SusiLIFE-partion ensimmäinen vuosi

Hankkeen ensimmäinen kokonainen vuosi on takana. Vuosi on ollut kaikkiaan hyvin opettavainen. Partion työskentely- ja toimintamallit ovat vuoden aikana kehittyneet ja jalostuneet tukemaan hankkeeseen liittyvien tehtävien hoitoa. Valvonnan painopiste on ollut Pohjois-Karjalan alueella, mutta työaikaa on kohdistettu myös Pohjois-Savon alueelle.

Partion keskeiset tehtävät hankkeessa ovat:

1. Monipuolinen yhteistyö ja vuorovaikutus eri sidosryhmien ja kansalaisten kanssa esim. antamalla ohjeita ja neuvoja ja tuottamalla matalan kynnyksen konsultaatiota erilaisten konfliktien pienentämiseksi, vähentämäksi ja poistamiseksi. Toimilla pyritään taklaamaan suden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kuten pelkoa, huolta, vihaa ja turhautumista viranomaistoimintaan
2. Suorittaa monipuolista yleisvalvontaa erityisesti harvaanasutuilla alueilla mukaan lukien tie- ja maastoliikenteenvalvonta (Harva-valvontaa)
3. Suorittaa kohdennettua viranomaisvalvontaa alueilla, joissa on esimerkiksi esiintynyt aiemmin laitonta suurpetoihin kohdistuvaa tappamista
4. Suurpetojen aiheuttamien konfliktien hoitaminen yhteistyössä alueen riistahallinnon eri toimijoiden kanssa (riistakeskukset, riistanhoitoyhdistykset, petoyhdyshenkilöt ja SRVA-toimijat)
5. Viestintä ja oikean tiedon välittäminen (sosiaalinen media ja erilaiset messut ja tapahtumat)

Yleisvalvonnan osalta, painopiste on ollut metsästyksen valvonnassa kohdistuen lähinnä metsästyksen luvallisuuteen, ampuma-aseiden hallussapitoon ja luvallisen metsästyksen yhteydessä käytettävien metsästystapojen kuten pienriistan tieltä metsästämiseen ja aseiden kuljettamiseen ajoneuvoissa. Metsästyksen valvonta loppusyksystä painottui luvallisen hirvenmetsästyksen valvontaan. Liikenteenvalvonnan painopiste on ollut rattijuopumusvalvonnassa, jonka yhteydessä on harvaan asutuilta alueilta tavattu muutamia rattijuoppoja.

Määrältään vähäinen metsästyksenvalvonta on aiemmin kohdentunut pääsääntöisesti muuhun kuin esimerkiksi laittomaan suurpetojen tappamiseen eikä se siten ole vastannut rikostorjunnan tarpeisiin. Kohdennettu valvonta tarkoittaa sitä, valvontaa kohdistetaan esimerkiksi alueille, joissa on aiemmin esiintynyt suurpetoihin kohdistuvasta laitonta toimintaa tai alueille, joista lainvalvontaviranomaiset ovat saaneet vihjeitä vakavasta metsästysrikollisuudesta. Kohdennetun valvonnan keinoin pyritään ennalta estämään ja paljastamaan suurpetojen laittomaan tappamiseen liittyvää piilorikollisuutta.

Merkittävä osa työajasta kohdistettiin alueille, joissa sudet ovat tehneet pihavierailuja asuttujen rakennusten piha-alueilla. Pihavierailujen yhteydessä on tehty maastotarkastuksia ja annettu asukkaille ohjeita ja neuvoja pihavierailujen estämiseksi kuten ohjeita petoaitojen hankkimiseksi.

Partio on Pohjois-Karjalan alueella osallistunut useiden sekä poliisin karkottamis- ja lopettamismääräysten että riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien (häirintä- ja lopetuspäätökset) toimeenpanoon ja valvontaan.

Valvontaa partio on suorittanut pääasiallisesti yksin, mutta myös suunnitelmallisesti alueen muiden lainvalvontaviranomaisten (Metsähallitus, Itä-Suomen poliisi ja rajavartiolaitos) kanssa.

