Siirry pääsisältöön

Suometsät ovat merkittävä puureservi – mutta miten ne hyödynnetään ympäristöä kuormittamatta?

Uutinen 11.4.2023
Image
Tunnuskuva kestävää suometsätaloutta -uutissarjasta, osa 1.

Päätehakkuu ja kunnostusojitus aiheuttavat päästöjä sekä vesistöihin että ilmakehään. Suometsien puunkorjuuseen haetaan nyt ratkaisua jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen tai kaistalehakkuisiin perustuvista malleista.

Suometsät ja niiden kestävä käyttö ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä metsäkeskustelussa. Suometsiä, eli turvemailla kasvavia metsiä, on Suomessa yli viisi miljoonaa hehtaaria. Noin neljännes metsien kokonaispuustosta ja viidennes hakkuumääristä tulee suometsistä.

Suometsät ovat merkittävä puureservi paitsi valtakunnallisesti, myös aluetasolla. Tietyissä maakunnissa, kuten Pohjois-Pohjanmaalla, suometsien osuus on 30–40 prosenttia metsämaan pinta-alasta.

Suometsät ovat merkittävä resurssi. Ei ole realistista ajatella, että ongelmat ratkeaisivat sillä, että niiden käyttö lopetetaan, Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Anne Tolvanen sanoo.

Lähivuosina suometsien hakkuumahdollisuuksien on arvioitu kasvavan entisestään, sillä lähes viidennes suometsistä on uudistuskypsiä. Suometsien hyödyntäminen ei kuitenkaan ole yhtä suoraviivaista kuin kivennäismaiden metsien, sillä vääränlainen metsienkäsittely aiheuttaa suometsissä päästöjä sekä ilmaan että vesistöihin.

On löydettävä uusi tapa, jolla suometsien puuvaranto saadaan käyttöön ilman, että hakkuista aiheutuu merkittäviä päästöjä.

Suometsät ovat merkittävä resurssi. Ei ole realistista ajatella, että ongelmat ratkeaisivat sillä, että niiden käyttö lopetetaan, Luonnonvarakeskuksen ohjelmajohtaja Anne Tolvanen sanoo.

Kuormitusta vesistöihin ja ilmakehään

Suometsien ojitus alkoi Suomessa sotien jälkeen ja jatkui vilkkaana 1970-luvulle saakka. Ojitus paransi puuston kasvua, mutta niiden aiheuttamaan ympäristökuormitukseen havahduttiin vasta 1990-luvulla. 

Ojituksen myötä vesistöihin päätyy ravinteita, kuten typpeä ja fosforia, sekä kiintoainesta. Vaikka ensin luultiin, että ojitusten aiheuttama vesistökuormitus on lyhytaikaista, myöhemmin on havaittu, että se voi jatkua useita kymmeniä vuosia. 

Samoihin aikoihin tutkijat huomasivat, että suometsien ojitus vaikuttaa myös ilmastoon. Jos pohjavesi painuu liian alas, turve kuivuu ja hajoaa hiilidioksidiksi. Jos se nousee liian ylös, maaperästä alkaa vapautua metaania. 

Viime vuosina suometsiä on tutkittu vilkkaasti. Samalla on käynyt selväksi, että suometsissä puuston ja maaperän välillä on takaisinkytkentöjä, joiden ymmärtäminen on keskeistä, kun suometsiä halutaan hyödyntää kestävällä tavalla. 

Tavoitteena stabiili tilanne

Perinteisesti turvemaat on uudistettu päätehakkuulla, jota seuraa kunnostusojitus. Jo nyt on selvää, että tälle ketjulle tulisi löytää vaihtoehtoja. 

Suometsien käsittelyssä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman stabiili tilanne, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä sanoo. 

Suometsien käsittelyssä tavoitteena tulisi olla mahdollisimman stabiili tilanne, Luken erikoistutkija Hannu Hökkä sanoo. 

Suometsissä pohjaveden pinnan tulisi pysytellä noin 30 senttimetrissä. Tässä syvyydessä puiden juurilla on riittävästi hapellista tilaa, mutta maaperän turvekerros on vedenpinnan alla, turvassa hajoamiselta. 

