Kilometrikaupalla petoaitaa, tuhansia kakkapusseja ja lukuisia tietopaketteja – SusiLIFE-hankkeen tuloksia numeroina

Kesä kolkuttelee. Talven aikana kerätyt DNA-näytteet ovat parhaillaan analysoitavana ja tuore suden kanta-arvio julkaistaan pian. Uusi kotieläinten laidunkausi on käynnistynyt. Hanke on jo ylittänyt puolivälin. Mutta mitä on saatu aikaan?

Luvut on kerätty maaliskuun 2023 lopussa.

Tavoitteet: Suden ulosteesta eristettävästä DNA:sta voidaan tunnistaa susiyksilöt ja saada uutta tietoa laumoista ja pareista. Hanke kouluttaa vapaaehtoisia näytekerääjiä, jakaa tietoa DNA-seurannasta ja tekee kansainvälistä tutkijayhteistyötä menetelmän kehittämiseksi.

Seuranta kattaa jo yli 90 % tunnetuista susireviireistä. DNA-tulokset on julkaistu verkossa luonnonvaratieto.luke.fi-sivuston karttapalvelussa, ja niistä on koostettu raportit reviireittäin (talvi 2020—2021, pdf; talvi 2021—2022, pdf).

Hankkeen aikana on kerätty lähes 4 500 DNA-näytettä. Keräyskaudella 2021–2022 näytekeräys oli laaja ja kattava: yli 1 100 DNA-näytettä ja n. 170 vapaaehtoista kerääjää toimitti näytteitä (luke.fi).  Vapaaehtoisten DNA-näytekerääjien koulutuksiin on osallistunut vuosien varrella yli 300 henkeä.

DNA-näytekeräyksen vaiheista ja tuloksista on tiedotettu mediaa useita kertoja vuodessa, ja toimittajat ovat olleet aiheesta hyvin kiinnostuneita. DNA-seurannasta on kirjoitettu yleistajuisia tekstejä (luke.fi), tuotettu video (youtube.com) ja järjestetty kansalaisille webinaari.

Kansainvälistä tutkijayhteistyötä on tiivistetty, ja DNA-näytteitä on tutkittu ristiin Ruotsin ja Norjan tutkijoiden kanssa.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Tavoite: Kannanhoidon mallinnustyökalu auttaa riistahallintoa ennakoimaan susikannan muutoksia ja arvioimaan toimenpiteiden seurauksia. Malli voi esimerkiksi kertoa, miten hirvikannan vaihtelu vaikuttaa susikantaan ja toisinpäin.

Kannanhoidon toimenpiteitä vertailevan MSE-työkalun (Management Strategy Evaluation) perusmalli on julkaistu. Sidosryhmät ovat olleet mukana mallin suunnittelussa. Pääset kokeilemaan mallia ”monilajipelin” avulla (lukepopulation.shinyapps.io).

MSE-työkalua on esitelty jo yli tuhannelle hirven kannansäätelyyn osallistuvalle toimijalle kuten metsästyksenjohtajille.

MSE-työkalun lisäksi mallinnuksen roolia ja merkitystä kannanarvioinnissa on avattu videon avulla.

Tavoite: Erävalvontaviranomaisten käyttöön tuleva valvontatyökalu kokoaa kartalle, missä susia liikkuu, ja ennakoi, missä on suurin riski susiin kohdistuvalle laittomalle toiminnalle.

Erävalvontaviranomaisille on rakennettu valvontatyökalu, jonka prototyyppi on parhaillaan koekäytössä. Työkalu kokoaa yhteen eri lähteistä saatavaa tietoa yhteen sovellukseen. Ensimmäiset kokemukset työkalusta ovat olleet erinomaisia.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Tavoite: Hanke tarjoaa kotieläintiloille tietoa ja tarvikkeita eläinten suojaamiseksi suurpedoilta. Kolme riistakeskuksen suunnittelijaa tekee tilavierailuja ja neuvontaa. Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä sekä kotieläinten että metsästyskoirien suojaamiseksi.

Hankkeen suunnittelijat ovat olleet yhteydessä noin 90 kotieläintilalliseen ja tehneet noin 150 tilakäyntiä. Petoaitatarvikkeita on toimitettu hankkeen kautta 40 tilalle yhteensä noin 70 kilometrin verran.

Hanke on testannut uusia kotieläinten suojausmenetelmiä. Riistakameroita on ollut käytössä 41 tilalla, GPS-pantoja kahdeksalla tilalla, karkotelaitteita ja lippusiimaa 25 tilalla. Kokemuksia uusista suojauskeinoista kerätään vielä vuoteen 2024 asti.

Kesällä 2023 aloitetaan petoaitojen ylläpitoa helpottavien kateratkaisujen testaus. Hyötyjä tarkastellaan useamman laidunkauden kuluessa.

Ratkaisuja koiravahinkojen vähentämiseen on kartoitettu eri sidosryhmien kanssa. Tehokkaan ratkaisun löytäminen koirien suojaamiseen on ollut hankkeen haastavin osa-alue. Ratkaisun etsiminen jatkuu, ja samalla hanke jakaa tietoa koiravahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.

Tavoite: Hanke uudistaa petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaalia ja pyrkii laajentamaan vapaaehtoistoimijoiden verkostoa.

Opaskirja petoyhdyshenkilöille julkaistiin vuonna 2021 (Booky).