Koronapandemian takia monitahoinen sidosryhmäyhteistyö on toistaiseksi kokonaan keskeytetty. Sidosryhmäyhteistyö käynnistyy uudelleen vasta sen jälkeen, kun pandemiaan liittyvät riskit merkittävästi pienenevät ja erilaiset kokoontumisrajoitukset poistuvat. Monipuolinen ja suunnitelmallinen sidosryhmäyhteistyö on yksi hankkeen kärkiteemoista, joten pandemia on siten merkittävästi heikentänyt partion toimintakykyä hoitaa tätä osa-aluetta.

Partion toimintaa seurataan erillisen seurantajärjestelmän kautta. Ohessa on muutamia seurantatietoja aikaväliltä 1.1.-31.12.2020:

• valvonnan yhteydessä tarkastetut ajoneuvot (351 kpl)
• valvonnan yhteydessä tarkastetut metsästys- ja aseluvat (243 kpl)

Seurantajärjestelmässä on lisäksi lukuisia muita seurantakohteita kuten esimerkiksi valvonnassa havaitut metsästys- ja liikennerikokset, osallistuminen havaintotietojen keräämiseen (DNA) ja viestintään. Epäillyistä rikoksista tiedotetaan siten kuin esitutkintalaki määrää. Tiedottamisesta vastaa niissä tilanteissa tutkinnanjohtaja tai hänen määräämänsä.

Ennen hankkeen käynnistymistä oli jo tiedossa, että hyvin suurella todennäköisyydellä hankkeeseen osallistuvat viranomaiset (Metsähallitus ja Itä-Suomen poliisi) joutuvat arvostelun kohteeksi erityisesti alueilta, jonne valvontaa kohdistetaan. Tämä tuli esille varsinkin loppuvuonna 2020 ja vuoden 2021 alussa. Partion jäsenten käyttäytymistä valvontatilanteissa ja toimivaltuuksien käyttöä on voimakkaasti arvosteltu erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös printtimediassa. Lisäksi partion toiminnasta ja sen johtamisesta on tehty kaksi kantelua ylimmille laillisuusvalvojille.

Palaute otetaan vakavasti, ja tietoon tulleet tapaukset selvitetään kuten viranomaisen kuuluukin.

SusiLIFE-partion kuten minkä tahansa muun partion toimintaa ohjaavat keskeiset lainsäädännöstä tulevat periaatteet, kuten perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, suhteellisuusperiaate, tarkoitussidonnaisuuden ja vähimmän haitan periaatteet. Jokaisella tehtävällä ja jokaisessa tilanteessa.

Partioon kuuluva poliisimies saa kevään 2021 aikana käyttöönsä niin kutsutun haalarikameran. Ennen käyttöönottoa poliisimies saa koulutuksen sen käyttöön ja siihen liittyvään lainsäädäntöön. Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan, haalarikameroiden yksi keskeisimmistä hyödyistä on poliisiin kohdistuneiden perättömien väitteiden kumoutuminen nopeasti ja tehokkaasti. Lisäksi tallenteita käytetään todisteena rikosten esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Muita keskeisiä hyötyjä ovat viranomaisten työturvallisuuden lisääntyminen. Haalarikamerat lisäävät myös viranomaistoiminnan läpinäkyvyyttä ja siten samalla parantaa kansalaisten luottamusta poliisiin. Paraikaa Metsähallituksessa on käynnissä selvitystyö erätarkastajien varustamiseksi haalarikameroilla. Perusteet ovat samat kuin poliisihallinnossa.

Yhteenvetona voidaan todeta, vaikka hanke on vasta alkumetreillä ja valvonta-alue on iso (6 miljoonaa hehtaaria ja 114 000 km tiestöä), partion käytettävyys suteen ja muihin suurpetoihin liittyvien monitahoisten tehtävien hoitamisessa on osoittanut tarpeellisuutensa. Päätoimisuudella ja kahden valvontaviranomaisen yhteistyöllä saadaan monipuolista vaikuttavuutta sekä ennalta estävyyttä luonnonvararikosten ennalta ehkäisyyn.

Kirjoittajat:

Juha Ahonen
ylitarkastaja
Metsähallitus

Harri-Pekka Pohjolainen
rikosylikomisario
Itä-Suomen poliisilaitos