Siirry pääsisältöön

Metsärahastojen ja sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta – veropohjan aukkoihin tulee puuttua

Uutinen
|
12.1.2023

Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistus on lisääntynyt Suomessa nopeasti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuonna 2021 rahastot ostivat ensimmäistä kertaa enemmän metsiä kuin yksityishenkilöt. Kansainvälisten sijoittajien Suomesta saamat metsätulot voivat tietyissä tilanteissa jäädä kokonaan verottamatta.  

Luonnonvarakeskus (Luke), Tampereen yliopisto, Finnwatch ja Pellervon Taloustutkimus PTT selvittivät metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien metsänomistusta, oikeudellisia rakenteita, verotusasemaa ja toimintaa Suomessa. Tutkimus on ensimmäinen kattava analyysi siitä, miten metsärahastot ovat laajentaneet metsänomistuksiaan Suomessa ja millaisten oikeudellisten rakenteiden kautta ne toimivat. Lisäksi selvitettiin, miltä osin metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien toimintatavat ja verotusasema poikkeavat tavallisista yksityismetsänomistajista ja muista alan perinteisistä toimijoista. 

Rahastot omistavat jo yli puoli miljoonaa hehtaaria metsää  

Tutkimuksen tulosten mukaan Suomessa toimii ainakin parikymmentä erilaista metsärahastoa ja ulkomaista sijoittajatahoa. ”Metsärahastojen ja ulkomaisten sijoittajien omistaman metsän pinta-ala on yhteensä lähes 600 000 hehtaaria ja arvo yli kaksi miljardia euroa. Lähes puolet tästä on ulkomaisten toimijoiden hallussa. Luvut ovat kaksinkertaisia aikaisempaan käsitykseen verrattuna”, kertoo Luken erikoistutkija Esa-Jussi Viitala

Muutos on ollut hyvin nopea. Vielä 15 vuotta sitten rahastot ja ulkomaiset sijoitusyhtiöt eivät omistaneet Suomessa käytännössä yhtään metsää. Nopeasti lisääntynyt kysyntä on nostanut metsäkiinteistöjen hinnat kaikkien aikojen korkeimmiksi. 

Kansainvälisten sijoittajien metsätulot voivat jäädä Suomessa kokonaan verottamatta 

Tutkimuksessa esitetään kattava vertailu erilaisten metsänomistusmuotojen tuloverokohtelusta. ”Vertailu osoittaa, että puhtaasti kotimaisissa tilanteissa rahaston kautta sijoittaminen ei yleensä synnytä verotuksellista etua. Veroedut liittyvät lähinnä luonnollisen henkilön suoraan metsäomistukseen. Kansainvälisissä tilanteissa osa erikoissijoitusrahastojen ja muiden sijoitusrakenteiden kautta Suomesta saaduista metsätuloista voi sen sijaan jäädä Suomessa verottamatta”, kertoo Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Pekka Nykänen.  

Näin on erityisesti silloin, kun metsärahasto on Suomessa verovapaa ja rahastolla on ulkomaisia osuudenomistajia, jotka eivät ole Suomessa velvollisia maksamaan veroa rahaston kautta saamastaan tulosta joko Suomen oman lainsäädännön tai Suomen muiden valtioiden kanssa tekemien verosopimusten vuoksi. Lisäksi Suomessa veronalaista metsätuloa on jossain määrin mahdollista siirtää konsernien sisällä ulkomaille vähennyskelpoisina korkomenoina. 

Selvitykseen sisältyvät tapaustutkimukset osoittavat, että erilaiset konsernin sisäiset lainajärjestelyt ovat kansainvälisissä sijoitusrakenteissa yleisiä. ”Lainajärjestelyjen avulla metsäomaisuudesta saatuja tuottoja siirretään ulkomaille suomalaisyhtiön verotusta pienentävinä korkoina. Sen seurauksena metsätulot jäävät joissain tapauksissa Suomessa kokonaan verottamatta”, kertoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.  

Metsäomaisuuteen Suomessa sijoittavien erikoissijoitusrahastojen ulkomaiset osuudenomistajat eivät ole tällä hetkellä velvollisia maksamaan Suomessa veroa rahasto-osuuksista saamistaan luovutusvoitoista. Näiden voittojen veronalaisuutta laajentava lakimuutos on kuitenkin paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Tosin monet Suomen tekemät verosopimukset estävät jatkossakin näiden voittojen verotuksen Suomessa. 

Jos ulkomaiset sijoittajat eivät maksa Suomeen tekemistään metsäsijoituksista veroa Suomessa, eivätkä omassa asuinvaltiossaan, voi metsärahastojen kilpailuasema muodostua muihin metsää ostaviin tahoihin nähden vahvemmaksi. 

Tutkijat esittävät useita toimenpiteitä veropohjan aukkojen paikkaamiseksi 

Luken, Tampereen yliopiston, Finnwatchin ja PTT:n laajan raportin johtopäätöksissä esitetään useita politiikkasuosituksia. Niissä tuodaan esiin lainsäädännöllistä keinovalikoimaa ja toimenpiteitä, joiden avulla Suomen verotusvaltaa voidaan vahvistaa ja puuttua havaittuihin veropohjan aukkoihin. 

Metsärahastot ja ylipäänsä kansainväliset ulottuvuudet on syytä ottaa aiempaa laajemmin huomioon arvioitaessa metsätulojen verottamista koskevan verolainsäädännön kehittämistarpeita.  

Lisäksi raportissa esitetään keinoja, joilla metsärahastoihin sijoittavien piensijoittajien suojaa voidaan parantaa. 

Tutkimuksen tilasi ja rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. 

 

Lisätietoja 

Esa-Jussi Viitala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, p. 029 532 5513 esa-jussi.viitala@luke.fi 

Pekka Nykänen, vero-oikeuden professori, Tampereen yliopisto, p. 050 3186014 pekka.nykanen@tuni.fi 

Saara Hietanen, veroasiantuntija, Finnwatch ry, p. 044 240 8500 saara.hietanen@finnwatch.org 

Satu Rantala,  neuvotteleva virkamies, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2045, satu.rantala@gov.fi