Pohjaveden pinnan korkeutta säätelee puusto. Uudistuskypsässä metsässä puusto haihduttaa liiankin tehokkaasti ja maaperä alkaa vapauttaa hiilidioksidia. Jos puusto poistetaan kerralla, haihduttaminen lakkaa, mutta pohjavesi nousee lähelle maan pintaa, jolloin maaperä alkaa vapauttaa toista kasvihuonekaasua, metaania. 

Suometsien käyttöön haetaan ratkaisua jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen tai kaistalehakkuisiin perustuvista malleista. Korpikuusikoissa jatkuvapeitteisen kasvatuksen mukaisista hakkuista on saatu hyviä tuloksia. Varjopuuna kuusi uudistuu luontaisesti poiminta- ja pienaukkohakkuiden avulla. Jos jäljelle jäävän puuston kasvua tehostetaan tuhkalannoituksella, haihdunta tehostuu niin, ettei ojien perkaaminen välttämättä ole tarpeen. 

Mänty sen sijaan valopuuna vaatii suuremman aukon uudistuakseen. Luke selvittää parhaillaan, onnistuuko rämeiden uudistaminen kaistalehakkuiden avulla. Kaistalehakkuissa metsään tehdään 20–30 metriä leveitä ja pituudeltaan vaihtelevia kaistaleita. Simulointitulosten mukaan kaistalehakkuu voi olla kannattava menetelmä, mikäli kaistaleiden taimettuminen onnistuu. 

Lisää tietoa kertyy jatkuvasti

Viime aikoina yleinen mielipide suometsätaloutta kohtaan on kääntynyt negatiiviseksi. Kärkkäimmät väittävät, että ojitukset olivat suuri virhe. 

Aiempia sukupolvia on helppo syyttää, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että koko nykyinen hyvinvointimme rakentuu sille, että sotien jälkeen luonnonvarojen käyttöä tehostettiin voimakkaasti. Syyttelyn sijaan pitää katsoa eteenpäin, Tolvanen sanoo. 

Uutta tutkimustietoa suometsistä kertyy jatkuvasti. Mitä paremmin suometsät tunnetaan, sitä tehokkaammin niiden erityispiirteet voidaan huomioida metsänkäsittelyssä.   

Uusilla ohjeilla suometsien käsittelyn kielteisiä vaikutuksia voidaan vähentää merkittävästi ilman, että joudutaan juurikaan tinkimään puuntuotannosta, Hökkä sanoo. 

teksti: Maria Latokartano

Kohti kestävää suometsätaloutta – uutissarjassa esittelemme Luken suometsätutkimuksen ja -hankkeiden uusimpia tuloksia. Sarjan ensimmäiset 5 osaa julkaisemme huhtikuussa ja loput viisi syksyllä 2023. Uutissarjan on tuottanut Kokonaiskestävää ja hyväksyttävää puuntuotantoa turvemailta SUO -hanke.

Lähteet

  • Ahtikoski, A., Hökkä, H., Siipilehto, J. 2022. Strip cutting management in Scots pine stands on peatlands – a financial comparison to rotation forestry. Scandinavian Journal of Forest Research: 1-11. doi:10.1080/02827581.2022.2055135 
  • Finér, L., Lepistö, A., Karlsson, K., Räike, A.,  Härkönen, L., Huttunen, M., Joensuu, S., Kortelainen, P., Mattsson, T., Piirainen, S., Sallantaus, T., Sarkkola, S., Tattari, S., Ukonmaanaho, L. 2021. Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters. Science of the total environment 762: 13 p. doi:10.1016/j.scitotenv.2020.144098 
  • Leppä, K., Hökkä, H., Laiho, R., Launiainen, S., Lehtonen, A., Mäkipää, R., Peltoniemi, M., Saarinen, M., Sarkkola, S., Nieminen, M. 2020. Selection Cuttings as a Tool to Control Water Table Level in Boreal Drained Peatland Forests. Frontiers in earth science 8 doi:10.3389/feart.2020.576510