Poliisin ja erätarkastajan partio Itä-Suomessa

Eräpartio työskenteli Itä-Suomessa vuoden 2024 loppuun saakka. Poliisista ja erätarkastajasta koostunut partio tuki paikallisia suurpetoihin liittyvissä ongelmatilanteissa ja teki erävalvontaa näkyväksi. 

Susi lisääntyy tehokkaasti, mutta silti susikanta kasvaa hitaasti. Kannan hidasta kasvua eivät selitä pelkästään luonnolliset kuolemat, liikenneonnettomuudet tai laillinen metsästys. Tutkimuksen mukaan yksi syy susikannan hitaaseen kasvuun on laiton tappaminen. Rikoksesta epäillyt jäävät harvoin kiinni. (Pohja-Mykrä & Kurki, 2013)

Yksi syy susien laittomaan tappamiseen on luultavasti turhautuminen viranomaisten kykyyn hoitaa susien ja muiden suurpetojen aiheuttamia konflikteja. Poliisille kuuluu esimerkiksi vaaraa aiheuttavan suurpedon karkottaminen tai lopettaminen. Riistakeskus puolestaan puuttuu toistuvia vahinkoja aiheuttaviin yksilöihin myöntämällä karkotus- ja/tai poikkeuslupia.

Tavoite: 

Estää ennalta, paljastaa ja torjua metsästysrikollisuutta, erityisesti suurpetoihin liittyvää laitonta pyyntiä, sekä neuvoa ja tukea kansalaisia suurpetoihin liittyvien ongelmatilanteiden vähentämisessä tai poistamisessa.

Toimenpiteet:

• Poliisin ja erätarkastajan partio neuvoi ja tuki kansalaisia, kotieläintilallisia, maanomistajia ja luonnossa liikkujia suurpetoihin liittyvien ongelmatilanteisen ratkaisemiseksi ja vähentämiseksi.
• Partio suoritti monipuolista yleisvalvontaa harvaan asutulla alueella ja kohdennettua viranomaisvalvontaa esimerkiksi siellä, missä on aiemmin esiintynyt suurpetojen laitonta tappamista.

Paikalliset asukkaat saivat apua muun muassa suurpetojen pihavierailuihin

Partio ohjasi ja neuvoi kansalaisia suurpetoihin liittyvissä haasteissa ja tarkasti esimerkiksi kohteita, joissa karhu oli tehnyt tuhoa mehiläistarhassa. Lumiseen aikaan partio selvitti esimerkiksi susien pihavierailujen syitä ja selvitti, miten tilannetta ratkotaan. Joskus kyse oli ravintohoukuttimien (esimerkiksi jätteiden tai kotieläinten jälkeisten) poistamisesta pihan läheisyydestä, joskus partion poliisi valvoi suurriistavirka-apuna (SRVA) suoritettavaa karkotusta tai lopettamista. Saadun palautteen perusteella kansalaiset olivat tyytyväisiä partion apuun.

Lisääntynyt valvonta kasvatti metsästysrikosten kiinnijäämisriskiä

Partion yleisvalvonnan painopiste oli metsästyksen luvallisuuden, ampuma-aseiden hallussapidon ja luvallisen metsästyksen yhteydessä käytettävien metsästystapojen valvonnassa. Lisäksi partio valvoi aseiden asianmukaista kuljettamista ajoneuvoissa.

Kohdennettua valvontaa tehtiin suunnitellusti ja tietoon perustuen alueilla, joilla tiedettiin liikkuvan susia ja joilla oli aiemmin havaittu metsästysrikoksia. Partiolle perustettiin vihjepuhelin, jonka kautta partio sai runsaasti yhteydenottoja susiin kohdistuvasta häirinnästä tai laittomasta tappamisesta. Valvonnan avulla lisättiin kiinnijäämisen todennäköisyyttä ja estettiin ennalta rikoksia. Hankkeen aikana syntyi ainakin kaksi uutta susireviiriä alueille, joissa partio suoritti merkittävässä määrin valvontaa.

Partio puuttui luvattomiin haaskoihin

Yleisvalvonnan yhteydessä partio valvoi tiedossa olevia luvallisia ja luvattomia haaskapaikkoja, joissa suurpetoja ja muita luonnonvaraisia eläimiä ruokittiin. Etenkin luvattoman haaskaruokinnan huomattiin houkuttelevan suurpetoja asutuksen lähelle, mistä puolestaan syntyi ongelmia. Hankkeen edetessä havaittiin, että valvontatoiminta vähensi luvattomien haaskojen määrää erityisesti Pohjois-Karjalan alueella.

Erävalvonnan viranomaisten yhteistyö kehittyi

Valvontaviranomaisten, eli poliisin, Metsähallituksen, Rajavartiolaitoksen ja Tullin, yhteistyö tehostaa erävalvontaa. Viranomaisten välistä yhteistoimintaa kehitettiin suurpetoihin liittyvän metsästysrikollisuuden paljastamisessa ja torjunnassa.

Hankkeessa myös kehitettiin viranomaisten osaamista. Metsästysrikosten selvittämiseen liittyvä asiantuntemus oli heikentynyt poliisilaitoksissa. Jos poliisin rikostutkijalla ei ole koulutuksen, kokemuksen tai harrastuneisuuden kautta yhteyttä metsästyslain ja -asetuksen säännöksiin, hän voi kokea vaikeaksi arvioida esimerkiksi sitä, ylittääkö jokin tapahtuma kynnyksen epäillä metsästysrikosta. Poliisin tutkinnalliset haasteet ovat vaikuttaneet siihen, että osa kansalaisista kokee metsästysrikosten tutkinnan olevan passiivista. 

Hankkeessa kehitettiinkin valtakunnallinen täydennyskoulutus eläinsuojelu- ja metsästysrikosten tutkinnoista. Koulutukseen osallistui vuosien 2023–2024 aikana noin 80 henkeä poliisista, rajavartiolaitoksesta ja Tullista sekä lisäksi syyttäjiä, käräjätuomareita ja valvontaeläinlääkäreitä. Itä-Suomen poliisilaitos vahvisti rikostutkintaansa eläinsuojelu- ja metsästysrikoksiin painottuvilla rekrytoinneilla.