen arktisen ulottuvuuden osaaminen ja kumppanuusverkostojen merkitys voi kasvaa uusien teemojen myötä merkittävästikin.