Luke Okrassa 2023: Katse tulevaan – avainsanoina muutoskestävyys, älykäs maatila ja tilojen välinen yhteistyö

Mitä muutosjoustavuus tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä ja miten sitä voisi edistää? Olisiko kosteikkoviljely sopiva ratkaisu turvepeltojen viljelyyn? Millaisia vaihtoehtoja tiloilla on tehdä energiayhteistyötä? Askarruttaako datan hallinta ja tilojen välinen yhteistyö?

Tervetuloa tapaamaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijoita Okra-maatalousnäyttelyyn 5.–8.7.2023 Oripäähän osastolle nro 62.

Jotta löytäisit helposti oman kiinnostuksen kohteesi, olemme ryhmittyneet osastolla kertomaan älykkäästä maatilasta, muutoskestävästä tilasta sekä tilojen välisestä yhteistyöstä ja verkostoista. Lisäksi tarjolla on hyvä kattaus Luken verkkopalveluja, kuten tilastoja ja kannattavuuslaskelmia.

Tervetuloa jututtamaan Luken asiantuntijoita ja tutustumaan ajankohtaiseen tutkimukseen!

Monet muutokset, kuten lisääntyneet sään ääriolosuhteet ja kallistuneet tuotantokustannukset vaikuttavat voimakkaasti viljelijän elämään ja vaarantavat ruokaturvaamme. Maatalouteen kohdistuviin häiriöihin onkin tärkeää valmistautua. Tutkimustiedon, hyvien käytäntöjen ja uusien ideoiden jakaminen on olennaisen tärkeää. Tervetuloa Luken osastolle keskustelemaan ilmastoviisaan ja muutosjoustavan maatalouden ratkaisuista ja tulevaisuuden näkymistä.

• Lisätietoja: Karoliina Rimhanen.
• www.ilmastoviisas.fi

Image

Tutkimuksen mukaan maanpeite- ja erikoiskasvien avulla saadaan lisää potkua peltoviljelyyn. Maanpeitekasveja hyödyntämällä viljely on ilmastokestävämpää, ja myös pelto voi paremmin. Sadot ovat runsaampia, viljely monimuotoisempaa ja kasvit kestävät sään ääri-ilmiöitä paremmin. Runsasjuuriset ja hyönteispölytteiset erikoiskasvit puolestaan tuovat lisää vaihtoehtoja viljelyyn ja monipuolistavat kotimaista kasviperäisten proteiinien tuotantoa.

• Lisätietoja: Hannu Känkänen / maanpeitekasvit, Marjo Keskitalo / erikoiskasvit.
• Ikivihreä vallankumous maanpeitekasvein: hiilensidontaan parhailla viljelykäytännöillä (IKIVIHREÄ) -hanke
• Tietoa kysyntälähtöisistä, hiiltä sitovista ja monimuotoisuutta edistävistä viljelykierroista (projects.luke.fi) (FutureCrops 2) -hanke

Lukessa tutkitaan nyt kosteikkoviljelyä. Kosteikkoviljelyllä voidaan ehkäistä ojitettujen turvemaiden hiilivaraston hävikkiä. Turvepeltoja voidaan vettää eli nostaa niiden pohjaveden pinnan korkeutta, ja vetetyillä alueilla voidaan viljellä kosteikkokasveja. Raaka-aineiden jalostaminen edellyttää vielä kehitysideoita useilla aloilla. Olisiko ruokohelvestä tai osmankäämistä uusien tuotteiden raaka-aineeksi?

• Lisätietoja: Kristiina Lång
• Turvepeltojen ilmastokestävä viljely - viljelijän näkökulma (TURINA) -hanke

Turvepellot varastoivat runsaat määrät hiiltä ja typpeä. Ilmastoviisaiden viljelykäytäntöjen tavoitteena on hidastaa turpeen hajoamista ja siten hillitä kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään. Luken osastolla tarjolla tietoa turvepelloista.
Lisätietoja: Henri Honkanen

• Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä (ARMI) -hanke
• Kohti ilmastoviisaampia turvepeltojen viljelykäytäntöjä -tietokortti

Dataosuuskunta-hankkeessa valmistellaan viljelijäverkostoja tulevaan digivihreään siirtymään. Tavoitteena on luoda perusta maatilayritysten digitaaliselle liiketoiminnalle ja siihen liittyvälle koulutukselle ja neuvonnalle. Näin maatilayrittäjät saavat valmiudet toimia datataloudessa tasapuolisina kumppaneina – olisiko dataosuuskunta tulevaisuuden ratkaisu alkutuotannossa?

• Lisätietoja: Terhi Latvala.

