Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus turvemaiden kuusikoissa: Alemmissa latvuskerroksissa kasvavien kuusten hiilensidonta toipui välittömästi poimintahakkuiden jälkeen

Uuden tutkimuksen mukaan alemmissa latvuskerroksissa kasvavien kuusten hiilensidonta toipui jo seuraavalla kasvukaudella poimintahakkuun jälkeen. Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta tämä on hyvä uutinen. Edellytykset jatkuvapeitteisen kasvatuksen harjoittamiselle korpikuusikoissa ovat hyvät myös puuston kasvun näkökulmasta, sillä runkokasvun niin sanottu juromisvaihe osoittautui verrattain lyhyeksi.

Jatkuvapeitteistä metsien kasvatusta on ehdotettu vaihtoehdoksi tasaikäismetsätaloudelle ojitetuissa suometsissä. Aiempien tutkimusten perusteella jatkuvapeitteisen kasvatuksen eduksi kuusivaltaisissa suometsissä on nähty kunnostusojituksen välttäminen, pienemmät vesistö- ja ilmastovaikutukset ja taloudellinen kannattavuus. Toisaalta jatkuvapeitteistä metsien kasvatusta on kyseenalaistettu puiden kasvun osalta ja erityisesti siksi, että poimintahakkuun jälkeen valtapuustoon nähden alisteisesta asemasta vapautetut kuuset ”jurovat” vuosia, eivätkä kasva juuri lainkaan, vaikka kasvupaikka olisi kuuselle muutoin sopiva.

– Tehdyistä isotooppitutkimuksista voidaan päätellä, että alisteisten puiden hiilidioksidin sidonta kiihtyi heti poimintahakkuun jälkeisenä kasvukautena, vaikka puiden runkojen läpimitan kasvu elpyi hitaammin, kertoo tutkimusprofessori Aleksi Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta.

Poimintahakkuun seurauksena alisteisten kuusien kasvutila suureni merkittävästi, vaikka vaihtelikin puuyksilöiden välillä. Tutkimuksen mukaan kuusien fotosynteesissä tapahtunut muutos heijasti muuttuneita valo-olosuhteita.

Tulosten perusteella tutkijat päättelivät, että alisteisten puiden lisääntynyt hiilensidonta kohdentui poimintahakkuun jälkeisten vuosien aikaan muualle kuin runkoon, todennäköisesti juuriston vahvistamiseen.

Alisteisten kuusien kituliaan kasvun vaihe kesti alle viisi vuotta. Poimintahakkuun jälkeisen viiden vuoden aikana läpimitan kasvun suhteellinen muutos oli suurempaa alisteisilla puilla kuin valtapuilla, kun verrattiin hakkuuta edeltävää jaksoa hakkuun jälkeiseen jaksoon.

Tutkimuksessa mitattiin puiden runkojen läpimitan kasvua sekä alisteisissa puissa että valtapuissa ennen ja jälkeen poimintahakkuun. Lisäksi vuosilustoista mitattiin hiilen stabiilien isotooppien suhdetta (¹³C/¹²C) sekä poimintahakkuualalta että hakkaamattomalta kontrollialalta. Isotooppisuhteen avulla voidaan tarkastella puiden fotosynteesinopeuden ja ilmarakojen johtavuuden välistä suhdetta, eli puiden fotosynteesituotosta verrattuna veden käyttöön. Tutkimus toteutettiin Tammelan Lettosuolla.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Forest Ecology and Management -sarjassa.

Lehtonen, A., Leppä, K., Rinne-Garmston, K.T., Sahlstedt, E., Schiestl-Aalto, P., Heikkinen, J., Young, G.H., Korkiakoski, M., Peltoniemi, M., Sarkkola, S. and Lohila, A., 2023. Fast recovery of suppressed Norway spruce trees after selection harvesting on a drained peatland forest site. Forest Ecology and Management, 530, p.120759.