Väitös: Metsähakkeen uusi rooli haastaa energiapuun hankintaa
Metsähake on muuttumassa perusenergiasta joustavaksi tuotantomuodoksi. Muutos lisää haasteita energiapuun hankintaan ja ohjaa, millaista puuta metsähakkeena poltetaan ja mistä se hankitaan.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijan Tuomas Niinistön väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että metsähakkeen rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä on murroksessa. Palamiseen perustumattoman energiantuotannon yleistyessä metsähakkeen käyttö vähenee, mutta sääriippuvaisen sähköntuotannon kasvu korostaa sen merkitystä energiajärjestelmän tasapainottajana.
”Puuhun pohjautuvan sähkön- ja lämmöntuotannon säilyminen on tärkeää, koska vaihtoehtoisia säätövoiman lähteitä tai energian varastointiratkaisuja on toistaiseksi rajallisesti. Tämä tulisi huomioida myös energiajärjestelmää koskevassa päätöksenteossa”, Niinistö toteaa.
Metsähakkeen tulevaisuus ratkeaa 2030-luvun loppupuolella, kun selviää, millaisilla ratkaisuilla nykyiset laitokset korvataan niiden käyttöiän päässä. Tässä kysymyksessä ratkaisevassa roolissa ovat paitsi teknologinen kehitys myös sähkömarkkinat.
Energiapuun hankinta vaikeuksissa
Metsähakkeen vaihteleva ja heikosti ennakoitava käyttö on kasvava haaste energiapuun hankintaketjuille. Tämä vaikeuttaa resurssien mitoittamista ja heikentää toiminnan kannattavuutta. Samalla puuta joudutaan varastoimaan aiempaa enemmän ja pidempiä aikoja, jotta metsähakkeen toimitusvarmuus säilyy riittävänä.
”Metsähakkeen käytössä tapahtuva kehitys ohjaa energiapuun hankintaa karsittuun runkopuuhun, koska hakkuutähteitä ja pieniläpimittaista karsimatonta kokopuuta on kallista kuljettaa ennen hakettamista, ja ne säilyvät heikosti varastoitaessa”, Niinistö kertoo.
Kehitys korostaa tarvetta parantaa hakkuutähteiden ja kokopuun hyödyntämismahdollisuuksia, jotta metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun ohjautumista energiakäyttöön voidaan ehkäistä.
Taloudelliset reunaehdot ohjaavat puunhankintaa
Energiapuun hankintaa on Suomessa pyritty kohdentamaan nuoriin talousmetsiin metsänhoidon toimien edistämiseksi. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että hoitorästeistä kärsivien nuorten harvennusmetsien potentiaali karsitun energiarunkopuun korjuussa on vaihteleva, eivätkä nykyiset nuoren metsän hoidon tuet usein kohdistu näihin metsiin. Hakkuun kannattavuus heikkenee merkittävästi, jos poistettavat puut ovat kooltaan pieniä, ja hakkuukertymä vähäinen. Kannattavuutta voidaan joissain kohteissa parantaa kokopuun korjuulla, mikäli sille on markkinoilla riittävästi kysyntää.
Mitta- ja laatuvaatimukset eivät yksin ratkaise puun käyttökohdetta
Samalla tutkimuksen tulokset osoittavat, että puunkorjuussa asetetut mitta- ja laatuvaatimukset vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisen puun korjuuseen kohteet soveltuvat. Osa tutkimuksessa tarkastelluista hoitorästikohteista soveltui myös kuitupuun hankintaan riippuen siitä, millaisia mittavaatimuksia kuitupuulle asetetaan.
”Puun ohjautumista eri käyttökohteisiin on tarpeen tarkastella puunhankinnan taloudelliset reunaehdot huomioiden, koska metsäteollisuudelle jalostuskelpoisen puun käsite on lopulta suhteellinen mitta- ja laatuvaatimusten vaihdellessa markkinatilanteen mukaan”, Niinistö muistuttaa.
Lisätietoja
MMM Tuomas Niinistön väitöskirja ”The role of forest chips in the electrification of the Finnish energy system and challenges for energy wood procurement from young thinning stands” on julkaistu Dissertationes Forestales -julkaisusarjassa.
Väitöstilaisuus järjestetään perjantaina 12.6.2026 klo 12 Itä-Suomen Yliopistossa Joensuussa (Carelia C2, Yliopistokatu 4).
Väitöskirja on toteutettu osana Luken REPower-hanketta, jota on rahoittanut Euroopan unioni. Hanke on tuottanut tutkittua tietoa uusiutuvan energian vaikutuksista, haasteista sekä mahdollisuuksista Suomen energiajärjestelmässä.
