Uusi paikkatietoaineisto näyttää ojitettujen suometsien tuottavuuden eri puolilla Suomea
Suometsät ovat tärkeä osa Suomen metsävaroja, mutta niiden tuottavuus ja ympäristövaikutukset vaihtelevat alueittain. Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisema uusi aineisto tarjoaa kokonaiskuvan ojitettujen suometsien tuottavuudesta. Tieto tukee metsänhoidon suunnittelua, auttaa kohdentamaan ennallistamistoimia ja vahvistaa metsätalouden vesiensuojelua valtakunnallisesti.
Paikkatietoaineisto havainnollistaa ensimmäistä kertaa, miten ojitusten vaikutukset vaihtelevat eri puolilla Suomea ja missä puuston kasvu on parantunut ja missä ei. Aineisto mahdollistaa myös sen, että tuottavuustieto voidaan yhdistää metsänomistajan kuviotietoihin. Tämä tarjoaa merkittävää tukea päätöksenteolle ja auttaa kohdentamaan metsänhoidon toimenpiteitä entistä täsmällisemmin.
”Metsänomistaja tai metsäsuunnitelman tekijä voi hyödyntää karttatietoa arvioidakseen, missä metsätaloutta kannattaa jatkaa ja missä muut toimet voisivat palvella paremmin sekä luontoa että vesitaloutta. Paikkatietoon perustuva tarkastelu tekee nämä vaihtoehdot avoimesti näkyviksi ja tukee kustannustehokasta kohdentamista”, sanoo Luken erikoistutkija Aura Salmivaara.
Ojitusten tulokset vaihtelevat – nyt erot voidaan nähdä kartalla
Suomessa ojitettiin vuosina 1930–1980 laajoja suoalueita metsätalouden tarpeisiin ja metsäojitettuja turvemaita on nykyään yhteensä noin 4,7 miljoonaa hehtaaria. Ojitusten vaikutukset vaihtelevat merkittävästi. Kartoituksen mukaan noin 83 prosenttia ojitetuista turvemaametsistä on hyvin tai kohtuullisesti tuottavia, kun taas 17 prosenttia (782 000 ha) osoittautui heikosti tuottaviksi.
Alueilla, joilla ojitus ei ole parantanut puuston kasvua, voidaan tunnistaa kohteita, joissa esimerkiksi ennallistaminen tai vesitalouden palauttaminen voi olla perusteltua. Näillä toimilla voidaan paikallisesti hidastaa veden virtausta, vähentää kiintoaine- ja ravinnekuormitusta ja parantaa suometsien kykyä selviytyä kuivista kausista.
Avoin tieto parantaa sekä taloudellisen että ekologisen päätöksenteon laatua
Aineisto perustuu koko Suomen kattavaan automaattiseen metsäkuviointiin, Valtakunnallisen Metsien Inventoinnin (VMI) avoimiin monilähdeaineistoihin vuosilta 2000–2021 sekä Maanmittauslaitoksen tuoreisiin ojitustietoihin. Tuottavuus arvioitiin puuston tilavuuden perusteella.
Aineistoa voidaan vapaasti hyödyntää sekä metsänkasvun mallinnuksessa että metsänhoidon suunnittelussa. Aineistossa voi esiintyä alueellisia epätarkkuuksia. Esimerkiksi Lapissa osa kohteista saattaa olla virtaavan veden kuivatusvaikutuksen piirissä ilman, että niitä on varsinaisesti ojitettu. Tämä on hyvä huomioida aineistoa käytettäessä.
”Ojitettujen soiden tulevan käytön suunnitteluun tarvitaan kattavaa paikkatietoa, jotta metsänomistajat saavat allokoitua metsänhoito-, vesiensuojelu- ja ennallistamistoimet vaikuttavasti ja koko suoalueen ominaisuudet huomioiden. Yhdessä muiden avoimien aineistojen kanssa nyt julkaistu kartta-aineisto tukee suoalueiden kestävän käytön suunnittelua”, toteaa Luken tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Aineisto voidaan yhdistää muihin Luken paikkatietotuotteisiin, kuten kosteusindeksiin ja eroosioriskikarttoihin. Tämä vahvistaa vesiensuojelun, ennallistamisen ja metsänhoidon alueellista suunnittelua – myös EU:n ennallistamisasetuksen kansallista toimeenpanoa ja erityisesti resurssien kohdentamista.
