Teuvalainen Erkki Siljamäki on aktiivinen metsästäjä ja suden DNA-keräysvastaava
Viime vuosina Etelä-Pohjanmaan susikanta on vahvistunut. Susille riittää vielä hirviä, peuroja ja kauriita ravinnoksi. Erkki Siljamäki on aktiivinen metsästäjä, ja hän on vapaaehtoistyöllä auttanut rakentamaan kokonaiskuvaa alueen susikannasta.
”Olen metsästänyt 14-vuotiaasta saakka. Tällä hetkellä olen keskittynyt pääasiassa hirven metsästykseen”, Erkki Siljamäki kertoo. Hänellä on aikoinaan ollut pystykorvia ja suomenajokoiria, mutta tällä hetkellä koti on koiraton.
Siljamäki kertoo, että Teuvan alueella metsästäjien kiinnostus suden jätösten keräämiseen DNA-näytteiksi on kasvanut. Keskustelu esimerkiksi kannanhoidollisesta metsästyksestä on herättänyt tiedonjanon. ”Susikannan koko halutaan tietää tarkasti. Sudet vähentävät alueen hirvi- ja peurakantaa, joten siksikin asia kiinnostaa.”
Keräysvastaava toimittaa DNA-näytteet laboratorioon
Kuluva talvi on Siljamäen neljäs DNA-näytekeräyksen parissa.
”Olen kiinnostunut suden biologiasta ja käyttäytymisestä. Susi on älykäs ja sosiaalinen eläin. Lauma on todella tehokas saalistamaan yhdessä kauriita tai hirviä”, hän kertoo.
Nykyään Siljamäki toimii alueen keräysvastaavana. Hän toimittaa näytepakkauksia, kerää vapaaehtoisilta näytteet ja toimittaa ne eteenpäin tutkimuksen käyttöön.
Siljamäki kerää DNA-näytteitä myös itse luonnossa liikkuessaan. Joskus hän saa tiedon jätöksestä, jota ilmoittaja ei ole kyennyt keräämään. Silloin Siljamäki pakkaa näytepussit mukaan ja lähtee hakemaan sen itse.
”Luonnossa on kivaa liikkua. On hienoa nähdä ja oppia, miten eläimet toimivat luonnossa. Siihen on jonkinnäköinen palo.”
DNA paljastaa, mistä susipari tuli ja mihin pennut lähtevät
DNA-näytteiden avulla paikalliset ovat saaneet tietoa siitä, mistä Etelä-Pohjanmaan reviireillä asuvat sudet ovat tulleet. ”Täällä syntyneet sudet etsivät aikanaan omat reviirinsä. On kiinnostavaa nähdä, missä niihin seuraavaksi törmätään.”
Siljamäki painottaa, ettei DNA-seuranta korvaa Tassu-järjestelmään tehtyjä merkintöjä susihavainnoista. Tassu-järjestelmään merkitään havainnot esimerkiksi suden lumijäljistä.
”Tassu-havainnoista voi muodostaa näkemyksen siitä, missä susireviirejä on. DNA-tieto antaa siihen varmuuden”, hän kertoo.
Siljamäki toimii myös paikallisessa reviiriyhteistyöryhmässä. Työryhmä kokoaa tietoa susien liikkeistä ja on tukena alueella asuville ihmisille. Työryhmä esimerkiksi tiedottaa reviirin maatiloille petoaidoista tai antaa lausuntoja, kun kunta pohtii koulukyytejä. Toiminnan perustana on faktatieto susien määrästä ja sijainnista.
DNA-näytekerääjät ovat #susienjäljillä (riistahavainnot.fi).
Tutustu muihin tarinoihin:
