Siirry pääsisältöön

Luke Lepaalla 2024: Kultakuusta puutarhaan, nestekatetta rikkakasvien torjuntaan, perinnepottua pöytään

Uutinen 31.7.2024

Pystyykö kotimaan kasvistuotanto vastaamaan kasvavaan kysyntään? Millaisia muovikatteita korvaavia materiaaleja nyt tutkitaan? Tuottoisalla alkiomonistuksella saadaan havupuista valioluokan taimia – kävisivätkö puiden erikoismuodot puutarhojen katseen vangitsijoiksi? Tunnistatko puutarhakarkulaisen, viheliäisen vieraslajin?

Tervetuloa tapaamaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoita Lepaan puutarhanäyttelyyn 15.–17.8.2024 osastolle C14 (C-halli). Kerromme havupuiden erikoismuodoista, vihannesten käytöstä ruokavaliossa, muutosjoustavan puutarhatalouden ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä sekä uusista kateratkaisuista. Esittelemme laajasti myös Luken verkkopalveluja, kuten tilastoja ja kannattavuuslaskelmia. Mukana on 11 hankkeen asiantuntijoita.

Tilastoilla aihetta juhlaan – jo 40 vuotta puutarhatilastoja alan toimijoille

Tänä vuonna on kulunut 40 vuotta siitä, kun ensimmäinen puutarhatilastokysely lähti viljelijöille. Vuonna 1984 oli Suomessa puutarhayrityksiä 9 700 ja viljelyalaa reilut 11 000 hehtaaria. Ala ja maailma ovat kovasti muuttuneet niistä ajoista: vuonna 2023 yrityksiä oli vajaa 3000, mutta viljelyalaa 18 000 hehtaaria. Puutarhatuotanto on entistä enemmän päätoimista yrittämistä ja tuotantomäärät ovat kasvaneet. Pelkästään vihannesten tuotanto on kasvanut tilastoinnin alkuajoista 50 prosentilla. Viime vuonna avomaalla ja kasvihuoneissa tuotettiin 257 miljoonaa kiloa kasviksia valtaosin kotimaiseen käyttöön. Tämän päälle tulee vielä ruukkuvihannekset. 

Tule juttelemaan osastollemme puutarhatuotannon menneisyydestä, nykytilanteesta ja ennen kaikkea tulevaisuudesta! Tilastot seuraavat aikaa.

Lisätietoja: Anna-Kaisa Jaakkonen

Havupuiden erikoismuotoja kasvuun alkiomonistuksella

Suomen luonnosta löytyneistä havupuiden koristeellisista erikoismuodoista voidaan alkiomonistustekniikalla tuottaa pohjoisiin olosuhteisiin sopivia taimia. Myös joulukuusen kasvattajille voidaan tuottaa lähtömateriaalia samalla tekniikalla. Alkiomonistuksen soveltuvuutta tutkitaan myös muille kotimaisille havupuille, kuten katajalle ja lehtikuuselle. 

Lisätietoja: Saila Varis. Erikoismuotoja ja uusia lajeja alkiomonistukseen -hanke 

Mitä Suomi syö vuonna 2035?

Kotimaisilla puutarhan antimilla päivän kasviskori kuntoon

Suomalaiset syövät liian vähän vihanneksia, hedelmiä ja marjoja – ja uudet ravitsemussuositukset asettavat kasvisten käyttötavoitteen entistäkin korkeammalle. Miten voisimme vastata kysyntään erityisesti suomalaisella tuotannolla? Tule katsomaan osastollemme, paljonko ja millaisia kasviksia suomalaiset keskimäärin syövät päivittäin nykyisin ja millainen voisi olla tulevaisuuden runsaampi ja monipuolisempi päivittäinen kasviskori. Pohditaan yhdessä, mitä ovat suomalaisen kasvistuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa.

Lisätietoja: Terhi Suojala-Ahlfors

Peruna – ravitseva ja sitkeä viljelykasvi

Peruna tuottaa ravitsevampaa ruokaa nopeammin, pienemmällä maa-alalla ja ankarammissa ilmastoissa kuin mikään muu tärkeä viljelykasvi. Pienviljelijät ja harrastajat tarvitsevat usein vain pieniä määriä siemenperunaa – sopivia määriä paikallisesti tuotettua, puhdasta siemenperunaa on melko rajallisesti saatavilla. Suomen ja Baltian maiden alueella viljeltyjen ja vanhojen perunalajikkeiden viljelyedellytyksiä ja samalla elintarviketurvaa edistetään MainPotRe-hankkeessa. Keinoina ovat mm. geenipankkiin talletetut näytteet, lajikerekisteröinti ja kasvitaudeista vapaiden siemenperunoiden tuotanto ja saatavuuden edistäminen. 

Hankkeessa on käynnissä kysely perunan ystäville kotitarveviljelystä, perunalajikkeista ja siemenperunoista. Osallistu kyselyyn 30.9. mennessä. Lisäksi hankkeessa on koottu yhdessä Turun yliopiston opiskelijaryhmän kanssa kirja pula-ajan perunaruokaohjeista.