Image

Energiasektorilla puolestaan luodaan pohjaa maatilojen energiayhteisöille. Energiankäytön ja hajautetun energian tuotannon edistäminen maaseudulla edellyttää maatilojen energiayhteisöjen perustamista. Tällä hetkellä ainoastaan kiinteistöryhmien sisäiset energiayhteisöt ovat mahdollisia. Mikäli kiinteistöryhmien rajat ylittävät energiayhteisöt sallittaisiin, pystyttäisiin hankkimaan maatiloille yhteisiä aurinkovoimaloita tai energiavarastoja. Näin saataisiin sähköntuotanto ja -kulutus tasapainoon sekä säästöä sähkölaskuihin. Luke kumppaneineen tutkii ja laatii konsepteja jatkotoimille.

• Lisätietoja: Petri Kapuinen.
• FarmEnergy – Maatilojen energiayhteisö

Biokaasutoimialan rooli omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kasvattamiseksi sekä uusiutuvan energian että kierrätyslannoitetuotannon kautta on viime aikoina korostunut. Biokaasuinvestointeja edistetään Kanta-Hämeen alueella BioKanta-hankkeen voimin. Kehittämistyöstä kiinnostuneet maatalous- sekä biokaasu- ja ravinnekierrätysalan toimijat, tervetuloa juttelemaan Luken osastolle!

• Lisätietoja: Elina Tampio.
• Biokaasua hiiliviisaasti ja ravinteet kiertoon Kanta-Hämeessä (BioKanta) -hanke

AgriHubi on matalan kynnyksen kohtaamispaikka maatalous- ja puutarhayrittäjille. AgriHubi-osaamisverkostossa tutkimus, neuvonta, koulutus ja hallinto ovat yhdistäneet voimansa alan kannattavuuden ja yrittäjien jaksamisen tukemiseksi. Löydä tiesi verkostoalustalle www.agrihubi – etsimään vastauksia vinkkejä talousjohtamisen kehittämiseen ja älymaatatalouden soveltamiseen tiloilla.

• Lisätietoja: Susanna Lahnamäki-Kivelä ja Sirpa Mäkinen.

Image

Kameroilla varustetut droonit ovat käteviä miehittämättömiä lennokkeja, joita voidaan käyttää apuna myös maataloudessa. Kaukokartoitusmenetelmien avulla voidaan tulkita kasvuston ja pellon ominaisuuksia. Lukessa tutkitaan myös, miten drooneja voidaan hyödyntää sadon määrän ja laadun arvioinnissa.

• Lisätietoja: Oiva Niemeläinen.
• Vieraat lajit droonilla esiin siemen- ja puhdaskauraviljelyksiltä (DrooniLuuppina) -hanke

Luke kokoaa yhteen erikoiskasvien tuottajia ja rakentaa järjestelmää, jonka avulla voidaan hallita pientuottajien tuotteiden tietoja ja viedä tietoa eteenpäin kuluttajille myyntikanavissa. Molemmat osapuolet hyötyvät uudesta järjestelmästä – kuluttajat saavat lisätietoa ostamansa tuotteen alkuperästä, tuottajat puolestaan saavat tuotteilleen lisäarvoa ja kilpailuetua.

• Lisätietoja: Ari Ronkainen. 
• Pientuottajien ja erikoiskasvien elektroninen jäljitettävyysjärjestelmä (PiE-eTrace) -hanke

Plasmakäsittely tuo uusia tuulia typpilannoitukseen. Luonnonmukaisessakin viljelyssä käytettävissä olevan lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden liukoisen typen pitoisuus voidaan jopa kaksinkertaistaa tällä käsittelyllä.

• Lisätietoja: Petri Kapuinen.
• Plasmatekniikkalla käsitelty lanta ja lannoitevalmisteet sekä väkevä typpivesi ravinteiden kierrätyksessä ja vesistöjen suojelussa (PlasmaN -hanke

Uusia ruoka- ja luonnonvaratilastoja ilmestyy lähes päivittäin. Kaikki Luken tilastot löydät verkkopalvelusta ja jokaisesta tilastosta on tuoreeltaan koostettu myös oma julkistus. Saat tilattua sinua kiinnostavat tilastot tuoreeltaan sähköpostiisi.

Image

HUOMIO! Kannattaa myös arvailla, mitä pelloillamme viljellään v. 2050. Laita oma arviosi asiasta Luken tilastojen laatimaan menti-kyselyyn, aikaa menee puoli minuuttia. Samaa kysellään livenä myös Okrassa Luken osastolla 62.

Menti-kyselyn tuloksista kerrotaan myöhemmin kesällä Luke-blogissa. Pääset kyselyyn tästä.  

• Lisätietoja: Tilastot/Anneli Partala
• Tilastot

Oman tilan taloudenpitoon löytyy apuja Luken kannattavuuskirjanpidosta. Taloustohtori on perinteinen portaali, jossa voi seurata maa- ja puutarhatalouden ennusteita, mukana on myös oman yrityksesi tiedot.

• Lisätietoja: Kannattavuuskirjanpito ja Taloustohtori / Heikki Mäkinen.
• Kannattavuuskirjanpito (maaseutuverkosto.fi) ja Taloustohtori (portal.mtt.fi)