Susien DNA-näytteitä kertyi talven aikana yli 1 000 kappaletta
Susien DNA-näytteiden keräyskausi talven 2021–2022 osalta on päättynyt. Näytteitä kertyi vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta niiden maantieteellinen kattavuus puolestaan parani. Tarkat DNA-yksilöintitulokset julkaistaan kanta-arvion julkaisun yhteydessä kesäkuussa.
Suurin osa näytteistä vapaaehtoisilta kerääjiltä
Susien DNA-näytteiden keräykseen osallistuvat vapaaehtoiset kerääjät ja keräysvastaavat sekä Suomen riistakeskuksen ja Luken ammattilaiset. Näytteitä kerättiin marraskuun alusta helmikuun loppuun. Joitain täydentäviä näytteitä otettiin vastaan vielä maaliskuun puolella erityisesti alueilta, joilta niitä vielä kaivattiin. Maaliskuun loppuun mennessä näytteitä oli kertynyt yhteensä 1 032, mutta määrä saattaa vielä tarkentua laboratorioanalyysien jälkeen.
Kaikista näytteistä vapaaehtoiset kerääjät keräsivät menneellä kaudella 70 % ja näytteitä toimitti noin 180 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten kerääjien toimittamien näytteiden osuus oli nyt selkeästi edellistä kautta suurempi. Kiitos kaikille vapaaehtoisille arvokkaasta työstä!
| Riistakeskusalue | Näytteitä kpl |
| Etelä-Häme | 8 |
| Etelä-Savo | - |
| Kaakkois-Suomi | 10 |
| Kainuu | 93 |
| Keski-Suomi | 13 |
| Lappi | - |
| Oulu | 130 |
| Pohjanmaa | 95 |
| Pohjois-Häme | 11 |
| Pohjois-Karjala | 267 |
| Pohjois-Savo | 25 |
| Rannikko-Pohjanmaa | 41 |
| Satakunta | 84 |
| Uusimaa | 47 |
| Varsinais-Suomi | 208 |
| Yhteensä | 1032 |
Näytemäärä ei kerro suoraan susikannan koosta
Arvio susikannan koosta ei ole suoraan yhteydessä kerättyjen DNA-näytteiden määrään. Näytteiden määrä vaikuttaa kuitenkin kanta-arvion tarkkuuteen eli siihen, kuinka varmoja voidaan olla kannan todellisesta koosta.
− Näytteiden maantieteellinen kattavuus oli menneellä keräyskaudella hyvä, toteaa erikoistutkija Mia Valtonen.
− Talvella 2020–2021 joiltakin alueilta kerättiin todella paljon näytteitä, joiltakin vähemmän. Tänä vuonna näytekertymät ovat jakautuneet tasaisemmin, mikä on hyvä asia myös kannanarvioinnin kannalta, Valtonen jatkaa.
DNA-tulokset julkaistaan kanta-arvion yhteydessä
Kerätyt suden DNA-näytteet analysoidaan ensin Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa uudella menetelmällä. Jokaisesta tunnistetusta sudesta lähetetään lisäksi näytteet analysoitavaksi Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskukseen.
Luonnonvarakeskuksen tutkijat saavat DNA-tulokset käsiinsä arviolta toukokuun puolivälissä. Sitten DNA-tiedot yhdistetään muihin tietoaineistoihin, kuten susien pari- ja laumahavaintoihin, ja sukulaisuusanalyysien perusteella tunnistetaan perhelaumat. Näin muodostuu kokonaiskuva susikannasta. Kaikki DNA-yksilöintitulokset julkaistaan Riistahavainnot.fi-palvelussa kesäkuussa kanta-arvion julkaisun yhteydessä.
DNA-seurantaa kehitetään SusiLIFE-hankkeessa, jota toteuttavat Luken lisäksi Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri.
DNA-keräyksestä pähkinänkuoressa
- Suden DNA-näytteitä kerätään pääsääntöisesti 1.11.–28.2.
- Luke ja Suomen riistakeskus ovat keränneet DNA-näytteitä vuodesta 2014.
- Talvella 2020–2021 näytteitä saatiin 1 499 kappaletta. Tänä talvena näytteitä on kertynyt yli 1 000 kappaletta.
- Näytteitä analysoidaan sekä Luonnonvarakeskuksen laboratoriossa että Turun yliopiston evoluutiobiologian sovelluskeskuksessa.
Susilife.fi
SusiLIFE-hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hanke on täysin vastuussa tuottamastaan sisällöstä. Euroopan komissio tai CINEA eivät ole vastuussa aineistosta tai aineiston sisältämien tietojen käytöstä.