Petoyhdyshenkilöille suunnattu peruskurssi avattiin verkossa helmikuussa 2022, ruotsinkielinen kurssi avautui loppuvuodesta 2022. Maaliskuuhun 2023 mennessä yli 750 kirjautunutta käyttäjää oli käynyt tutustumassa kurssin aineistoihin, ja yli 450 henkeä oli suorittanut kurssin.

Tavoite: Reviiriyhteistyöryhmien toimintaa susiin liittyvissä kysymyksissä kehitetään uusin työskentelyohjein ja paikallista vuoropuhelua edistämällä.

Reviiriyhteistyöryhmille julkaistiin 2022 päivitetty ja toimintaa raamittava ohjeistus (pdf).

Reviiriyhteistyöryhmille on syksyisin pidetty sarja webinaareja sekä alueellisia keskustelutilaisuuksia.

Kansalaiset, media ja eduskunta saavat tutkittua, ajantasaista ja monipuolista tietoa sudesta. Hankkeen etenemistä voi seurata verkkosivuilla (www.susilife.fi), Twitterissä, Instagramissa, Facebookissa tai uutiskirjeen välityksellä.

Susikeskustelu on monilla areenoilla kärjistynyttä. Turhautuminen suden kannanhoitoon ja politiikkaan tekee aiheesta viestimisen vaikeaksi. Siksi hankkeen viestinnän tyyliin ja periaatteisiin on kiinnitetty huomiota alusta alkaen. Viestintä on vuorovaikutteista ja tutkittuun tietoon nojaavaa. Hanke panostaa avoimeen tiedonvälitykseen, vuoropuheluun ja yhteistyöhön.

Kasvokkaiset kohtaamiset ovat hankkeen tärkein viestinnän väline. Suunnittelijat, eräpartio ja muu hankeväki tapaavat ihmisiä kenttätyön ohessa, käyvät keskusteluja ja jakavat tietoa tarpeen mukaan.

Hanketta on esitelty sekä hankkeen omissa että sidosryhmien järjestämissä tilaisuuksissa, joita on ollut yhteensä noin 150 kappaletta.

Mediatiedotteita on julkaistu 29 kappaletta, ja mediatilaisuuksia on järjestetty kuusi kappaletta. SusiLIFE on ollut uutisissa arviolta yli 450 kertaa.

Koulumateriaalit suurpedoista on julkaistu Luonnonvaratieto.luke.fi -sivustolla. Hankkeen painattamat koulumateriaalit varattiin loppuun muutamassa viikossa ja postitettiin kouluihin ympäri Suomen. Hankkeen tekemillä kouluvierailuilla on tavoitettu noin 1 300 koululaista.

Kansanedustajille sekä hankkeen sidosryhmille on järjestetty vuosittain keskustelutilaisuuksia.

Hanke oli mukana Riihimäen Erämessuilla vuonna 2022 ja on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin seminaareihin ja tapaamisiin. Yhden kansainvälisen seminaarin hanke järjesti itse Nuuksiossa.

Hanketta voi seurata verkkosivujen lisäksi X:ssä, Instagramissa ja Facebookissa. Hukkaposti-uutiskirje kokoaa tärkeimmät uutiset sähköpostiin muutaman kerran vuodessa.

(Teksti jatkuu kuvan jälkeen.)

Hankkeen päätavoitteiksi on määritelty 1) Vähentää suden läsnäoloon liittyviä negatiivisia vaikutuksia, kuten pelkoa, huolta ja koira- tai kotieläinvahinkoja, 2) Lisätä suden hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa ja 3) Kehittää työkaluja kannanhoitoon, kuten susien laittoman tappamisen ehkäisemiseen.

Hankkeen yksi päätavoitteista on lisätä suden hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa. Tavoite sisältää muutoksen kansalaisten suhtautumisessa susiin. Jotta tätä voitaisiin mitata, on heti hankkeen alussa tehty kyselytutkimus, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista suurpetoihin. Sama tutkimus tullaan tekemään hankkeen päätyttyä. Lisäksi hankkeessa seurataan ja analysoidaan median uutisointia ja kerätään esimerkiksi kotieläintilallisten kokemuksia.

Hankkeen myötä Suomessa on käynnistetty ainutlaatuista yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Esimerkiksi poliisin ja erävalvojan sekä poliisin ja Luonnonvarakeskuksen välinen yhteistyö kiinnostaa myös naapurimaassamme Ruotsissa, josta on saatu paikallisia viranomaisia opintomatkalle Suomeen. Suomalaisena erikoisuutena ovat myös paikalliset reviiriyhteistyöryhmät, joiden toimintaa hanke kehittää. Niihin kuuluu edustajia esimerkiksi kunnasta, riistanhoitoyhdistyksestä, metsästysseurasta, luonnonsuojeluyhdistyksestä ja alueen karjankasvattajista sekä tilannekohtaisesti myös kyläyhdistyksestä, poliisista, Metsähallituksesta tai rajavartiostosta.

Valmistaudumme jo hankkeen jälkeiseen elämään. Olemmeko oikealla polulla? Saavutammeko asetetut tavoitteet? Mitkä hankkeen toimintamalleista halutaan säilyttää jatkossakin? Kysymykset askarruttavat hanketoimijoita. Työmme jatkuu erityisesti eri sidosryhmien parissa, jotta saamme varmistettua yhteistyön ja yhteydenpidon eri toimijoiden kanssa myös hankkeen jälkeen.

Kansikuva © Mari Tikkunen / Suomen riistakeskus