Siirry pääsisältöön

Maa- ja metsätalouden tukijärjestelmiin tarvitaan vahvoja kannustimia ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Uutinen
|
8.11.2022

Suomi ei tule olemaan hiilineutraali vuonna 2035 ilman maa- ja metsätalouden vaikuttavia ilmastotoimia ja toimintatapojen muutoksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan tukijärjestelmiä on uudistettava niin, että ilmastotavoitteet ovat nykyistä suuremmalla painoarvolla mukana ohjauksessa. Tarvitaan selvästi enemmän kannustimia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilivarastojen lisäämiseen.

Kuva: Erkki Oksanen

Tuore selvitys osoittaa, että maa- ja metsätalouden ohjausta voidaan uudistaa, vaikka sitä rajoittaa olemassa olevan ohjauksen kokonaisuus ja lainsäädäntöpohja. Erityisesti suositellaan kokeilemaan ja hyödyntämään rohkeasti tulosperusteisia kannustinjärjestelmiä. Myös ilmastotavoitteiden painoarvon nostaminen kustannusperusteisissa ohjauksissa ja tukien minimiehdoissa voi tuoda ilmastohyötyjä.

Tulosperusteinen kannustinpalkkio perustuu varsinaiseen tavoitteeseen, kuten päästövähennykseen ja sen yhteiskunnallisesti arvotettuun hintaan. Sen sijaan kustannusperusteinen tuki perustuu etukäteen valittuihin toimenpiteisiin ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.

Tulosperusteisten tukien mahdollisuuksia on Suomessa hyödynnetty liian vähän. Niitä ei ole kehitetty ja viety käytäntöön siinä määrin kuin nykyisen tukipolitiikan reunaehdot antaisivat myöten. Tällä hetkellä käytössä olevien kustannusperusteisten kannustimien avulla korvataan maanomistajien ja viljelijöiden toimenpiteiden kustannuksia, mutta itse ilmastohyödyn saavuttaminen ja sen kustannustehokkuus jäävät huomiotta.

Jotta kannustimia päästövähennyksiin ja hiilivarastojen kasvattamiseen voidaan lisätä, tarvitaan tukijärjestelmien ja niihin liittyvän lainsäädännön kehitys- ja uudistustyötä sekä Suomessa että EU-tasolla.

Maatalouden tukijärjestelmiä hyödynnettävä rohkeammin päästövähennyksien saavuttamiseksi

Jos maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen 29 prosentin vähennystavoite halutaan saavuttaa vuoteen 2035 mennessä, on lisättävä päästövähennyskannustimia merkittävästi erityisesti turvemailla ja osin myös kivennäismailla.

– Tulosperusteiset tuet voivat tehdä turvemaiden päästöjä vähentävät toimet kannattaviksi etenkin heikkosatoisilla turvepelloilla. Tämä ei olisi ristiriidassa ruokaturvan kanssa. Tulosperusteisuus vaatii kuitenkin muutosta ajattelutavassa, sanoo Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen.

Lehtonen painottaa, että viljelijöiden täytyy ansaita välittömiä kustannuksia suurempia tuottoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä ja saada siten katetta tehdyille investoinneille. Niitä tarvitaan esimerkiksi veden pinnan nostamiseksi ja päästövähennysten aikaansaamiseksi turvemailla. Samoin kivennäismaiden muuttaminen hiilen lähteestä hiilen nieluksi sopivien keinojen avulla vaatii lisäkannustimia, joita ei markkinoilta nykyään saada.

Tulosperusteisuus ja viljelijöiden lisäansiomahdollisuudet tulisivat tietyt minimiehdot ylittävistä toimista.
– Maatilan voitaisiin todeta täyttävän riittävän laajasti joko päästövähennystoimien toteuttamisen minimiehdot tai lisäehdot tulosperusteisille tuille, ilman että tarvitsee erikseen mitata kaikkien peltolohkojen hiilipitoisuuden kehitystä, Lehtonen ehdottaa.