Lisätietoja: Veli-Matti Rokka, Maarit Heinonen ja Anna Nukari.

Muuttuviin olosuhteisiin pitää varautua

Tunnistatko puutarhakarkulaisen, viheliäisen vieraslajin?

Luken ylläpitämä Vieraslajit.fi-sivusto tarjoaa tutkittua tietoa vieraslajeista ja neuvoja niiden tehokkaaseen torjuntaan. Moni vieraslajikasvi on levinnyt Suomen luontoon puutarhakarkulaisena. Vieraslajien tunnistaminen ja tietoisuus niiden aiheuttamista haitoista on tärkeää niin ammattilaisille kuin kotipuutarhureillekin. Luken osastolla voit osallistua vieraslajivisaan, josta voi voittaa palkintoja – tule visailemaan ja juttelemaan vieraslajeista!

Lisätietoja: Sara Lampi, Ella Ahti, Miia Jauni ja Liisa-Maija Aukia.

Materiaaleja muutosjoustavuuden tueksi

Ruokajärjestelmissä muutosjoustavuus tarkoittaa kykyä selvitä muuttuvista olosuhteista ja huolehtia terveellisen, turvallisen, kohtuuhintaisen ja kulttuurisesti sopivan ruoan riittävyydestä häiriöistä huolimatta. Monimuotoisuus on tärkeä tekijä muutosjoustavuuden edistämisessä. 

Monimuotoisuutta voi edistää muun muassa lajitasolla, viljelykäytännöissä, markkinakanavissa ja toimeentulovaihtoehdoissa. Biologinen monimuotoisuus tarjoaa ”vakuutuksen” ympäristön vaihtelua vastaan, koska eri lajit reagoivat eri tavoin vaihteluihin. Tämä auttaa ylläpitämään esimerkiksi pölytystä sekä tuholaisten ja tautien biologista säätelyä. 

Lisätietoja: Karoliina Rimhanen. www.ilmastoviisas.fi (MURU-hanke)

Hukat ja sivuvirrat hyötykäyttöön

Teollisuuden sivuvirtojen uusi elämä puutarhojen nestekatemateriaalina 

Lukessa tutkitaan PlastLIFE -hankkeessa biokiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämistä katemateriaaleissa. Veteen sekoitettu paperiteollisuuden nollakuitu ja biohiilituotannon pyrolyysineste muodostavat niin sanotun nestekatteen, jonka käytöstä on saatu lupaavia tuloksia muun muassa taimistokasvien ja puistopuiden alustojen rikkakasvien torjunnassa. Maatalousmuovien kestävä käyttö on monelle vielä uutta, joten Luke tuottaa aiheesta koulutus- ja viestintämateriaalia.

Nestekatemateriaalia ja koetuloksia esiteltiin Luken osastolla. Lisäksi nestekatteen levityksestä järjestettiin neljä demonäytöstä, joihin osallistui noin 200 katsojaa.

Lisätietoja: Pentti Ruuttunen, Kimmo Rasa ja Luken palvelut -sivu.

PlastLIFE hankelogo

 

Kasvihuonekurkku kasvuun tietokonesalin hukkalämmöllä?

Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hankkeessa edistetään tietokonesalien hukkalämmön hyödyntämistä konkreettisesti Kajaanissa. Hanke toteutetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK), Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n (CSC) ja Luken yhteistyönä. Lukessa tutkitaan hukkalämmön käyttömahdollisuuksia muun muassa kasvihuonetuotannon lämmönlähteeksi. 

Lisätietoja: Juha Näkkilä

Kannattavan puutarhatuotannon tueksi Luken verkkopalveluja ja verkostoneuvontaa

Uusia ruoka- ja luonnonvaratilastoja ilmestyy lähes päivittäin. Kaikki Luken tilastot löydät verkkopalvelusta ja jokaisesta tilastosta on tuoreeltaan koostettu myös oma julkistus. Saat tilattua sinua kiinnostavat tilastot tuoreeltaan sähköpostiisi.

Lisätietoja: Anneli Partala

Oman yrityksesi taloudenpitoon löytyy apuja Luken kannattavuuskirjanpidosta. Taloustohtori on perinteinen portaali, jossa voi seurata maa- ja puutarhatalouden ennusteita, mukana on myös oman yrityksesi tiedot. 

Lisätietoja: Mikael Dahlvik

AgriHubi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjille. AgriHubi-osaamisverkostossa tutkimus, neuvonta, koulutus ja hallinto ovat yhdistäneet voimansa alan kannattavuuden ja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi. Etsi verkostoalustalta vastauksia ja vinkkejä talousjohtamisen kehittämiseen ja älymaatatalouden soveltamiseen tiloilla.

Lisätietoja: Susanna Lahnamäki-Kivelä ja Sirpa Mäkinen