Siirry pääsisältöön

Kasvihuonekaasuinventaario 2021: Maataloussektorin ja maankäyttösektorin nettopäästöihin ei merkittäviä muutoksia verrattuna joulukuussa 2022 julkaistuihin ennakkotietoihin

Seurantajulkistus 15.3.2023

Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja julkaistaan kolmivaiheisesti: pikaennakkotiedot toukokuussa, ennakkotiedot joulukuussa ja lopulliset tulokset maaliskuussa. Joulukuun 2022 ennakkotietojen jälkeen inventaarion lähtöaineistot ovat tarkentuneet ja tuloksia on tarkastettu. Nyt julkaistujen lopullisten tulosten mukaan maataloussektorin ja maankäyttösektorin (LULUCF) nettopäästöt ovat hieman pienemmät kuin joulukuun ennakkotiedoissa.

Maankäyttösektori (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) oli vuonna 2021 ensimmäistä kertaa päästölähde: lopullisten tulosten mukaan maankäyttösektorin nettopäästö oli 0,49 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Päästö oli 0,40 milj. t CO2-ekv. pienempi kuin joulukuussa annetuissa ennakkotiedoissa. Vuonna 2020 maankäyttösektori oli vielä -9,11 Mt CO2-ekv. suuruinen nielu.

Metsämaan nettonielu vuonna 2021 (-8,32 milj. t CO2-ekv.) oli pienempi kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 1990 alkavalla jaksolla (kuva 2). Nielun pienenemistä selittävät runsaat hakkuut, puuston kasvun aleneminen ja metsämaan ojitettujen turvemaiden päästöjen kasvu. Metsät säilyivät kuitenkin edelleen nettonieluna.

Vuonna 2021 maankäyttösektorilla puutuotteiden nielu (-3,65 milj. t CO2-ekv.) kasvoi, kun tuotantomäärät kasvoivat. Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä, suurimpana niistä viljelysmaa (8,52 milj. t CO2-ekv.). Kosteikkojen (mukaan lukien turvetuotantoalueet) päästöt olivat 2,24, ruohikkoalueiden 0,70 ja rakennetuksi maaksi muutetun maan 0,99 milj. t CO2-ekv.

Maankäyttösektorille tehdyt muutokset joulukuun julkistuksen jälkeen:

  • Puutuotteiden tuotanto-, tuonti- ja vientitiedot päivitetty vuodelle 2021, päivitetty myös takautuvasti aiemmille vuosille tehdyt korjaukset lähtöaineistoihin (0,51 Mt CO2-ekv. nettonielua kasvattava vaikutus vuodelle 2021).
  • Kulotuspinta-ala päivitetty vuodelle 2021 (päästö aleni 0,001 Mt CO2-ekv. vuodelle 2021)
  • Metsämaan ojitettujen turvemaiden CO2-taseen koko aikasarja päivitetty hakkuutähteiden hajotuksen osalta (päästöjä lisäävä vaikutus 0,10 Mt CO2-ekv. vuodelle 2021)
  • Viljelysmaan kivennäismaiden hiilivarastonmuutoksen laskennan lähtötietoja päivitetty vuodelle 2021, ks. tarkemmin maataloussektori (päästöä lisäävä vaikutus 0,01 Mt CO2-ekv. vuodelle 2021)

Maataloussektorin päästöt lähes ennallaan

Vuonna 2021 maataloussektorin päästöt olivat 6,3 milj. t CO2-ekv. Maataloussektorin päästöt vähenivät vuodesta 2020 kahdella prosentilla. Joulukuussa 2022 julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna maataloussektorin päästöt ovat 0,04 milj. t CO2-ekv. pienemmät. Nautojen metaanipäästöjen laskennan korjauksella oli suurin vaikutus, se vähensi vuoden 2021 päästöjä 0,03 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla.

Maataloussektorille tehdyt muutokset joulukuun julkistuksen jälkeen:

  • Nautojen metaanipäästöjen laskennan korjaus
  • Maatalousmaan pinta-alojen päivitys
  • Turkiseläinten ja siipikarjan määrien päivitys
  • Lampaiden typeneritys- ja metaanipäästöjen päivitys koko aikasarjalle
  • Urean metsätalouskäytön lähtötiedot vuosille 2018 ja 2021
  • Muuttunut tietolähde: painoluokittaiset sikamäärät Eurostatin tilastosta vuodelle 2021

Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina koko 2000-luvun. Päästöjen vähentyminen vuodesta 2020 oli seurausta huonosta sadosta, minkä seurauksena peltoon jääneiden kasvitähteiden määrä ja niistä peräisin olevat dityppioksidipäästöt vähenivät. Päästöjä alensi myös märehtijöiden kuten nautojen, lampaiden ja porojen määrien vähentyminen. Yleisesti ottaen satotasojen vaihtelu on pääasiallinen syy vuosien väliseen vaihteluun maataloussektorin päästöissä. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä ja -poistumia sisältyy myös LULUCF- ja energiasektorille.

Tilastokeskus toimittaa nyt julkaistut tulokset EU:lle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Tulokset käyvät läpi EU:n tarkastukset kesään mennessä. Toukokuussa 2023 annetaan seuraava pikaennakko, jossa on ensimmäisen kerran mukana arvio vuoden 2022 nieluista ja päästöistä. Tarkennetut ennakkotiedot julkaistaan joulukuussa 2023 ja lopulliset vuotta 2022 koskevat tulokset keväällä 2024.

Kuvateksti:
Puustoon sitoutunut CO2 kuvaa puustobiomassan kasvun tasoa. 2010-luvulla puustoon on vuosittain sitoutunut hieman enemmän hiiltä kuin 2000-luvun alussa. Merkittävin metsien nettonielun vaihtelua selittävä tekijä on puustosta poistunut biomassa (puustosta vapautunut CO2), joka pääasiassa on elävästä puustosta hakkuissa poistettua biomassaa. Hakkuissa poistuneen biomassan määrä kasvoi 2010-luvulla trendinomaisesti ja vuosikymmenen puolivälistä lähtien hakkuupoistuma on ollut selvästi suurempi kuin 2000-luvun alussa.

Kivennäismaiden ja turvemaiden maaperän tulos koostuu niin hiiltä sitovista kuin hiiltä vapauttavista prosesseista. Maaperän orgaanisen aineksen hiilivarastojen muutoksen lisäksi luvut sisältävät kuolleen puun ja karikkeen hiilivarastojen muutoksen. Kivennäismaiden nielu on alentunut 2000-luvulla ja turvemaiden CO2-päästö on kasvanut. Molemmat ovat seurausta orgaanisen aineksen hajotusta kiihdyttäneistä säätekijöiden muutoksista.