Maailman kauppajärjestön määrittelemät pelisäännöt antavat mahdollisuuden tulosperusteisille maataloustuille, kunhan ne eivät johda tuotannon lisääntymiseen ja vääristymiin maataloustuotteiden kansainvälisessä kaupassa. Näitä mahdollisuuksia on kuitenkin käytetty hyvin vähän ja varovasti EU:ssa ja Suomessa.

Myös metsätalouden tukijärjestelmä tarvitsee uusia avauksia

Metsätaloudessa tehokas ohjaus ilmasto- ja muiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi edellyttää muutoksia nykyiseen tukijärjestelmään, joka edistää pääasiassa puuntuotantoa.

Esimerkiksi nykyinen taimikon ja nuoren metsän hoidon tuki suosii avohakkuisiin perustuvaa metsänkasvatustapaa, eikä kannusta tarpeeksi lehtisekapuuston jättämiseen rehevillä mailla.

– Riittävä lehtipuusto toimii lämpenevän ilmaston oloissa riskinhallinnan keinona varsinkin kuusikoissa. Lisäksi se edistää luonnon monimuotoisuutta. Lehtipuuston osuuden lisääminen on ollut metsänhoidon keskeinen tavoite jo yli 30 vuotta, mutta tulokset ovat jääneet osin vaatimattomiksi, sanoo erikoistutkija Esa-Jussi Viitala Lukesta.

Ojitettuja suometsiä on Suomessa viisi miljoonaa hehtaaria, eniten Euroopassa.
– Ilmastovaikutusten kannalta on erittäin tärkeää, miten metsätalouden tuet ohjaavat ojitettujen suometsien käsittelyä ja käyttöä. Kannustimia tarvitaan jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen siirtymiseen rehevillä turvemailla, koska sillä on nykytiedon perusteella saavutettavissa merkittäviä ilmasto- ja vesistöhyötyjä, pohtii Viitala.

Vastaava kannustinten puute koskee yksityismetsien luonnonhoitoa, kuten lehtojen, lähteiden ja muiden arvokkaiden elinympäristöjen hoitoa. Metsänomistaja ei hyödy niistä taloudellisesti, vaikka toimenpiteet tuottavat yhteiskunnalle selkeitä hyötyjä.

Viitalan mukaan metsätalouden tukijärjestelmää voisi kehittää huomattavasti nykyistä monipuolisemmaksi ottamalla käyttöön uudentyyppisiä tulosperusteisia tukia ja kannustinpalkkioita markkinattomien ilmasto- ja ympäristöhyötyjen tuottamiseksi.

Tulosperusteisuus antaisi mahdollisuuden kohdentaa toimia sinne, missä ne ovat kustannustehokkaimpia. Euroopan komission tuore luonnos metsätalouden valtiontukien suuntaviivoiksi rahoituskaudelle 2023‒2029 avaa ensimmäistä kertaa tällaisia tukimahdollisuuksia. Suomen metsäluonnon, metsätalouden ja metsäteollisuuden edun mukaista olisi tarttua näihin, katsoo Viitala.

Lehtonen, H., Assmuth, A., Koikkalainen, K., Miettinen, A., Mutanen, A., Mäkipää, R., Nieminen, M., Rämö, J., Wall, A., Wejberg, H. & Viitala, E.-J. 2022. Tehokkaat ohjauskeinot maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusten edistämiseksi. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2022. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 83 s.

Tehokkaat ohjauskeinot maa- ja metsätalouden ilmastovaikutusten edistämiseksi -selvitys on jatkoa huhtikuussa 2022 julkaistulle selvitykselle Maa- ja metsätalouden tuilla on ristiriitaisia ilmastovaikutuksia: tukijärjestelmiä tulisi kehittää ja uudistaa ohjausvaikutusten tehostamiseksi.